← Suomi

KHO/2024/79

2024 false KHO:2024:79 Hallinto-oikeus oli hylännyt hyvinvointialueen hakemuksen lapsen huostaanottamiseksi sekä lapsen vanhempien esittämän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamiseksi. Korkein ha

§:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

(10)Lainkohdan yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 29/2018 vp) mukaan lähtökohta on, että mikäli julkinen osapuoli häviää asian, se velvoitettaisiin korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Perusteluiden mukaan korvausvelvollisuuden perusteita arvioitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota asiassa annettuun ratkaisuun.
(11)Asiassa on hallinto-oikeudessa ollut kysymys huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevasta hakemusasiasta, joka on tullut vireille viranomaisen aloitteesta. Hallinto-oikeus on hylännyt hakemuksen, joten asiassa annettu ratkaisu puhuu hyvinvointialueen korvausvelvollisuuden puolesta.
(12)Asian lopputulos ei kuitenkaan ole oikeudenkäyntikulujen korvaamista arvioitaessa ainoa määräävä tekijä. Oikeudenkäynnistä

§:n 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Kuten säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevassa ratkaisussa on kysymys kuluvastuun kohtuullisuuden kokonaisarvioinnista.

(13)Korkein hallinto-oikeus toteaa, että huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa asiassa on ollut kyse asianosaisten kannalta erityisen merkittävästä asiasta, joka on koskenut keskeisesti lapsen ja muutoksenhakijoina olevien vanhempien perhe-elämän suojaa. Huostaanottoasiasta on päätetty ensi asteessa tuomioistuimessa, minkä voidaan nähdä korostavan oikeudellisen avustajan käyttämisen tarvetta. Nämä seikat puoltavat hyvinvointialueen korvausvelvollisuutta oikeudenkäyntikuluista.
(14)Viranomaisella on kuitenkin lastensuojelulain 40 §:n määrittelemissä olosuhteissa velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huostaan ottamiseksi. Kyseisissä olosuhteissa voi myös tapahtua muutoksia huostaanottohakemuksen tekemisen ja hallinto-oikeuden huostaanottoasiassa antaman ratkaisun välisenä aikana, mikä voidaan myös ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta arvioitaessa. Mahdollisesti muuttuneiden olosuhteiden lisäksi asian oikeudellisella epäselvyydellä voi oikeudenkäynnistä

§:n 2 momentin mukaan olla merkitystä oikeudenkäynnin osapuolen korvausvelvollisuuden arvioinnissa. Mainitun momentin yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 29/2018 vp) mukaan, jos asia on ollut aidosti tulkinnanvarainen tai muuten epäselvä, asiansa hävinneelläkin osapuolella on voinut olla oikeudenkäyntiin perusteltua aihetta. Tämä olisi yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan erityinen syy, joka voisi poistaa hävinneen osapuolen korvausvelvollisuuden tai alentaa sitä.

(15)Arvioitaessa tässä asiassa vallinneita olosuhteita, osapuolten toimintaa asiassa ja asian tulkinnanvaraisuutta korkein hallinto-oikeus kiinnittää huomiota hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa pääasiassa.
(16)Huostaanottohakemusta edeltäen kiireellisesti sijoitetun lapsen käyttäytyminen oli hallinto-oikeuden päätöksen mukaan johtunut hänen neuropsykiatrisista haasteistaan, joiden voimistumiseen oli vaikuttanut lääkevaihdos loppuvuodesta 2022. Lapsella oli sijaishuoltonsa aikaan alkuvuodesta 2023 diagnosoitu ADHD:n lisäksi autismikirjon häiriö. Lapsella ei enää aikaisempaan lääkitykseen siirtymisen ja voinnin tasaantumisen jälkeen ollut ollut samalla tavoin voimakkaita raivokohtauksia tai aggressiivista käyttäytymistä kuin aikaisemmin. Lapsen neuropsykiatristen haasteiden laajuuden selvittyä hänen vanhempansa olivat kyenneet ymmärtämään hänen käyttäytymistään aikaisempaa paremmin sekä tunnistamaan häntä kuormittavia tekijöitä ja pyrkineet löytämään keinoja niihin puuttumiseksi sekä hänen tukemisekseen.
(17)Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että lapsen vanhemmat kykenevät vastaamaan lapsen erityisiin tarpeisiin ja heillä on keinoja, valmiuksia ja voimavaroja tukea lasta arjessa. Asiassa ei ollut hallinto-oikeuden mukaan esitetty näyttöä siitä, että hallinto-oikeuden päätöksentekohetkellä perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa olisi huostaanottohakemuksessa esitettyjä lasta vaarantavia ongelmia. Ottaen huomioon lapsen voinnista ja erityisesti vanhempien kyvystä vastata lapsen erityisiin tarpeisiin saatu selvitys, lapsen huolenpidossa ja hänen kasvuolosuhteissaan vanhempiensa luona ei hallinto-oikeuden mukaan ollut enää sellaisia puutteita, jotka uhkaisivat vakavasti vaarantaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsi ei hallinto-oikeuden mukaan myöskään käyttäytymisellään vaarantanut vakavasti terveyttään tai kehitystään. Lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset lapsen huostaanottamiseksi ja sijaishuoltoon sijoittamiseksi eivät näin ollen hallinto-oikeuden mukaan täyttyneet ja hakemus oli hylättävä.
(18)Asiassa saadun selvityksen valossa ja lapsen etu huomioon ottaen viranomainen on huostaanottohakemusta tehtäessä vallinneen tilanteen tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen voinut perustellusti arvioida, että asiassa on aihetta saattaa huostaanottoa koskeva kysymys hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden valossa hakemuksen hylkäämiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet hakemuksen tekemisen ja hallinto-oikeuden päätöksentekohetken välissä tapahtuneet muutokset. Näissä oloissa ei voida pitää perusteltuna, että viranomainen joutuisi vastaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikuluista täysimääräisesti, vaan mainitut seikat on otettava huomioon viranomaisen korvausvelvollisuutta alentavana seikkana.
(19)Näin ollen asian laatu ja hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo, että olisi kohtuutonta, jos muutoksenhakijat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asian edellä mainittu tulkinnanvaraisuus ja viranomaisen toiminta huomioon ottaen viranomaista ei kuitenkaan tule määrätä korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikuluja kokonaisuudessaan.
(20)Tämän vuoksi Pirkanmaan hyvinvointialue on oikeudenkäynnistä

§:n nojalla määrättävä korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä, korkeimman hallinto-oikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, joka on puolet korvattavaksi vaadittujen kulujen määrästä lisättynä todistajanpalkkiolla. Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Monica Gullans, Toni Kaarresalo, Robert Utter ja Emil Waris. Asian esittelijä Milla Wartiovaara.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.