← Suomi

KHO/2026/9

2026 false KHO:2026:9 Lupaviranomainen oli myöntänyt ympäristöluvan Terrafamen kaivoksen toiminnan jatkamiseen ja sen olennaiseen muuttamiseen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kaivosyhtiön valitu

§:n 2 momentin lähtökohtana on, että toiminnan ympäristöhaittoja ehkäistään ensisijaisesti muilla tavoilla kuin tuotantoa rajoittamalla. Tuotantoa voidaan kuitenkin rajoittaa muussa kuin teollisessa toiminnassa ja energiantuotannossa, jos ympäristöhaittoja ei ole mahdollista muutoin riittävästi ehkäistä tai rajoittaa lupamääräyksin. Lupaviranomainen oli kaivosyhtiön hakemuksesta nostanut sekä malmin että sivukiven vuosittaisia enimmäislouhintamääriä. Hallinto-oikeus oli päätöksellään pysyttänyt malmin louhintamäärän lupaviranomaisen päätöksen mukaisena, mutta alentanut sivukiven louhintamäärän aikaisemman luvan mukaiseksi. Aikaisempaa suurempi sivukiven louhintamäärä oli tarpeen erityisesti avolouhosalueen laajentuessa, koska malmiesiintymän hyödyntäminen edellytti ensin sivukiven poistamista. Korkein hallinto-oikeus totesi, että hallinto-oikeuden ratkaisulla oli siten tosiasiassa rajoitettu myös malmin tuotantomäärää. Sivukiven läjitysalueiden ja muiden kaivannaisjätteen jätealueiden sulkeminen Terrafamen kaivosalueella ei ollut edistynyt toimintaa koskeneissa aiemmissa luvissa edellytetyllä tavalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että mainittu seikka oli otettava huomioon arvioitaessa sitä, oliko sivukiven läjitysmäärän lisäämiseen ja siten sulkemattomien jätealueiden laajentumiseen ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja edellytyksiä. Sivukiven louhinnan rajoittamisen ensisijainen tarkoitus oli rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumisen riskiä, joka tässä tapauksessa oli kaivannaisjätteen ominaisuuksien ja jätealueiden erittäin suuren koon vuoksi huomattava. Kun lisäksi otettiin huomioon, että ympäristön pilaantumisen ja sen riskin ehkäisemiseksi tehtävien muiden toimien tehokkuudesta ei ollut esitetty luotettavaa selvitystä, välillisesti aiheutuvaa tuotannon rajoittamista ei voitu tässä tilanteessa pitää

§:n 2 momentin vastaisena rajoituksena. Jätevesien johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa Ympäristöluvassa on ennalta varauduttava toiminnan häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä onnettomuuksiin lupamääräyksin

§:n nojalla. Ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa kyse on puolestaan sellaisesta ennakoimattomasta tai yllättävästä syystä, jonka vuoksi lupaa ei voida noudattaa tai aiheutuu välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lupaviranomainen oli päätöksessään määrännyt niistä edellytyksistä, joiden nojalla käsiteltyjä jätevesiä voitiin johtaa vesistöihin. Lupamääräyksissä oli muun ohella mahdollistettu tietyin edellytyksin poikkeaminen luvan mukaisista normaalitoiminnan kuormitusraja-arvoista niinä vuosina, kun toiminta-alueen vesivarastoaltaat uhkaavat täyttyä runsaiden sateiden seurauksena ja avolouhokseen on kertynyt niin paljon vettä, että louhinnan jatkaminen on vaarantumassa. Hallinto-oikeus oli sille tehtyjen valitusten johdosta kumonnut kyseiset poikkeamisen mahdollistavat lupamääräykset ja hylännyt lupahakemuksen tältä osin. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Terrafamen kaivoksen toimintaympäristössä jo normaalitoimintaa varten myönnettävään lupaan tuli sisältyä varautuminen erilaisiin sääolosuhteisiin. Runsassateisia tai -lumisia vuosia ja niiden vuoksi kaivosalueelle kertyviä tavanomaista suurempia vesimääriä ei siten lähtökohtaisesti voitu pitää sellaisina poikkeuksellisina tilanteina, joista olisi määrättävä ympäristönsuojelulain 123 §:n nojalla. Tähän nähden korkein hallinto-oikeus katsoi, että määräys juoksutuksista vesistöihin poikkeustilanteissa oli sinänsä voinut perustua

§:ään. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumiseen liittyvät lupamääräykset oli kuitenkin asetettava siten, ettei niitä noudattaen aiheuteta ympäristönsuojelulaissa kiellettyä ympäristön pilaantumista. Määräysten tuli siten perustua riittäviin selvityksiin toiminnan vaikutuksista ja määräykset oli muotoiltava yksiselitteisesti. Lupapäätöksen poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset oli muotoiltu siten, että ne käytännössä mahdollistivat poikkeukselliset juoksutukset vesistöihin jokaisena toimintavuonna. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lupaharkinta tuli siten tehdä sillä oletuksella, että käsiteltyjä jätevesiä johdettaisiin vesistöön luvan sallima enimmäiskuormitusmäärä jokaisena toimintavuonna. Tähän nähden ja koska jätevesien johtamisen vaikutuksista vesistöihin liittyi epävarmuutta, korkein hallinto-oikeus katsoi, että poikkeustilanteita varten annetuissa lupamääräyksissä sallittu enimmäiskuormitus saattoi aiheuttaa ympäristöluvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä vesienhoitolain 20 a §:n vastaista pintavesimuodostuman tilatavoitteen saavuttamisen vaarantumista tai vesimuodostuman tilan heikentymistä. Edellä lausutun johdosta korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaivosyhtiön valituksen ja piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen, jolla poikkeuksellisia juoksutuksia koskeneet lupamääräykset oli kumottu. Muut kysymykset Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana sivukiven louhintamäärän ja jätevesien poikkeuksellisten juoksutusten lisäksi myös kysymykset toiminnan vesistövaikutuksista muutoin, uusien kaivannaisjätteen jätealueiden käyttöönotosta ja niiden pohjarakenteista, melu- ja pölyvaikutusten tarkkailusta, metallipitoisten pintamaiden sijoittamisesta, jätteen käsittelytoiminnan vakuudesta ja ympäristöluvan voimassaoloajasta. Äänestys 4 — 3 osasta ratkaistuja kysymyksiä Ympäristönsuojelulaki 5 § 1 momentti 2 kohta, 6 §, 7 §, 8 §, 11 §, 15 §, 20 §, 48 § 2 momentti, 49 §, 51 § 1 momentti, 52 § Ks. myös Terrafamen kaivoksen sivukivialuetta KL1 koskeva muuna päätöksenä 12.2.2026 julkaistu päätös 367/

  1. Päätös, jota muutoksenhaut koskevat Vaasan hallinto-oikeus 19.12.2024 nro 1738/2024 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Valituslupien myöntäminen ja valitusten tutkiminen Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan Terrafame Oy:lle ja tutkii asian sen valituksesta. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:lle ja sen asiakumppaneille siltä osin, kuin yhdistysten valituksessa on vaadittu, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään toiminnan päästöistä Nuasjärveen aiheutuvien haitallisten vaikutusten vuoksi. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan yhdistyksille myös siltä osin, kuin yhdistysten valituksessa on vaadittu, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään uudelle toisen vaiheen liuotusalueelle määrättyjen pohjarakenteiden vuoksi. Korkein hallinto-oikeus tutkii asian yhdistysten valituksesta näiltä osin. Valituslupahakemuksen hylkääminen Muilta kuin edellä mainituilta osin Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua yhdistysten valitukseen muilta osin. Käsittelyratkaisut Korkein hallinto-oikeus hylkää Terrafame Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä. Korkein hallinto-oikeus hylkää Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien vaatimuksen ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä Euroopan unionin tuomioistuimelle. Pääasiaratkaisut Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien valitus tutkituilta osin hylätään. Terrafame Oy:n valituksen enemmälti hyläten korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräyksiä 45 ja 56 ja saattaa aluehallintoviraston päätöksen näiltä osin voimaan, sekä muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä jäljempänä kohdissa 1 — 4, 6 ja 7 esitetyllä tavalla sekä aluehallintoviraston päätöstä kohdassa 5 esitetyllä tavalla (muutokset kursiivilla).
