← Suomi

KHO/2026/44

2026 false KHO:2026:44 Hankintayksikkö oli pyytänyt tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavasta hoitohenkilöstön ulkomailta Suomeen rekrytoinni sta hankintalain liitteen E mukaise na palveluhankin ta

§, ei ole kohtuutonta, että Helsingin kaupunki on joutunut itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen, jolla Helsingin kaupungin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylätty, muuttamiseen ei ole perusteita. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Siruto Oy joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Tämän vuoksi Helsingin kaupunki on oikeudenkäynnistä

§:n 1 momentin ja 100 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan Siruto Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä

§ ja 100 §, Helsingin kaupungille ja Healthcare Staffing Solutions Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen (eri mieltä), Eija Siitari, Vesa-Pekka Nuotio (eri mieltä), Anne Nenonen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Jenni Poropudas. Äänestyslausunto Eri mieltä olleen oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotion äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Riitta Mutikainen yhtyi: ”Olen samaa mieltä kuin enemmistö Siruto Oy:n ja Healthcare Staffing Solutions Oy:n markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien vaatimusten tutkimatta jättämisestä. Hyväksyn Helsingin kaupungin valituksen ja kumoan markkinaoikeuden päätöksen. Perustelut Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 108 §:n 1 momentin mukaan lain sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskevan 12 luvun mukaisissa palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin muualla laissa säädetään. Saman pykälän 3 momentin mukaan pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on määritettävä sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille. Hankintamenettelyä koskevasta lainsäädännöstä annetussa hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp, 108 §:n yksityiskohtaiset perustelut) todetaan, että 108 §:n 1 momentilla muistutettaisiin hankintayksikköjä siitä, että vaikka hankintalain säännökset koskevat vain hankintamenettelyä, sitoo hankinnan kohteen määrittelyssä usein hankintayksikköä velvoittava palvelun sisältöä koskeva lainsäädäntö. Säännöksellä on haluttu korostaa sitä, että erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnassa hankintayksikön tulisi jo esimerkiksi hankinnan suunnitteluvaiheessa huomioida kyseisten palveluiden käyttäjät ja näiden mahdolliset erityistarpeet. Samassa hallituksen esityksessä todetaan myös, että sosiaalihuollon yleis- ja erityislainsäädännössä säädetään velvoittavasti muun muassa palvelun käyttäjän edun ja hänen tarpeidensa huomioon ottamisesta sekä käyttäjän osallistumisesta ja kuulemisesta palveluprosessissa, joka kattaa palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun, päätöksenteon sekä palvelujen tosiasiallisen järjestämisen eli toteuttamisen. Jos kunta järjestää palvelut hankkimalla ne muilta toimijoilta kilpailuttamalla, olisi sen otettava huomioon edellä mainittu palvelujen sisältöä sekä palveluprosessia koskeva lainsäädäntö, mukaan lukien palvelun käyttäjien oikeuksien toteutuminen. Hallituksen esityksessä todetaan vielä 108 §:n 3 momentin osalta, että säännöksellä kiinnitettäisiin hankintayksikön huomiota nimenomaisesti siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeisesti asiakkaita varten tuotettavia palveluja. Esillä olevan hankinnan kohteena on palvelu, jossa sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden rekrytoimiseen erikoistunut henkilöstöalan yritys kouluttaa ja tuo työntekijöitä Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelukseen EU/ETA-alueelta ja/tai EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Palveluntuottaja rekrytoi tilaajan sosiaali- ja terveyspalveluihin oppisopimuskoulutettavia lähihoitajia sekä tutkinnon suorittaneita sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia, jotka Valviran vaatiessa lisäkouluttautuvat laillistamista varten. Hankintaa koskevan tarjouspyynnön kohdan ”Soveltuvuusvaatimukset” alakohdassa ”Referenssit” on asetettu vaatimus, jonka mukaan tarjoajalla tulee olla aiempaa kokemusta hoitohenkilöstön ulkomailta rekrytoinnista EU/ETA-alueelta ja/tai EU/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen. Rekrytointiprosessiin on tullut sisältyä kattava lähtömaakoulutus. Referenssihankkeen on tullut sisältää vähintään 10 hoitohenkilön kertarekrytointi. Lisäksi tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla tulee olla vähintään kaksi

