2024 false KHO:2024:9 A omisti B Oy:n ja C Oy:n osakkeita. Kummankin yhtiön tilikausi oli kalenterivuosi. B Oy:n oli tarkoitus sulautua C Oy:öön elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja 52 b
§:n 4 momentin mukaisesti jatkuvuusperiaatetta. Keskusverolautakunta on katsonut, että jatkuvuusperiaatteen soveltuessa sulautumiseen ja vastikeosakkeiden tullessa sulautuvan yhtiön osakkeiden sijaan, myös vastikeosakkeiden matemaattisen arvon osalta on perusteltua noudattaa jatkuvuutta sulautumisvuonna. Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(11)Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valituksessaan vaatinut, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan ensisijaisesti, että C Oy:n sulautumisvastikeosakkeen matemaattinen arvo verovuonna 2023 on nolla euroa, tai toissijaisesti, että C Oy:n sulautumisvastikeosakkeen matemaattinen arvo verovuonna 2023 lasketaan siten, että C Oy:n osakkeen matemaattinen arvo, oikeastaan C Oy:n vuoden 2022 tilinpäätöksen mukainen nettovarallisuus, jaetaan sulautumisen jälkeen ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
(12)A on vaatinut valituksen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
(13)Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut A:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut Kysymyksenasettelu
(14)Asiassa on ratkaistavana, miten A:n esillä olevassa sulautumisessa vastikkeena saamien C Oy:n osakkeiden varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 9 §:ssä tarkoitettu verovuoden 2023 matemaattinen arvo lasketaan.
(15)Sulautumisen on ollut tarkoitus tulla voimaan sen tilikauden jälkeen, jolta osinko jaetaan. Asiassa ei siten ole kysymys mainitun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa osakkeen matemaattinen arvo saadaan laskemalla yhteen vastaanottavan ja sulautuvien yhtiöiden nettovarallisuudet sekä jakamalla näin saatu nettovarallisuus vastaanottavan tai syntyneen uuden yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
(16)Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan arvostamislain 2 §:n yleissäännöksen mukaan osakkeen verovuoden 2023 matemaattinen arvo lasketaan vuoden 2022 tilinpäätöksen perusteella, jonka nettovarallisuuteen vuonna 2023 tapahtunut sulautuminen ei ole vaikuttanut. Osingon pääomatulo-osuuden laskennassa on kysymys osinkoa jakavaan yhtiöön tehdyn sijoituksen kerryttämästä tuotosta. Sulautumisvastikkeena osakkeita saavat osakkaat eivät ole oikeutettuja vastaanottavan yhtiön tuottoon vuodelta 2022, koska heidän sijoituksensa on ollut sulautuvassa yhtiössä.
(17)Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan arvostamislain 13 §:n 1 momentin mukaan sulautuminen otetaan matemaattista arvoa laskettaessa erikseen huomioon, mutta käsillä olevaan tilanteeseen arvostamislaissa ei ole laskentasääntöä. Arvostamislaissa tai tuloverolaissa ei ole sääntelyä, jonka perusteella sulautumisvastikkeena saataville osakkeille siirtyisi sulautumisessa lakkaavan yhtiön matemaattinen arvo tai vastaanottavan yhtiön matemaattista arvoa siirrettäisiin sulautumisvastikkeena annettaville osakkeille. Kun lisäksi huomioidaan vuosikirjapäätöksessä KHO 1999:58 esitetty oikeusohje, sulautumisvastikeosakkeen matemaattisena arvona on osakkaan verovuoden 2023 tuloverotuksessa pidettävä nollaa euroa.