  2. Hallinto-oikeuden päätöksen ympäristölupaa koskevan ratkaisuosan toista kappaletta muutetaan seuraavasti: ”Määräaikainen ympäristölupa koskee, ellei toimintaa ole luparatkaisusta tai lupamääräyksistä ilmenevästi rajoitettu tai muutettu, hakemuksen mukaista: (---) - tuotannon nostamista siten, että vuosittain Kuusilammen louhoksesta louhitaan enintään 18 miljoonaa tonnia malmia ja enintään 45 miljoonaa tonnia sivukiveä, kuitenkin siten, että vuosina 2026 — 2029, jos toimintaa harjoitetaan mainittuna aikana tämän luvan nojalla, sivukiven kokonaislouhintamäärä saa olla keskimäärin enintään 35 miljoonaa tonnia vuodessa. Jos toimintaa harjoitetaan vuoden 2029 jälkeen tämän luvan nojalla, sivukiven louhintamäärä saa olla kunakin toimintavuonna enintään 35 miljoonaa tonnia, kunnes uusi lupahakemus on ratkaistu lainvoimaisella tai muuten täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä. (---)”
  3. Hallinto-oikeuden päätöksen ympäristölupaa koskevan ratkaisuosan kolmatta kappaletta muutetaan seuraavasti: ”Edellä mainittuun ensimmäisen ja toisen vaiheen kasaliuotukseen kuuluvat seuraavat toiminnat: (---) - toisen vaiheen kasaliuotus jo toiminnassa olevilla lohkoilla 1 — 4 mukaan lukien niiden korotus tasolta +285 m tasolle +315 m sekä uusilla lohkoilla 5 ja
  4. ”
  5. Hallinto-oikeuden päätöksen ympäristölupaa koskevan ratkaisuosan neljättä kappaletta muutetaan seuraavasti: ”Edellä mainittuna jätteen laitos- tai ammattimaisena käsittelynä lupa koskee seuraavia toimintoja ja käsittelyjä: (---) - suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteen jätealueet; toisen vaiheen liuotusalueen jo käytössä olevien lohkojen 1 — 4 ja uuden lohkon 5 alapuoliset sivukiven läjitysalueet, (Poistettu tekstiä) - suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteen jätealueet; toisen vaiheen liuotusalueen jo käytössä olevat lohkot 1 — 4 tasolle + 315 m korotettuna sekä uusi toisen vaiheen liuotusalue, lohkot 5 ja 6, (---) - jätteiden ammattimainen hyödyntäminen, esineutralointisakan (esne) sijoittamista toisen vaiheen liuotusalueiden lohkoille 1 — 6 lupamääräyksen 97 mukaisesti, (---).”
  6. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisia uutta toisen vaiheen liuotusaluetta koskevia lupamääräyksiä 73, 75, 82, 122 ja 123 sekä lupamääräyksen 122 otsikkoa muutetaan seuraavasti: ”
  7. Uuden toisen vaiheen liuotusalueen (lohkot 5 ja 6) ylin täyttötaso on enintään +315 m. Uusi toisen vaiheen liuotusalue (lohkot 5 ja 6) on sijoitettava vähärikkisestä sivukivestä tehdyn tasauskerroksen päälle. Tehtävässä tasauskerroksessa on käytettävä lupamääräyksen 92 mukaista hyvälaatuista sivukiveä, jonka rikkipitoisuus on alle 0,3 %. Vähärikkisestä sivukivestä tehtävän tasauskerroksen rakentamisessa on noudatettava lupamääräystä
  8. Uuden toisen vaiheen liuotusalueen lohko 5 voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa 0,3 % tai enemmän rikkiä sisältävästä sivukivestä tehdyn tasauskerroksen päälle. Jos tasauskerros muodostuu tällaisesta rikkipitoisesta sivukivestä, tasauskerros pohjarakenteineen on rakennettava noudattaen lupamääräystä
  10. Uuden toisen vaiheen liuotusalueen lohkojen 5 ja 6 tuotantokentän pohjarakenteet on toteutettava hakemuksen täydennyksen 23.1.2020 liitteen 7 ”Terrafame Oy — Secondary Heap lohkot 5 — 8, yleissuunnitelma, 18.12.2019” ja tämän päätöksen kertoelmaosan kohdassa ”Uusien sekundäärilohkojen 5 — 8 rakenteet” esitetyn mukaisesti niiltä osin, kuin niitä ei ole tässä määräyksessä muutettu . Tuotantokentän pohjarakenne on toteutettava siten, että rakenne vastaa kaksoisyhdistelmärakennetta. Kaksoisyhdistelmärakenne voi koostua esimerkiksi kahdesta geomembraanista (kuten HDPE-kalvo) ja tiivistetystä hienoaineskerroksesta tai bentoniitista. Jos rakenteessa käytetään bentoniittia, sitä on vahvistettava lujitekankailla. Rakenteen tulee mahdollistaa tuotantokerroksen suotovesien keräily ja tarkkailu. Pohjarakenne muodostuu tasauskerroksen päällä vähintään seuraavista rakenteista ylhäältä alaspäin: Salaojituskerros, tarvekivi raekooltaan 0/200 mm, 500 mm Suojakerros, seulottu purkumalmimurske tai kalliomurske raekooltaan 0/12 mm, 300 mm (± 50 mm) Suojageotekstiili, vahvuus 1 200 g/m 2 HDPE-kalvo, vahvuus 2,0 mm Bentoniittimatto, jossa bentoniitin massa on >6 kg/m 2 ja vedenläpäisevyys k≤1*10 -11 m/s Suojakerros, kalliomurske raekooltaan 0/16 mm, 100 mm Kiilauskerros, kalliomurske raekooltaan 0/63 mm Louhetäyttö (tasauskerros) vähärikkisestä eli alle 0,3 % rikkiä sisältävästä sivukivestä. Lohkolla 5 louhetäyttö (tasauskerros) voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa 0,3 % tai enemmän rikkiä sisältävästä sivukivestä. Tällöin lohkon 5 tasauskerroksen pohjarakenteen rakentamisessa on noudatettava lupamääräystä
  11. Tiivisrakenteiden alapuolisissa kerroksissa ei tule käyttää purkumalmimursketta tai muuta 0,3 % tai enemmän rikkiä sisältävää kiveä. Luvan saajan on 30.6.2026 mennessä esitettävä lupaviranomaiselle selvitys siitä, miten pohjarakenne toteutetaan kokonaisuudessaan. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella muuttaa lupaa. (---)
  12. Malmin liuotuksessa käytettäviä kemikaaliliuoksia ja saa varastoida toisen vaiheen liuotusalueen uusien lohkojen 5 ja 6 uusissa altaissa SLS5 ja SLS
  13. (---) Toisen vaiheen liuotusalueen lohkon 5 alapuolinen sivukivialue
  14. Toisen vaiheen liuotusalueen lohkon 5 alapuolinen louhetäyttö (tasauskerros), jos se rakennetaan 0,3 % tai enemmän rikkiä sisältävästä sivukivestä, luokitellaan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi. Lohkon 5 alapuolelle muodostuvalle sivukivialueelle saa tällöin sijoittaa toiminnassa muodostuvia sivukiviä ja poistettavia, sulkemisrakenteissa hyödynnettäväksi kelpaamattomia maa-aineksia, joiden jätenumero on 01 01 01, 01 01 01*, 01 01 02, 17 05 03* tai 17 05 04 sekä louhinnan yhteydessä sivukiven sekaan jäävän panostusmateriaalin. Jos lohkon 5 tasauskerroksessa käytetään 0,3 % tai enemmän rikkiä sisältävää sivukiveä, näin muodostuvan sivukivialueen pohjarakenteen on muodostuttava vähintään seuraavista rakenteista ylhäältä alaspäin: Louhe 0 — 600 mm 1 500 mm Suojakerros seulottua sivukiveä 0 — 200 mm 500 mm Seulottua purkumalmimursketta 0 — 12 mm tai kalliomursketta 0 — 12 mm 300 mm Suodatinkangas, geotekstiili 1 200 g/m 2 HDPE-kalvo 2,0 mm Bentoniittimatto, jossa bentoniitin massa on >6 kg/m 2 ja vedenläpäisevyys k≤1*10 -11 m/s Tiivistetty pohjamoreeni tai Suojakerros KaM 0 — 16 mm 100 mm Kiilauskerros KaM 0 — 63 mm Louhepenger Rikkipitoista eli 0,3 % tai enemmän rikkiä sisältävää sivukiveä sisältävä rakenne on riittävällä tavalla eristettävä sen ympäristöstä ja lohkon 6 pohjarakenteista. Tasausrakenne on kokonaisuutena rakennettava siten, että toisen vaiheen liuotusalueen aluekuivatus on toimiva. Luvan saajan on 30.6.2026 mennessä esitettävä lupaviranomaiselle selvitys siitä, miten pohjarakenne ja sivukivialueen suotovesien tarkkailu toteutetaan. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella muuttaa lupaa.
