2023 false KHO:2023:43 X:n alaikäinen lapsi asui lastenvalvojan vahvistaman lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen mukaisesti vuoroviikoin X:n luona ja lapsen toisen vanhemman luona. X
§:n 1 momentissa tarkoitettuun perheeseen. Kun otetaan huomioon erityisesti toimeentulotuen luonne sosiaalihuoltoon kuuluvana viimesijaisena taloudellisena tukena, Kansaneläkelaitos on voinut X:n toimeentulotuesta päätettäessä ottaa huomioon puolet lapsen perusosasta. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Elena Feldman ja Lotta Haverinen, joka on myös esitellyt asian. Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(4)X on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden ja Kansaneläkelaitoksen päätösten kumoamista ja lapsen perusosan huomioimista menona kokonaisuudessaan.
(5)Kansaneläkelaitos on vaatinut valituksen hylkäämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut Kysymyksenasettelu
(6)Asiassa on ratkaistava, onko Kansaneläkelaitos voinut perustoimeentulotukea myöntäessään ottaa menoina huomioon puolet X:n lapsen perusosasta tilanteessa, jossa lapsi asuu vanhempiensa luona vuoroviikoin.
(7)X:n mukaan lapsen perusosaa ei voida hänen toimeentulolaskelmassaan puolittaa, vaikka lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta vahvistetun sopimuksen mukaan lapsi asuisikin vanhempiensa luona vuoroviikoin.
(8)Kun vuoroasuminen kirjattiin käsitteenä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin (361/1983) vuonna 2019, lapsen asuinpaikkaa, lähihuoltajuutta ja vanhempien velvoitteita koskevat periaatteet pysyivät lainmuutoksesta huolimatta ennallaan. Sanotun lain mukaan vuoroasumisen tilanteissa on kirjattava, kumpi koti on lapsen virallinen asuinpaikka, jolla tarkoitetaan kotikuntalain (201/1994) perusteella määräytyvää asuinpaikkaa. Lapsi on kirjoilla X:n luona.
(9)Myös eräät muut Kelan myöntämät etuudet kuten asumistuki ja elatustuki maksetaan lähivanhemmalle. Lähivanhemmalla on yleensä enemmän kuluja kuin etävanhemmalla. X:n lähivanhemmuuden osalta kuluja aiheutuu lapsen koulutuksesta, harrastuksista, vaatetuksesta, ravinnosta sekä siitä, että lapsella on laktoosi-intoleranssi ja allergioita. Lisäksi lähivanhempi maksaa lapsen päivähoitomaksut ja kiinteät kulut, kuten asumiskulut.
(10)Kansaneläkelaitoksen mukaan lapsen vuoroasuessa molempien vanhempiensa kanssa hänen voidaan katsoa asuvan kahdessa
§:n 1 momentin tarkoittamassa perheessä. Lapsen perusosan jakamista tosiasiallisen asumisen perusteella voidaan pitää perusteltuna, koska perusosan määrä voidaan huomioida toimeentulotukea myönnettäessä vain kertaalleen.
(11)Vuoroasuminen ei myöskään saata lasta eri asemaan verrattuna sellaiseen lapseen, joka asuu yhdessä kodissa. Perusosa jakamalla vuoroasuvan lapsen perusosana huomioidaan yhteensä sama määrä kuin yhdessä kodissa asuvalla lapsella. Sillä seikalla, että lapsen virallinen asuinpaikka on toisen vanhemman luona tai sillä että toinen vanhempi on määrätty maksamaan lapsesta elatusapua, ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta. Sovellettavat oikeusohjeet
(12)Toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
(13)Saman lain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitetaan perheellä yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta, aviopuolisoita sekä kahta henkilöä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.
(14)Saman lain 6 §:n (1218/2005) mukaan toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus.
(15)Saman lain 7 §:n (1218/2005) mukaan perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, sen mukaan kuin jäljempänä erikseen säädetään.
(16)Saman lain 7 a §:n (815/2005) 1 momentin mukaan perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
(17)Saman lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on 10 — 17-vuotiaalla lapsella 70 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(18)Asiassa saadun selvityksen mukaan X:n vuonna 2005 syntyneen lapsen osalta lastenvalvojan 16.10.2017 vahvistamassa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa sopimuksessa on sovittu, että molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia ja että lapsi asuu äidin luona. Sopimuksen mukaan lapsi asuu molempien vanhempien luona vuoroviikoin ja vaihtopäivä on perjantai.
(19)Toimeentulotuesta annetussa laissa ei ole nimenomaisesti säädetty siitä, miten sanotun lain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun lapsen perusosan suuruus tulee määrittää lapsen vuoroasumisen tilanteessa.
(20)Toimeentulotuki on perhekohtaisesti myönnettävä etuus. Toimeentulotuesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu laskelma toimeentulotuen määräämiseksi tehdään perhekohtaisesti siten, että siihen otetaan kaikkien perheenjäsenten menot sekä käytettävissä olevat tulot ja varat. Saman lain 3 §:n 1 momentin mukaisella perheellä tarkoitetaan muun ohella yhteistaloudessa asuvia vanhempaa ja tämän alaikäistä lasta.
(21)Kun otetaan huomioon, että saadun selvityksen mukaan X:n lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona, hänen on katsottava asuvan
§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteistaloudessa puolet jokaisesta kuukaudesta, jolta X:lle myönnetään toimeentulotukea. Kansaneläkelaitos on siten voinut perustoimeentulotukea myöntäessään ottaa menoina huomioon puolet X:n lapsen perusosasta.
(22)Edellä olevan perusteella hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiselle ei ole perusteita. X:n valitus on tämän vuoksi hylättävä. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.