(18)Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on perustellut toissijaista vaatimustaan sillä, että arvostamislain 9 §:n mukaan osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla tarkistetun nettovarallisuuden määrä yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
(19)A:n mukaan sulautumiseen ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien verotukseen sovelletaan yleisesti ottaen tuloverolain 28 §:n ja elinkeinotulon
§:n mukaisesti verotuksen jatkuvuusperiaatetta. Myös sulautuvan yhtiön osakkeiden sijaan tulevien vastikeosakkeiden matemaattisen arvon osalta on perusteltua noudattaa jatkuvuutta sulautumisvuonna. Siten sulautumisvastikeosakkeen matemaattiseksi arvoksi sulautumisvuonna on katsottava sulautuvan yhtiön osakkeen matemaattinen arvo jaettuna sillä lukumäärällä vastikeosakkeita, jonka yhdellä sulautuvan yhtiön osakkeella saa sulautumisen perusteella. Tällöin sulautuvan yhtiön osakkeen matemaattinen arvo vastaa sulautumisessa tämän osakkeen sijaan saatujen sulautumisvastikeosakkeiden yhteenlaskettua matemaattista arvoa ja verotuksessa pääomatuloa on sulautumisvuonna jaettu osinko (mukaan lukien sulautuvan yhtiön osinko, jos sellaista olisi jaettu) näin johdetun osakkeenomistajan osakkeiden matemaattisen arvon yhteismäärällä laskettuun kahdeksan prosentin tuottoon asti. Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esitöitä
(20)Tuloverolain 33 b §:n 1 momentin mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1142/2005) tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
(21)Tuloverolaiksi sekä laiksi eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetun lain 1 ja 6 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 200/1992 vp, yleisperustelut jakso 4.3) mukaan tulon jakaminen ansiotuloon ja pääomatuloon on vaikeasti ratkaistava kysymys erityisesti yrittäjien verotuksessa. (---) Tässä esityksessä ehdotetaan, että jako toteutetaan lähtökohtaisesti samoin kuin muissa Pohjoismaissa siten, että pääomatuloksi katsotaan yritykseen sijoitetun pääoman laskennallinen tuotto loppuosan jäädessä ansiotuloksi.
(22)Varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (arvostamislaki) 1 §:n mukaan tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetun jaettavan yritystulon ja yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuuden perusteena oleva nettovarallisuus sekä osakkeen matemaattinen arvo samoin kuin kiinteistöveron perusteena olevan kiinteistön arvo lasketaan siten kuin mainitussa laissa säädetään.
(23)Saman lain 2 §:n 1 momentin mukaan tuloverolain 33 b §:ssä tarkoitetun kotimaisen yhtiön osakkeen verovuoden matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella. Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat.
(24)Saman lain 9 §:n mukaan osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla tarkistetun nettovarallisuuden määrä yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamat ja muutoin hankkimat omat osakkeet jätetään matemaattista arvoa laskettaessa lukuun ottamatta.
(25)Saman lain 13 §:n 1 momentin mukaan yhtiöiden sulautuminen, jakautuminen ja muut vastaavat muutokset otetaan matemaattista arvoa laskettaessa erikseen huomioon.
(26)Laiksi varallisuusverolain kumoamisesta ja laiksi varojen arvostamisesta verotuksessa sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 144/2005 vp, arvostamislain 13 §:ää koskevat yksityiskohtaiset perustelut jakso 1.2) mukaan pykälässä säädettäisiin yhtiön sulautumisen ja jakautumisen huomioimisesta osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa. Säännös vastaa sisällöltään liikeosakkeen verotusarvon perusteista annetun valtiovarainministeriön asetuksen 10 §:n 1, 3, 4 ja 5 momentteja. Yhtiön osakkeelle ei kuitenkaan laskettaisi verotusarvoa.
(27)Tuloverolain 28 §:n mukaan yhteisöjen ja yhtymien sulautuessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52, 52 a, 52 b ja 52 h §:ssä säädetään, ja yhteisöjen jakautuessa, mitä mainitun lain 52, 52 c ja 52 h §:ssä säädetään.
(28)Elinkeinotulon
§:n 1 momentin mukaan sulautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa. Sulautuvan yhtiön verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty sulautuvan yhtiön verotuksessa. Yhtiöiden sulautuessa syntynyt voitto ei ole veronalaista tuloa eikä tappio vähennyskelpoinen meno.