  15. Liuotusalue tai sen osa (lohko) on kaivannaisjätteen jätealue siinä vaiheessa, kun luvan haltija on ilmoittanut lupamääräyksen 63 mukaisesti Kainuun ELY-keskukselle liuotuksen lopettamisesta. Tämän jälkeen toisen vaiheen liuotusalueet (lohkot 1 — 4 ja lohkot 5 ja 6) ovat luokitukseltaan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia kaivannaisjätteen jätealueita. (---) Toisen vaiheen liuotusalueelle muodostuvan kaivannaisjätteen jätealueen ylin täyttötaso saa olla lohkoilla 1 — 4 enintään N60 +315 m ja lohkoilla 5 ja 6 N60 +315 m.”
  16. Metallipitoisten maa-ainesten sijoittamista koskevaa aluehallintoviraston päätöksen mukaista lupamääräystä 125 muutetaan seuraavasti: ”
  17. Louhinnan tai maarakentamisen yhteydessä poistettavat metallipitoiset maa-ainekset, joiden metallipitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa nro 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun alemman ohjearvon, mutta eivät ylempää ohjearvoa ja joita ei hyödynnetä lupamääräyksen 93 mukaisesti sekä maa-ainekset, joiden metallipitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon, on sijoitettava kaivosalueella lupamääräyksien 117 ja 122 mukaisesti sivukivialueelle tai ne on toimitettava muuhun luvan omaavaan paikkaan. Luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin varastointialueilla 1A — 6A sijaitsevien metalleilla pilaantuneen pintamaan loppusijoituksen järjestämiseksi tämän lupamääräyksen mukaiseksi. Yksityiskohtainen suunnitelma toimenpiteistä on esitettävä valvontaviranomaiselle viimeistään 31.10.
  18. ”
  19. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaista jätteen käsittelytoiminnan vakuutta koskevaa lupamääräystä 196 muutetaan vakuuden tarkistamista koskevan taulukon osalta seuraavasti: ”
  20. (---) Vakuutta tarkistetaan seuraavan taulukon mukaisesti: Vakuus (sisältää ALV 24 %) Sivukivialue KL2 30 €/m 2 Toisen vaiheen liuotusalueen lohkon 5 alapuolinen sivukivialue 30 €/m 2 Toisen vaiheen liuotusalueen lohkot 1 — 4 30 €/m 2 Toisen vaiheen liuotusalueen lohkot 5 ja 6 30 €/m 2 Kipsisakka-altaat 30 €/m 2 Ensimmäisen vaiheen liuotusalueen lohkot 1 — 4 30 €/m 2 Ensimmäisen vaiheen liuotusalueen lohkojen 2 ja 3 laajennusosa 30 €/m 2 Ensimmäisen vaiheen liuotusalueen lohkot 5 — 6 30 €/m 2 ”
  21. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaista ympäristölupapäätöksen voimassaolo -kohtaa muutetaan seuraavasti: ”Päätös on voimassa 30.6.2029 saakka. Jos toiminnanharjoittaja aikoo jatkaa toimintaansa voimassaoloajan jälkeen, on tämä päätös voimassa mainitun ajankohdan jälkeen siihen saakka, kunnes toiminnanharjoittajan viimeistään 31.12.2027 vireille panema uutta ympäristölupaa koskeva lupahakemus on lainvoimaisella tai täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä ratkaistu. Edellä sanotun uutta ympäristölupaa koskevan hakemuksen yhteydessä toiminnanharjoittajan on esitettävä selvitys kaivannaisjätteen jätealueiden senhetkisestä sulkemistilanteesta ja sulkemisen aikataulusta ja sulkemisjärjestyksestä siten, että jätealueet suljetaan riskiperusteisesti. Lisäksi toiminnanharjoittajan on uuden lupahakemuksen yhteydessä esitettävä selvitys siitä, miten sen käyttöönottamat kaivoksen vesienkäsittelyä tehostavat toimenpiteet ovat vaikuttaneet kaivosalueelta johdettavien jätevesien määrään ja laatuun. Toiminnanharjoittajan on samalla vaikutustarkkailutulosten yhteydessä esitettävä selvitys sulfidin muodostumisesta Nuasjärven syvänteissä ja sen mahdollisista vaikutuksista kalojen elohopeapitoisuuksiin.” Korkein hallinto-oikeus on edellä kohdissa 2 ja 3 muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen mukaista ympäristöluvan ratkaisuosaa. Näiden ympäristölupaan tehtyjen muutosten johdosta korkein hallinto-oikeus muuttaa selvyyden vuoksi aluehallintoviraston päätöksen mukaista vesitalousluvan ratkaisuosaa seuraavasti (muutos kursiivilla): Aluehallintovirasto myöntää Terrafame Oy:lle vesitalousluvan vesistöjen valuma-alueita, virtaamia ja sitä kautta vesiympäristöä sekä pohjaveden laatua tai määrää muuttaviin maa- ja vesialueilla jo toteutettuihin ja vielä tapahtuviin rakentamishankkeisiin Tuhkajoen, Talvijoen ja Kivijoen valuma-alueilla seuraavien rakennuskohteiden ja niihin liittyvien liikennöinti- ja muiden apualueiden osalta: (---) - toisen vaiheen liuotusalueen lohkot 5 — 6, (---). Muilta osin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään. Täytäntöönpanomääräyksen ja täytäntöönpanokieltovaatimuksen raukeaminen Tämän päätöksen tultua voimaan korkeimman hallinto-oikeuden 23.6.2025 antama välipäätös nro 1488/2023 raukeaa. Lausuminen Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien esittämästä täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa. Asian tausta

(1)Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 20.6.2022 nro 87/2022 myöntänyt Terrafame Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan nykyiseen kaivostoimintaan ja metallien talteenottotoimintaan sekä toiminnan olennaiseen muuttamiseen ja laajentamiseen Sotkamossa ja Kajaanissa sijaitsevan Talvivaaran kaivospiirin alueella (jäljempänä myös Terrafamen kaivos). Ympäristölupa koskee muun ohella Kuusilammen esiintymän malmivarojen louhimista ja malmin hyödyntämistä liuotusprosessiin perustuvassa rikastuksessa, Kuusilammen avolouhosta ja sen laajentamista sekä tuotannon nostamista siten, että vuosittain Kuusilammen louhoksesta louhitaan enintään 18 miljoonaa tonnia malmia ja enintään 45 miljoonaa tonnia sivukiveä.
