2023 false KHO:2023:37 Muutoksenhakija oli pyytänyt kuolleen äitinsä potilastietoja ja -asiakirjoja, jotka oli yksilöity pyynnössä. Tietoja pyydettiin kuolemaa edeltäneeltä noin vuoden ja kahden kuuka
§:n 3 momentin 5 kohdan mukaan kuolleen henkilön elinaikana annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja saadaan perustellusta kirjallisesta hakemuksesta antaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Luovutuksensaaja ei saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen.
(16)
§:n 3 momentin 5 kohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksen (HE 181/1999 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on lausuttu muun ohella, että tietoja voitaisiin luovuttaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten. Tietojen saamiseen tulisi näin ollen olla objektiivisesti perusteltavissa oleva ja olennaisena pidettävä intressi, sen sijaan pelkkä tiedonhalu ei riittäisi perusteeksi saada tietoja. Tietoja voitaisiin luovuttaa vain kirjallisen hakemuksen perusteella, jossa tietojen saamisen tarve on perusteltu. Tietojen luovuttaminen voisi tulla kysymykseen esimerkiksi, jos vainajan lähiomainen haluaa selvityttää, liittyykö vainajan kuolemaa edeltäneeseen hoitoon hoitovirhe, tai jos tietoja tarvitaan vainajan eläessään tekemän testamentin tai muun oikeustoimen pätevyyden selvittämiseksi. Luovutus saattaisi myös tulla kysymykseen esimerkiksi, kun vainajan sukulainen haluaa selvittää vainajan eläessään sairastaman periytyvän sairauden ilmenemisriskiä. Tietojen luovuttaminen ei sinänsä edellyttäisi sukulaisuutta vainajaan, vaikka useimmissa käytännössä kysymykseen tulevissa luovutustilanteissa tietoja tarvitseva on juuri vainajan lähiomainen tai muu sukulainen. Ehdotettujen säännösten perusteella vainajan elinaikaisia potilastietoja voitaisiin luovuttaa vain siinä määrin, kuin se on välttämätöntä tietoja pyytävän oikeuksien tai etujen selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Luovuttaa ei siis saisi sellaisia henkilön elinaikana annettua hoitoa koskevia tietoja, joilla ei ole tältä kannalta merkitystä.
(17)Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 15/2000 vp) on edellä mainittua lainkohtaa koskevan ehdotuksen osalta lausuttu muun ohella, että lähtökohtana tulee edelleenkin olemaan, että potilaan elinaikana annettua hoitoa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja voitaisiin luovuttaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten. Valiokunta katsoo, että tällaisena intressinä on pidettävä muun muassa perinnöllisen sairauden tai muun vastaavan ominaisuuden ilmenemismahdollisuuden samoin kuin vainajan kuolemaa edeltäneeseen hoitoon liittyvän hoitovirheen selvittämistä. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(18)Potilaslaki on erityislaki suhteessa julkisuuslakiin, joka on viranomaisten toiminnan julkisuutta säätelevä yleislaki. Tietojen antamisen edellytykset määräytyvät siten potilaslain perusteella.
§:n 1 momentin mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Lainkohdan esitöiden mukaan salassapitovelvollisuus perustuu luottamukselliseen hoitosuhteeseen. Kuolleen henkilön elinaikana annettua hoitoa koskevat potilastiedot ovat lähtökohtaisesti samalla tavoin salassa pidettäviä kuin elävän henkilön tiedot.
§:n 3 momentin 5 kohdassa on kuitenkin säädetty niistä edellytyksistä, joiden vallitessa kuolleen henkilön terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja voidaan poikkeuksellisesti antaa rajoitetusti sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten. Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, ettei potilaslaissa ole säädetty tietojen antamisen edellytykseksi, että tietoja pyytävällä pitäisi olla muu asia vireillä kyseisessä yksikössä tai muualla. Myöskään sillä seikalla, että on olemassa muita keinoja mahdollisten hoitovirheiden selvittämiseksi, ei ole vaikutusta tietojen antamisen edellytyksiin potilaslain edellä tarkoitetun säännöksen perusteella.