(29)Saman pykälän 4 momentin mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(30)Asiassa on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta ensisijaisesti ratkaistavana, onko esillä olevassa sulautumisessa vastikkeena saaduilla C Oy:n osakkeilla lainkaan matemaattista arvoa verovuonna 2023, jolloin sulautuminen ja osingonjako tapahtuvat. Jos vastikkeena saaduilla osakkeilla katsotaan olevan jokin matemaattinen arvo verovuonna 2023, asiassa on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta lisäksi arvioitava, lasketaanko sanottu matemaattinen arvo jakamalla vastaanottavan yhtiön vuoden 2022 tilinpäätöksen mukainen nettovarallisuus sulautumisen jälkeen ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
(31)Tuloverolain 33 b §:ssä tarkoitetun kotimaisen yhtiön osakkeen verovuoden matemaattinen arvo lasketaan arvostamislain 2 §:n 1 momentin ja 9 §:n nojalla jakamalla verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilinpäätöksen mukainen tarkistettu nettovarallisuus yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
(32)Arvostamislain 13 §:n 1 momentin mukaan muun ohella yhtiöiden sulautuminen otetaan matemaattista arvoa laskettaessa erikseen huomioon. Sanotussa pykälässä tai muuallakaan arvostamislaissa ei ole säädetty tarkemmin siitä, miten tämä toteutetaan muussa kuin pykälän 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa, josta esillä olevassa asiassa ei ole kysymys. Toisaalta mainitusta pykälästä ei myöskään ilmene, että sulautuminen otettaisiin huomioon osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa vain sen 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa.
(33)Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessä KHO 1999:58 katsonut, ettei verovuotta edeltävän kalenterivuoden aikana kalenterivuodesta poikenneen tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunutta sulautumista otettu huomioon vahvistettaessa vastaanottavan yhtiön osakkeen matemaattista arvoa. Sanotun päätöksen perusteluista ilmenee muun ohella, että sittemmin kumotun varallisuusverolain (1537/1992) 27 §:n 4 momentin nojalla annetun liikeosakkeen verotusarvon perusteista annetun valtiovarainministeriön päätöksen (1539/1994) 9 §:n 4 momentissa säädettiin vain osakkeen verotusarvon laskemisesta vastaanottavan yhtiön sulautumisen jälkeisen nettovarallisuuden perusteella, mutta siinä ei mainittu osakkeen matemaattista arvoa.
(34)Nyt esillä olevana verovuonna sovellettava arvostamislaki on tullut voimaan 1.1.2006. Lain 13 § koskee ainoastaan osakkeen matemaattisen arvon laskemista. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoo, että arvostamislain 13 §:n 1 momenttia on tulkittava vuosikirjapäätöksessä KHO 1999:58 lausutusta huolimatta siten, että sulautuminen otetaan säännöksen sanamuodon mukaisesti huomioon matemaattista arvoa laskettaessa.
(35)Sulautuminen on luonteeltaan yleisseuraanto, ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan sijoitus sulautuvassa yhtiössä muuttuu sulautumisen seurauksena sijoitukseksi vastaanottavassa yhtiössä. Tuloverolain 33 b §:n tavoitteena on katsoa pääomatuloksi yritykseen sijoitetun pääoman laskennallinen tuotto. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tämän tavoitteen mukaista ei ole, että esillä olevassa sulautumisessa vastikkeena saatavilla osakkeilla ei olisi verovuonna 2023 lainkaan matemaattista arvoa.
(36)Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan esillä olevassa sulautumisessa noudatetaan jatkuvuusperiaatetta ja vastikkeena annetaan vain vastaanottavan yhtiön C Oy:n osakkeita. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon kohdissa 34 ja 35 todettu, korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten keskusverolautakunta, että sulautumisvastikkeena saadun C Oy:n osakkeen verovuoden 2023 matemaattiseksi arvoksi on katsottava sulautuvan yhtiön B Oy:n osakkeen verovuoden 2023 matemaattinen arvo jaettuna sillä vastikeosakkeiden lukumäärällä, jonka yhdellä B Oy:n osakkeella saa sulautumisen perusteella. Siten sulautumisvastikkeena saadun C Oy:n osakkeen verovuoden 2023 matemaattinen arvo on B Oy:n osakkeen verovuoden 2023 matemaattinen arvo jaettuna kahdellakymmenelläviidellä.
(37)Tämän vuoksi keskusverolautakunnan päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vaatimusten johdosta. Oikeudenkäyntikulut
(38)Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.