(2)Aluehallintovirasto on samalla päätöksellä myöntänyt Terrafame Oy:lle toistaiseksi voimassa olevat vesitalousluvat eräisiin vesistöjen valuma-alueita, virtaamia ja vesiympäristöä sekä pohjaveden laatua tai määrää muuttaviin rakentamishankkeisiin, eräiden vesistöjen ja vesialueiden muuttamiseen ja Salminen-järven työnaikaiseen kuivatukseen, louhosten kuivanapitoon liittyviin pohjaveden pumppauksiin ja pohjaveden pintojen alentamiseen sekä muihin lupapäätöksestä tarkemmin ilmeneviin toimenpiteisiin.
(3)Aluehallintoviraston ympäristö- ja vesitalouslupaa koskeva päätös sisältää lupamääräykset 1 — 208.
(4)Ympäristölupa koskee ensimmäisen vaiheen kasaliuotusta jo toiminnassa olevilla lohkoilla 1 — 4 laajennuksineen ja uusilla lohkoilla 5 ja 6, sekä toisen vaiheen kasaliuotusta jo toiminnassa olevilla lohkoilla 1 — 4 korotuksineen sekä uusilla lohkoilla 5 — 8. Lupa koskee myös käsiteltyjen jätevesien johtamista nykyisessä purkuputkessa Nuasjärveen, Oulujoen vesistössä Kuusijokeen tai Kuusijoen latvaosiin ja Vuoksen vesistössä Ylä-Lumijärven ohittavaan kanavaan. Lupa koskee myös jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä muun ohella sivukiven läjitysalueella KL2, toisen vaiheen liuotusalueilla ja niiden alapuolisilla sivukiven läjitysalueilla, kipsisakka-altailla ja muilla päätöksessä mainituilla kaivannaisjätteen jätealueilla.
(5)Ympäristölupapäätös on voimassa 31.3.2030 saakka. Uutta lupaa on haettava 31.3.2029 mennessä, jos toiminnanharjoittaja aikoo jatkaa toimintaansa.
(6)Aluehallintovirasto on määrännyt, että luvan saaja saa aloittaa päätöksen mukaisen kaivostoiminnan sekä ryhtyä päätöksen tarkoittamiin vesilain mukaisiin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista vakuutta vastaan.
(7)Aluehallintoviraston päätöstä perusteluineen on tarkemmin selostettu jäljempänä Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut -kohdassa.
(8)Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään ratkaissut Terrafame Oy:n, Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien sekä muiden muutoksenhakijoiden valitukset aluehallintoviraston päätöksestä.
(9)Hallinto-oikeus on hylännyt Terrafame Oy:n valituksen.
(10)Hallinto-oikeus on Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien sekä muiden muutoksenhakijoiden valitukset enemmälti hyläten muuttanut aluehallintoviraston päätöksen ympäristöluparatkaisua ja lupamääräyksiä sekä ympäristöluvan voimassaoloa koskevaa määräystä. Hallinto-oikeuden tekemät muutokset ovat koskeneet muun ohella sivukiven louhintamäärän pienentämistä 30 miljoonaan tonniin vuodessa, käsiteltyjen jätevesien johtamisen lopettamista Vuoksen vesistöön ja rajoittamista Oulujoen vesistöön ja Nuasjärveen, uuden toisen vaiheen liuotusalueen pinta-alan pienentämistä ja liuotusalueen pohjarakenteiden muuttamista, ilma- ja melupäästöjä koskevan tarkkailun lisäämistä sekä jätteen käsittelytoiminnan vakuutta. Hallinto-oikeus on lisäksi lyhentänyt ympäristöluvan voimassaoloaikaa 31.12.2028 asti ja määrännyt, että uutta lupaa on haettava 30.6.2027 mennessä, jos toiminnanharjoittaja aikoo jatkaa toimintaansa.
(11)Hallinto-oikeuden päätöstä perusteluineen on tarkemmin selostettu jäljempänä Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut -kohdassa. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden ylituomari Riikka Mäki, lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Kirsi Stark ja Raija Uusi-Niemi, luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarit Juha Väisänen ja Jaakko Tuhkanen sekä tekniikan alan hallinto-oikeustuomari Jenni Korpeinen, joka on myös esitellyt asian. Merkinnät
(12)Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä (diaarinumerot 233/2025 ja 235/2025) antanut ratkaisut Terrafame Oy:n sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien valituslupahakemuksiin ja valituksiin, jotka ovat kohdistuneet Vaasan hallinto-oikeuden 19.12.2024 antamaan päätökseen nro 1739/2024. Hallinto-oikeuden päätös on koskenut Terrafamen kaivoksen sivukivialueen KL1 lupaa.
(13)Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on lähettänyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen tiedoksi päätökset Elementis Minerals B.V. Branch Finlandin (jäljempänä myös Elementis Minerals B.V.) Lahnaslammen kaivoksen lupamääräysten muuttamisesta, muun ohella kesäjuoksutusrajoituksen poistamisesta (PSAVI 27.5.2025 nro 74/2025), Terrafame Oy:n kaivoksen toiminnan olennaisesta muuttamisesta koskien geotuubikentille perustettavia vaarallisen jätteen kaatopaikkoja ja geotuubeissa kuivattujen vesienkäsittelysakkojen loppusijoittamista kyseisille kaatopaikoille (PSAVI 10.6.2025 nro 80/2025), sivukivialueen KL2 sulkemisesta ja peittorakenteen toteuttamisesta (PSAVI 18.6.2025 nro 86/2025), sivukivialueen KL1 sulkemisesta ja peittorakenteen toteuttamisesta (18.6.2025 nro 87/2025), ilmoituksesta koeluontoisesta toiminnasta koskien harvinaisiin maametalleihin kuuluvien metallien talteenottoa uraanin talteenottolaitoksella (PSAVI 2.7.2025 nro 96/2025), ilmoituksesta koeluontoisesta toiminnasta koskien sivukivialueella KL2 tehtävää koepeittorakennetta (PSAVI 25.8.2025 nro 112/2025), ilmoituksesta koeluontoisesta toiminnasta koskien koestabilointia ja muotoilutäyttöä kipsisakka-altaalla 1 (PSAVI 4.9.2025 nro 123/2025) sekä Kolmisopen malmion maa-alueen louhinnan ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta ja ympäristöluvan nro 87/2022 mukaisen toiminnan olennaisesta muuttamisesta (PSAVI 9.12.2025 nro 163/2025). Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa Terrafame Oy:n valituslupahakemus ja valitus
(14)Terrafame Oy (jäljempänä myös yhtiö) on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös osittain kumotaan ja päätöstä osittain muutetaan. Yhtiö on myös vaatinut, että korkein hallinto-oikeus antaa aluehallintoviraston päätöksen osittaista täytäntöönpanoa koskevan välipäätöksen, joka on voimassa siihen saakka, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus järjestää suullisen käsittelyn asiantuntijoiden kuulemiseksi ja toimittaa katselmuksen.