(19)
§:n 3 momentin 5 kohdan mukaan kuolleen henkilön potilastietoja on haettava kirjallisesti. Koska kyse on salassa pidettävistä tiedoista, tietojen käyttötarkoitus on perusteltava, jotta edellytykset tietojen luovuttamiselle voidaan arvioida. Lain esitöissä korostetaan, ettei pelkkä tiedonhalu ole riittävä peruste saada tietoja, vaan tietojen saamisen tulisi olla objektiivisesti perusteltavissa oleva ja olennaisena pidettävä intressi. Riittäväksi perusteeksi tietojen antamiseksi on kuitenkin nimenomaisesti mainittu lähiomaisen halu selvittää, liittyykö kuolemaa edeltäneeseen hoitoon hoitovirhe. Tähän käyttötarkoitukseen tietoja voitaisiin siis esitöiden mukaan antaa.
(20)Tietojen luovuttamisen edellytysten täyttyessä mainitussa lainkohdassa säädetään lisäksi siitä, että tietoja saadaan antaa vain siltä osin kuin ne ovat välttämättömiä kysymyksessä olevaan käyttötarkoitukseen. Esitöiden perusteella luovuttaa ei saa sellaisia tietoja, joilla ei ole merkitystä niiden käyttötarkoituksen kannalta. Kun kyseessä on mahdollisen hoitovirheen selvittäminen, saadaan antaa vain tietoja, jotka liittyvät kuolemaa edeltäneeseen hoitoon. Sen sijaan tiedonsaanti ei koske kuolleen henkilön terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja laajemmin. Siltä osin kuin tietoja luovutetaan, luovutuksensaaja ei lainkohdan mukaan saa käyttää tai luovuttaa edelleen muuhun tarkoitukseen.
(21)Nyt kysymyksessä olevassa asiassa muutoksenhakija on pyytänyt saada kuolleen äitinsä potilastietoja ja -asiakirjoja mahdollisen hoitovirheen selvittämiseksi, joten tietojen saamiselle on hyväksyttävä käyttötarkoitus. Johtava lääkäri onkin jo katsonut, että muutoksenhakijalle voidaan antaa tietoja, mutta hän on luovuttanut välttämättömiksi katsomiaan tietoja vain laatimansa lausunnon muodossa.
(22)Potilaslaissa ei ole säännöksiä siitä, millä tavoin pyydetyt tiedot annetaan. Näin ollen asiaa on arvioitava tältä osin julkisuuslain perusteella. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että julkisuuslain tarkoituksena on muun ohella antaa yksilöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan käyttöä ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Tähän nähden tiedonsaantioikeuden kohteena ovat ensisijaisesti alkuperäiset tiedot ja asiakirjat, jotta tietoja pyytävän on mahdollista tarkistaa tiedot alkuperäisistä lähteistä.
(23)Asiakirjan antamistavoista säädetään tarkemmin julkisuuslain 16 §:n 1 momentissa. Viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Kuten korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2022:118 todennut, julkisuuslain 16 §:n 1 momentti tulee sovellettavaksi myös silloin kuin pyydetyt tiedot ovat erityisen tiedonsaantioikeuden perusteella saajalleen julkisia.
(24)Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tässä tapauksessa muutoksenhakijalla on potilaslain mukainen erityinen tiedonsaantioikeus. Muutoksenhakija ei ole pyytänyt äitinsä potilasasiakirjoista lääkärin lausuntoa, vaan alkuperäisiä potilastietoja ja asiakirjoja. Toisin kuin hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus katsoo, että tietoja asiakirjoista ei voida tällaisessa tilanteessa luovuttaa pelkästään lausunnon muodossa, vaan tiedot on annettava muutoksenhakijalle julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaisesti pyydetyllä tavalla. Tietojen antaminen asiakirjoista ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tietojen antamisen ohella asianosaiselle voida samalla antaa viranomaisessa laadittu lausunto tietojen sisällön tai merkityksen selventämiseksi.
(25)Edellä lausuttuun nähden muutoksenhakijalla on annetun lausunnon lisäksi oikeus saada tutustua pyytämiinsä äitinsä kuolemaa edeltäneisiin alkuperäisiin tietoihin ja -asiakirjoihin siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä mahdollisen hoitovirheen selvittämiseksi. Näin ollen johtavan lääkärin ja hallinto-oikeuden päätökset on kumottava ja asia palautettava Pohjois-Savon hyvinvointialueelle tietojen antamiseksi pyydetyllä tavalla ja tietopyynnössä ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Robert Utter. Asian esittelijä Paul Karlsson.