(2)yllä olevat kriteerit täyttävää referenssiä. Siruto Oy (aputoiminimi Medisource) on hankintayksikölle 8.1.2024 lähettämässään kysymyksessä esittänyt referenssivaatimuksen osalta, että soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua. Yhtiö on kysymyksessään myös todennut, että sen mielestä muihin EU-maihin toimitetut ryhmät eivät tosiasiallisesti ole vähempiarvoisia referenssejä kuin Suomeen toimitetut ja ettei Suomessa maana/rekrytointikohteena ole mitään sellaista poikkeavaa, mitä ei muissa EU-maissa olisi vastaavien rekrytointiprosessien yhteydessä. Hankintayksikkö on yhtiölle antamassaan vastauksessa todennut, että referenssivaatimuksella on tarkoitus varmistaa hankinnan tarkoituksen ja päämäärien toteutuminen. Vaikka prosessi osin vastaisikin muiden EU-maiden prosessia, hankintayksikön mukaan hankinnassa nousevat nimenomaisesti esille Suomen erityispiirteet. Hankinnassa keskeisessä asemassa ovat nimenomaisesti suomalaiset käytännöt, kieli, kulttuuri, prosessit ja lainsäädäntö, jotka on tunnettava käytännön tasolla sopimuskauden alusta lähtien. Referenssivaatimusta määriteltäessä on otettu huomioon myös rekrytoitavien henkilöiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä olevien asiakkaiden haavoittuva asema, mikä asettaa korkeampia vaatimuksia hankinnan kohteelle. Hankintayksikkö on vastauksessaan vielä esittänyt haluavansa varmistua siitä, että palvelu pystytään toteuttamaan laadukkaasti ja sujuvasti siten, että kummankaan edellä mainitun haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän turvallisuus tai hyvinvointi ei vaarannu. Hankintayksikkö on päätöksellään 12.3.2024 sulkenut yhtiön tarjouskilpailusta, koska yhtiö ei ole täyttänyt tarjouspyynnöllä määriteltyä referenssivaatimusta. Yhtiö on hakenut hankintapäätökseen muutosta markkinaoikeudesta ja valituksessaan muun ohella esittänyt, ettei Suomessa olisi maana/rekrytointikohteena mitään sellaista poikkeavaa, mitä ei muissa EU-maissa olisi vastaavien rekrytointiprosessien yhteydessä. Yhtiön mukaan osaava rekrytointitoimija huomioi ja perehtyy kuhunkin kohdemaahan, lainsäädäntöön, työoikeuteen ja muihin työhön ja elämään kussakin maassa liittyviin seikkoihin sekä kotouttamisprosessiin kohdemaan vaatimusten mukaisesti. Hankintayksikön yhtiölle antaman edellä selostetun vastauksen perusteella tarjouspyynnön referenssejä koskevalla edellytyksellä on pyritty täyttämään hankintayksikölle hankintalain 108 §:ssä asetetut velvoitteet. Hankintayksikkö on siten pyrkinyt varmistamaan, että kysymyksessä olevien palveluiden käyttäjät ja heidän mahdolliset erityistarpeensa otetaan asianmukaisesti huomioon. Kuten yhtiö on sittemmin korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoittamassaan, 28.8.2025 päivätyssä kirjelmässään todennut, suomen kieli, lainsäädäntö ja kulttuuri ovat ainutlaatuisia. Näin ollen suomen kielen, lainsäädännön ja kulttuurin tuntemuksella on tullut antaa erityistä merkitystä, kun hankintayksikkö on arvioinut yhtiön tarjousta. Puheena olevalla tarjoajan soveltuvuutta koskevalla referenssivaatimuksella on ollut tarkoitus varmistaa ennakolta hankinnan tarkoituksen ja päämäärän toteutuminen. Katson myös, että enemmistön perusteluista tarkemmin ilmenevät hankintasopimuksen toteuttamista koskevat vaatimukset eivät turvaa samaa tavoitetta. Edellä esitetyn perusteella katson, että hankintayksiköllä on ollut hankintalain 108 §:ään perustuva syy asettaa tarjouspyynnössä referenssivaatimus. Koska yhtiöllä ei ole ollut tarjouspyynnössä tarkoitettuja referenssejä ja koska yhtiö on hankintayksikölle toimittamassaan kysymyksessä ilmoittanut, ettei Suomessa maana/rekrytointikohteena ole mitään sellaista poikkeavaa, mitä ei muissa EU-maissa olisi vastaavien rekrytointiprosessien yhteydessä, hankintayksiköllä on ollut tarjouspyynnön mukainen peruste sulkea yhtiö tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnön suomalaisia referenssejä koskeva edellytys on saattanut olla omiaan rajoittamaan alan toimijoiden mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun. Kun otan huomioon edellä todetut hankintalain 108 §:ssä hankintayksikölle asetetut velvollisuudet, yhtiön hankintayksikölle toimittaman kysymyksen referenssien merkityksestä sekä sen seikan, ettei asiassa ole väitetty, että yhtiöllä olisi ollut henkilökuntaa, jolla olisi ollut aiempaa muun yhtiön palveluksessa saatua kokemusta hoitohenkilöstön ulkomailta rekrytoinnista EU/ETA-alueelta ja/tai EU/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen, katson, ettei hankintayksikkö ole kuitenkaan menetellyt asiassa hankintalain 3 §:n 1 momentin ja 114 §:n 1 momentin vastaisesti ja ettei hankintapäätöstä ole yhtiön valituksen johdosta tullut kumota. Velvollisena lausumaan oikeudenkäyntikuluja koskevasta vaatimuksesta enemmistön pääasiaratkaisun pohjalta olen niiden osalta samalla kannalla kuin enemmistö.”

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.