(15)Terrafame Oy on esittänyt yksityiskohtaisina vaatimuksina ja niiden perusteluina seuraavaa: Sivukiven louhintamäärä
(16)Sivukiven louhintamäärä on palautettava aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti 45 miljoonaan tonniin vuodessa. Terrafamen Sotkamon tuotantoalueen liiketoimintamalli perustuu 18 miljoonan tonnin malmin louhintaan vuosittain. Koko laitosalueen tuotantokapasiteetti louhinnasta malminkäsittelyyn, bioliuotuksen ja metallien talteenoton kautta akkukemikaalitehtaalle on mitoitettu 18 miljoonan malmitonnin mukaisesti, mikä on kaivoksen koko tuotantotoiminnan liiketoimintaedellytys. Tavoiteltua 18 Mt/a malminlouhintaa ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa hallinto-oikeuden rajoittamalla sivukivilouhinnan kapasiteetilla 30 Mt/a.
(17)Kuusilammen louhoksen tuotantosuunnitelman mukainen laajentuminen tarkoittaa, että yhtiön tulee voida louhia enemmän sivukiveä vuodessa, jotta louhoksen laajennusalueelta päästään louhimaan malmia 18 Mt:n vuosikapasiteetilla. Sivukiven louhintakapasiteetin nosto onkin malmin louhintakapasiteetin ohella Sotkamon tuotantoalueen toiminnan kannalta välttämätöntä. Kuusilammen louhinnassa ollaan siirtymässä louhoksen laajentumisalueelle vuonna
  1. Malmin louhinnan mahdollistamiseksi tämä edellyttää sivukiven poistamista malmin päältä siten, että sivukiven vuosilouhinta on 45 Mt/a vuosina 2025 —
  2. Sivukivikerroksen poistamisen jälkeen sivukiven määrä vähenee, ja syvemmälle edetessä suurin osa louhitusta materiaalista on malmia. Hallinto-oikeuden päätöksen mukainen sivukivikapasiteetti 30 Mt/a tosiasiallisesti rajoittaisi malmin louhintaa alle luvan mukaisen 18 Mt/a ja johtaisi niin sanotun sivukivivelan kertymiseen, jolloin väistämättä tulee vuosia, jolloin malminlouhintaa ei voida tehdä lainkaan.
(18)Sivukiven louhintamäärän vuosikapasiteetin nostaminen ei yhtiön näkemyksen mukaan myöskään kasvata toiminnan ympäristövaikutuksia, kun sivukivi sijoitetaan huolellisesti suunnitellulle ja riittävät pohjarakenteet käsittävälle sivukivialueelle ja samaan aikaan sivukivialueita ja muita jätealueita vastaavasti toisaalla suljetaan. Sivukiven louhintamäärien rajoittaminen on myös yhtiön itsensä intressissä, sillä mustaliuskesivukiven läjittäminen on yhtiölle kallista ja edellyttää laajoja aluevarauksia yhtiön käytössä olevalta tuotantoalueelta. Käsiteltyjen jätevesien johtaminen Vuoksen vesistöön
(19)Hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin se kumosi luvan johtaa käsiteltyjä jätevesiä vanhalle purkureitille Vuoksen vesistöön, ja aluehallintoviraston päätös on saatettava tältä osin voimaan. Ympäristölupaharkintaa ja

§:n soveltamista ei ole rajattu vain luvanvaraisten teollisten toimintojen normaalitoimintaan, vaan pykälän 1 momentin 4 kohdan sekä ympäristönsuojelulain 15 §:ssä säädetyn ennaltavarautumisperiaatteen mukaisesti ympäristölupaharkinnassa tulee ottaa huomioon luvanvaraisen toiminnan ennakoitavissa olevat poikkeus- ja häiriötilanteet ja antaa näitä koskien tarpeelliset lupamääräykset. Siltä osin, kun häiriö- ja poikkeustilanteet ovat etukäteisesti ennakoitavissa ja huomioitavissa, tulee niitä koskevat lupamääräykset yhtiön näkemyksen mukaan

§:n nojalla sisällyttää laitoksen ympäristölupaan. Tämä lähtökohta on perusteltu myös ympäristölainsäädännön systematiikan kannalta, sillä soveltamiskäytännössä ympäristönsuojelulain 123 §:n poikkeuksellisia tilanteita koskevan säännöksen soveltamisala on melko tiukasti rajattu nimenomaan ennakoimattomiin ja yllättäviin tilanteisiin.

(20)Mahdollisuudella johtaa käsiteltyjä jätevesiä useita eri reittejä voidaan varautua poikkeuksellisiin tapahtumiin ja sääilmiöihin. Nuasjärvi on kaivoksen ensisijainen purkupiste, mutta jos kaivoksella olisi ainoastaan yksi sallittu purkureitti kaivosalueelta pois johdettaville vesille, voisi jokin harjoitettavassa toiminnassa väistämättä ilmenevä, luontainen häiriö- tai poikkeustilanne, kuten laiterikko tai vastaava aiheuttaa pidemmän keskeytymisen vesien johtamiseen Nuasjärven purkuputken kautta. Edelleen jos vettä ei voitaisi johtaa kaivokselta hallitusti ulos muita eli Vuoksen ja Oulujoen vanhoja purkureittejä pitkin, se voi johtaa liialliseen veden kertymiseen kaivosalueelle ja tätä kautta muun muassa patoturvallisuuden vaarantumiseen.
(21)Ympäristönsuojelulain 49 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisedellytysten täyttymisen osalta yhtiö toteaa, että Terrafamen kaivostoiminnan aiheuttama kuormitus Kivijärveen on pienentynyt hyvin merkittävästi toiminnan alkuvuosiin ja vuosiin 2012 — 2016 verrattuna, eivätkä aluehallintoviraston päätöksen mahdollistamat jätevesipäästöt aiheuta arvioiden mukaan vaaraa nykyisen tilan huononemisesta tai myöskään estä Kivijärven viime vuosien aikaisen hyvän kehityksen jatkumista ja tilan elpymistä. Käsiteltyjen jätevesien johtaminen Oulujoen valuma-alueelle
(22)Terrafame Oy on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja aluehallintoviraston päätöksen saattamista voimaan siltä osin, kun hallinto-oikeuden päätöksellä on kiristetty Oulujoen vesistöön johdettavien jätevesien vuosittaista sulfaattiraja-arvoa 780 tonniin sekä asetettu ympäristönsuojelulain 54 §:n nojalla jätevesien johtamisen lopettamista Oulujoen suuntaan koskeva selvitysvelvoite. Yhtiön mukaan käsiteltyjä jätevesiä ei ole tarpeen johtaa joka vuosi täysimääräisesti Latosuon tai Kuusilammen varastoaltaasta Oulujoen vanhalle purkureitille ja edelleen Kolmisoppeen, mutta aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 37 mukaisen sulfaattiraja-arvon, 1200 tonnia vuodessa, pysyttäminen on tarpeen erityisesti poikkeus- ja häiriötilanteisiin varautumisen kannalta.
(23)Viime vuosien jätevesien purkumäärä on Oulujoen suuntaan ollut maltillinen, eikä vesistöjen tila ole nykyisellä kuormituksella huonontunut. Kolmisopen ja Tuhkajoen veden laatu on palautunut kohti luonnontilaansa vuoden 2016 jälkeen, kun purkuvesien määrät tällä reitillä laskivat Nuasjärven purkuputken käyttöönoton jälkeen. Käsiteltyjen jätevesien johtaminen Oulujoen vesistöön ja Nuasjärveen runsassateisina vuosina
(24)Hallinto-oikeuden kumoamat, aluehallintoviraston päätöksellä runsassateisten vuosien juoksutuksia koskien annetut lupamääräykset 38 ja 39 on palautettava voimaan. Lupamääräysten kumoamiselle ei ole ollut laissa säädettyä perustetta ja määräykset ovat

§:n nojalla tarpeellisia nyt kyseessä olevan kaltaisen, sääolosuhteista riippuvaisen toiminnan poikkeustilanteisiin varautumisen kannalta.

(25)Runsassateisina vuosina ja jaksoina voidaan toiminta-alueelta johtaa Nuasjärveen ja täydentävästi Vuoksen vesistöön ja Oulujoen vesistöön vain se vesimäärä, jonka sulfaattikuormitukselle asetetut kuukausi- ja vuosiraja-arvot mahdollistavat. Tällöin avolouhokseen ja eri altaisiin kertyy vettä, ja vesienhallinta ja osin toiminnan järjestäminen alkavat vaikeutua sekä toiminnan ympäristöriskit lisääntyä. Kahden perättäisen runsassateisen vuoden aikana toiminta-alueelle voi kertyä vettä toiminnan ja ympäristöturvallisuuden kannalta liiallinen määrä, joka voi pahimmillaan johtaa avolouhoksen toiminnan keskeytymiseen ja toisaalta vesivarastoaltaiden HW-tasojen ylittymiseen.
(26)Kyse on näin ollen sinänsä ennustettavissa olevasta, vaikkakin epäsäännöllisestä, ilmiöstä, jonka esiintymistiheys tulee ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä tulevina vuosina kasvamaan. Edelleen vaikka seuraavan runsassateisen vuoden tai pitkän runsassateisen jakson esiintymisajankohtaa ei voida etukäteen ennustaa, tällaista vuotta tai jaksoa ei voida pitää poikkeuksellisena vaan eteen väistämättä joskus tulevana vuotena tai jaksona, johon yhtiö toiminnan järjestämisessä ja ympäristöluvituksessa varautuu ja joka pitää hallita.
(27)Tällaisissa tilanteissa on myös ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisempaa, että lisäjuoksutuksissa noudatettavasta menettelystä määrätään ympäristöluvassa etukäteisesti sen sijaan, että menettelystä päätettäisiin kiireellisesti ympäristönsuojelulain 123 §:ssä säädetyn poikkeuksellisia tilanteita koskevan säännöksen nojalla.
(28)Viimeisimpien Nuasjärven tilaa koskevien tarkkailuraporttien mukaan Nuasjärven tilassa ei ole näkyvissä merkkejä sellaisesta pysyvästä haitasta, joka estäisi esimerkiksi syys- ja kevättäyskiertojen toteutumisen. Käsillä ei näin ollen myöskään ole vesistöjen tilasta johtuvaa ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista luvanmyöntämisestettä aluehallintoviraston päätöksen mukaisten lupamääräysten 38 ja 39 voimaan saattamiseen. Uuden toisen vaiheen liuotusalueen lohkot ja pohjarakenteet
(29)Hallinto-oikeuden päätöstä on muutettava siten, että siinä myönnetään ympäristölupa uuden toisen vaiheen liuotusalueen lohkon 5 lisäksi lohkoille 6 — 8 aluehallintoviraston päätöksen mukaisilla pohjarakennevaatimuksilla sekä sallitaan yli 0,3 % rikkiä sisältävän sivukiven hyödyntäminen kalvojen välisessä tasauskerroksessa. Lupapäätöksen ratkaisuosasta on poistettava hallinto-oikeuden siihen lisäämä luvan myöntäminen muulle kaivannaisjätteen jätealueelle koskien toisen vaiheen liuotusalueen tasauskerrosta, kun se tehdään vähärikkisestä sivukivestä.
(30)Terrafamen kaivoksen nykytilanteessa ei ole käsillä ympäristönsuojelulain 49 §:ssä säädettyjä luvanmyöntämisesteitä, joiden vuoksi lupaa toisen vaiheen liuotusalueen lohkoille 6 — 8 ei voitaisi myöntää. Useamman lohkon rakentaminen samanaikaisesti on myös huomattavasti tehokkaampaa. Tehokkuus muodostuu siitä, että uusi toisen vaiheen liuotusalue kapenee jokaiselta laidalta kerroksittain (luiska-alueiden rakentamisen kaltevuuteen 1:3 aiheuttama vaikutus). Samasta läjitysteknisestä syystä läjitystilavuus rajoittuu pinta-alaa enemmän, kun hallinto-oikeuden päätöksen johdosta voidaan läjittää vain lohkoa 5. Tämän vuoksi toisen vaiheen liuotusalueen lohkon 5 läjitystilavuus loppuu ennenaikaisesti arviolta vuonna 2028.
(31)Kunkin lohkon ylin kerros liukenee parhaiten ja näin olisi metallien talteenoton kannalta huomattavasti järkevämpää kasata useampaa kuin yhtä lohkoa kerrallaan. Onnistunut liuotus vaikuttaa myös suoraan liuotusjäännöksen laatuun. Edelleen lohkojen stabiliteetin ja rakentamisen turvallisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista rakentaa useampaa lohkoa samanaikaisesti.
(32)Hallinto-oikeuden tekemät muutokset toisen vaiheen liuotusalueen pohjarakenteisiin ovat tarpeettomia ja suhteellisuusperiaatteen vastaisia. Aluehallintoviraston päätöksellä on jo varovaisuusperiaatteeseen perustuen ja BAT+-periaatteen mukaisesti kiristetty toisen vaiheen liuotusalueen alapuolisten rakenteiden vaatimuksia yhtiön lupahakemukseen nähden edellyttämällä sivukivestä rakennetun pohjarakenteen alle suojarakenteet silloin, kun sivukiven rikkipitoisuus on yli 0,3 %. Lisäksi aluehallintovirasto on edellyttänyt HDPE-kalvon yläpuolisena suojageotekstiilinä käytettäväksi 1 200 g/m 2 painoista kangasta hakemuksen mukaisen 400 g/m 2 suojageotekstiilin sijaan. HDPE-kalvon yläpuolinen suojauskerros on varovaisuusperiaatteen mukaisesti määrätty tekemään 300 millimetrin paksuisena riippumatta siitä, onko materiaalina purkumalmimurske tai kalliomurske. Myös käytettävä bentoniittimatto on määritelty yksiselitteisesti aluehallintoviraston päätöksellä. Hallinto-oikeus on puolestaan varovaisuusperiaatteen nojalla rajannut tasauskerroksessa hyödynnettävän sivukiven hyvälaatuiseen tarvekiveen (rikkipitoisuus alle 0,3 %) sekä edellyttänyt tasauskerroksen alle rakennettavan lupamääräyksen 122 mukaiset suojarakenteet tarvekiven hyvälaatuisuudesta huolimatta, joten hallinto-oikeuden päätös perustuu varovaisuusperiaatteen soveltamiseen kahdesti.
(33)Tehtyjen sylinterikokeiden pituudella ei ole tässä tapauksessa merkitystä, vaan samanlaista standardoitua koemenettelyä käytetään kalvojen laadun varmistuksessa hyvin yleisesti ja myös kokeissa käytetyt ajat ovat yleisesti käytössä olevia. Testejä on tehty jopa 3000 kPa paineella, joka vastaisi noin 130 metriä korkeaa sivukivikasaa, eikä näissäkään kokeissa kalvoon ole syntynyt reikiä eikä venymä ole ollut kuin noin 1 %:n luokkaa (vastaavasti kirjallisuuden mukaan n. 3 — 6 % venymät ovat vasta kalvon ominaisuuksien osalta merkittäviä). Lisäksi tiivisrakenteessa on myös bentoniittimatto, joka toimii varmistavana rakenteena, jos kalvoon syntyisi reikä. Hallinto-oikeuden päätöksen vaatimukset ovat siten selvästi ylimitoitettuja, eikä niitä voida perustaa yksinomaan varovaisuusperiaatteeseen.
(34)Alueen pohjaveden laatuun vaikuttavat merkittävästi alueen geologiset olosuhteet, kuten maa- ja kallioperän koostumus. Mustaliuskejaksojen yhteydessä pinta- ja pohjavesien pH-arvot ovat tyypillisesti alhaisia ja metallipitoisuudet ovat mustaliuskejakson ulkopuolisia taustapitoisuuksia korkeampia. Näin on myös Terrafamen alueella, jossa alueen pohjavesipurkaumien sekä pienten purojen ja lampien pH-arvot sekä puskurikyky ovat alhaisia ja metallipitoisuudet mediaanipitoisuuksia suurempia. Tämä on ollut havaittavissa jo ennen kaivostoiminnan alkamista alueella, mikä ilmenee aiemmista tarkkailutuloksista ja selvityksistä.
(35)Sivukivialueiden ja toisen vaiheen liuotusalueiden rakenteiden alapuolisia vesiä sekä kaksinkertaisten tiivisrakenteiden välissä mahdollisesti liikkuvia vesiä ja niiden laatua on uusilla alueilla mahdollista seurata jo nykyisten käytäntöjen mukaisesti, joten hallinto-oikeuden määräämän erillisen toisen vaiheen liuotusalueen vuotojen havaitsemis- ja keräyskerroksen rakentaminen ei ole uusilla rakennettavilla alueilla ympäristönsuojelulain 62 §:n nojalla tarpeen.
(36)Toisen vaiheen liuotusalueen alapuolisen täyttökerroksen toteuttamisesta hallinto-oikeuden päätöksen edellyttämällä tavalla niin sanotulla BAT++-tason suorajarakenteilla sekä hyvälaatuisen tarvekiven käyttämisestä aiheutuu päästöjen muodossa merkittäviä ympäristövaikutuksia sekä yhtiölle kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensinnäkin rakennetta varten jouduttaisiin nimenomaisesti louhimaan vaatimukset täyttävää sivukiveä, koska sitä ei Sotkamon kaivoksen toiminnassa luonnollisesti synny toisen vaiheen liuotusalueen rakentamisen edellyttämässä laajuudessa, sen sijaan, että kaivostoiminnassa väistämättä ja luontaisesti syntyvää sivukiveä voitaisiin hyödyntää turvallisesti rakenteissa kiertotaloustavoitteiden ja jätelain 8 §:n mukaisen etusijajärjestyksen mukaisesti.
(37)Lisäksi hallinto-oikeuden päätöksessä edellytettyjen suojarakenteiden toteuttaminen hyvälaatuisesta tarvekivestä rakennetun tasauskerroksen alle aiheuttaisi Terrafamen laskelmien mukaan lyhyellä aikavälillä kymmenien ja pidemmällä aikavälillä satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksen suhteessa yhtiön lupahakemuksen mukaiseen esitykseen. Kiristetyillä pohjarakennevaatimuksilla ei ylipäätään saavuteta ympäristönsuojelullista hyötyä suhteessa aluehallintoviraston päätöksen mukaisiin lupamääräyksiin eivätkä ne perustu testeihin tai tutkimuksiin. Metalleilla pilaantuneiden pintamaiden varastointi alueella 1A — 6A
(38)Aluehallintoviraston päätöksen mukaista lupamääräystä 125 on muutettava siten, että siitä kumotaan velvoite ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin varastointialueilla 1A — 6A sijaitsevien metallipitoisten pintamaiden loppusijoituksen järjestämiseksi lupamääräyksen vaatimusten mukaiseksi. Sen sijaan yhtiölle tulee varata lupamääräyksen nojalla riittävä aika kyseisillä alueilla sijaitsevien pintamaiden käsittelyä tai näiden alueiden sulkemista koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman esittämiseksi lupa-asiana aluehallintovirastolle. Selvityksen toimittamiselle asetettavaa määräaikaa tulee pidentää siten, että selvitys määrätään toimitettavaksi 18 kuukauden kuluessa siitä, kun päätös saa lainvoiman.
(39)Läjitysalueille 1A — 6A on pääasiassa aikoinaan kaivosta ja Kuusilammen avolouhosta perustettaessa läjitetty louhoksen päältä poistettua moreenia ja turvetta, jotka voivat sisältää mustaliuskeen vaikutuksesta luontaisesti metalleja. Asiassa on kiistatonta, että mustaliuskealueilta poistetuissa pintamaissa on todettu viime vuosina tehtyjen selvitysten perusteella kohonneita metallien (As, Cd, Cu, Ni, Zn ja V) kokonaispitoisuuksia, mutta pintamaiden vaaraominaisuuksien arvioinnin mukaan massoilla ei ole ympäristölle vaaraa aiheuttavia ominaisuuksia eikä musteliuskealueen pintamaita luokitella ympäristölle vaarallisiksi. Läjitetyistä maa-aineksista mitatut pitoisuudet johtuvat mustaliuskevyöhykkeen maaperän luontaisista ominaisuuksista.
(40)Kyseiset pintamaat ovat sijainneet nykyisillä varastointialueillaan pääsääntöisesti jo yli 15 vuotta, ja niiden määrä on yhteensä noin 7,8 Mm 3. Pintamaista ei aiheudu akuuttia ympäristön pilaantumisen vaaraa.
(41)Tämänhetkisen tiedon mukaan läjitysalueiden 1A — 6A osalta ympäristön kannalta paras ja ensisijainen käsittelymenetelmä olisi saattaa läjitysalueet nykyisillä paikoillaan joko kasvittamisen tai soveltuvien peittorakenteiden avulla sellaiseen tilaan, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. Sivukivialueille tehtyjen koerakenteiden, kasvituskokeiden ja muiden tutkimusten tuloksia on tarkoitus hyödyntää sulkemistavan valinnassa ja pilotoida rakennetta läjitysalueella ennen suunnitelman vahvistamista. Mikäli osoittautuu, ettei suunnitelluilla sulkemisratkaisuilla saavuteta ympäristön kannalta haluttua tulosta, yhtiön olisi myös mahdollista käyttää maa-aineksia sellaiseen maisemointiin ja muotoiluun, joka koko toiminnan sulkemisvaiheessa jää muiden sulkemisrakenteiden alle. Jotta yhtiö kuitenkin ehtii saattaa jo käynnissä olevan yksityiskohtaisen suunnitelman laatimistyön päätökseen, yhtiö pyytää korkeinta hallinto-oikeutta myöntämään tarvittavan lisäajan suunnitelmien toimittamiselle Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon lupa-asiana käsiteltäväksi.
(42)Pintamaiden siirtoa koskevan maanrakennusurakan suorittaminen kestäisi vuosia, minkä lisäksi Terrafamen nykyisillä sivukivialueilla ei ylipäätään ole kapasiteettia vastaanottaa tällaisia määriä pintamaita, vaan yhtiön tulisi lupamääräyksen 125 noudattamiseksi joka tapauksessa hakea lupaa uudelle kaivannaisjätteen jätealueelle. Läjitysalueiden 1A — 6A voidaan katsoa olevan varsin stabiilissa tilassa. Mikäli massat läjitettäisiin uudelleen valituksenalaisen lupamääräyksen mukaisesti, nyt pintaosissa olevat kerrokset sijoittuisivat alimmaksi. Koska nämä massat ovat todennäköisesti jo happamoituneet (pH on alle 4,5), ne voisivat läjityksen niukkahappisessa alaosassakin käynnistää vielä pelkistyneessä tilassa olevan rikin hapettumisen raudan hapetus-pelkistys-kierron kautta ja aiheuttaisivat siten mahdollisesti uudelleenläjityksessä lisää hapanta kuormitusta. Ilma- ja melupäästöjä koskeva tarkkailu
(43)Hallinto-oikeuden lupamääräyksiin 45 ja 56 tekemät muutokset, joiden nojalla toiminnasta aiheutuvia melu- ja pölypäästöjä on tarkkailtava aluehallintoviraston päätöksessä määrättyjen tarkkailupisteiden lisäksi jatkuvatoimisesti Hakonen-järven länsipuolella sijaitsevan lähimmän pölylle altistuvan kiinteistön piha-alueella tai sen läheisyyteen sijoittuvalla mittauspisteellä, on kumottava.
(44)Lupamääräyksiin 45 ja 56 tehdyille lisäyksille ei ole laissa säädettyä perustetta ja laajennetut mittausvelvoitteet ovat ympäristönsuojelulain 62 §:n vastaisia. Terrafamen kaivoksen toiminnasta aiheutuvien melu- ja pölypäästöjen nykyinen vaikutustarkkailu on riittävää, ja jo olemassa olevista jatkuvatoimisista mittauspisteistä saadaan tieto toiminnan päästöjen vaikutuksista. Sivukivialueen KL2 ja Kuusilammen avolouhoksen toiminnasta ei mallinnusten perusteella aiheudu kohtuutonta rasitusta lähimpien vapaa-ajan asutusten piha-alueilla. Hallinto-oikeuden määräämät jatkuvatoimiset melu- ja pölypäästöjen mittausvelvoitteet ovat toiminnasta aiheutuvaan melu- ja pölyhaittaan nähden selvästi ylimitoitettuja ja niiden toteuttamisesta aiheutuisi yhtiölle kohtuuttomat lisäkustannukset nykyiseen tarkkailuun nähden. Jätteen käsittelytoiminnan vakuus
(45)Kaivannaisjätteen jätealueiden sulkemista koskeva vakuuden määrä on lupamääräyksessä 196 määrätty ensimmäisen vaiheen liuotusalueen osalta perustuen siihen, että sinne kasattu materiaali myös loppusijoitetaan ensimmäisen vaiheen liuotusalueelle ja alue suljetaan peittorakenteella, jonka kustannusten laskennassa on käytetty yksikköhintana 30 eur/m 2 (sis. ALV 24 %).
(46)Lupamääräystä 196 on muutettava siten, että ensimmäisen vaiheen liuotusalueen osalta vakuus perustuu siihen, että sinne liuotukseen kasattu materiaali siirretään kaikissa tilanteissa loppusijoitettavaksi toisen vaiheen liuotusalueelle. Vakuuden yksikköhinnaksi on tällöin muutettava 1,2648 €/t. Ensimmäisen vaiheen liuotusalueen pohjarakenteiden purun ja kasojen toisen vaiheen liuotusalueelle loppusijoitettavaksi siirtämisen yksikköhinnaksi on muutettava 1,736 €/t. Hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin se muutti vakuuden määrää uuden toisen vaiheen liuotusalueen lohkojen ja niiden alapuolisten sivukivialueiden osalta, ja aluehallintoviraston päätös on saatettava tältä osin voimaan.
(47)Terrafame Oy:n näkemyksen mukaan valituksenalaisessa asiassa ei ole myönnetty ympäristölupaa malmimineraalin loppusijoittamiselle ensimmäisen vaiheen liuotusalueelle. Se, että toiminnan päättyessä ennenaikaisesti ensimmäisen vaiheen liuotusalueelle jäävä malmi katsotaan jätteeksi, ei tarkoita, että ensimmäisen vaiheen liuotusalueesta pelkästään materiaalin jäteluonteen vuoksi tulisi jätealue tai kaivannaisjätteen jätealue. Toiminnan lopettamisessa tulee noudattaa ympäristöluvan määräyksiä myös tilanteessa, jossa toiminta päättyy ennenaikaisesti.
(48)Ympäristöluvassa ei ole myöskään ensimmäisen vaiheen liuotusalueen osalta annettu määräyksiä alueen sulkemisesta, joten on selvää, että ympäristöluvan lähtökohtana on ollut ensimmäisen vaiheen liuotusalueen malmin loppusijoittaminen toisen vaiheen liuotusalueelle toiminnan päättymisen syystä tai vaiheesta huolimatta. Toiminnanharjoittajalla on ympäristöluvan nojalla velvollisuus huolehtia materiaalin loppusijoittamisesta toisen vaiheen liuotusalueelle, joten ensimmäisen vaiheen liuotusalueen osalta jätteenkäsittelyn vakuus tulee laskea tähän perustuen, eikä perustuen materiaalin loppusijoittamiseen ensimmäisen vaiheen liuotusalueelle.
(49)Yhtiön näkemyksen mukaan kaivosalueen toimintojen luonne ja kaivoksen kuljetin- ja kasauslaitteistojen koko ja laatu huomioon ottaen vakuuden määrää laskettaessa voidaan lähtökohtana pitää sitä, että materiaalin ja pohjarakenteiden siirtämisessä hyödynnettäisiin kaivoksella olevia kuljetin- ja kasauslaitteita, mutta urakoitsijan operoimana.
(50)Yhtiö katsoo, että aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa esitetyn mukaisesti laskettuna sulkemisen yleis- ja muita kustannuksia koskeva vakuus muodostuu osittain erheellisesti moninkertaiseksi kyseisellä vakuudella katettaviksi tarkoitettujen kustannusten määrään nähden. Vakuus sisältää täysimääräisinä kustannuksia, joihin kaivoksen sulkemista koskevan hankkeen ollessa kyseessä kohdistuu kustannuksia vähentäviä tekijöitä sekä eriä, jotka on katettu jo muilta osin määrätyissä vakuuksissa. Tästä johtuen sulkemisen yleis- ja muita kustannuksia koskeva vakuus johtaa tilanteeseen, jossa määrätty jätteen käsittelytoiminnan vakuus ei määrältään vastaa niiden ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaisten toimien kustannuksia, jotka sillä ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaan tulee kattaa. Vakuus on näin ollen ylimitoitettu ja johtaa Terrafamen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.
(51)Terrafamen tapauksessa valituksenalaisessa päätöksessä on käytetty vakuuden perusteena yksikköhintaa 30 euroa/m 2 (sisältäen ALV 24 %), mutta tämän lisäksi on pysytetty ennallaan myös yhtiön alempiin, urakkahintoja vastaaviin sulkemisen yksikköhintoihin perustuvassa vakuuslaskelmassa mukana ollut sulkemisen yleis- ja muiden kustannusten 41 000 000 euron suuruinen vakuus. Sulkemisen yleis- ja muiden kustannusten osalta määrätty vakuuden osuus tulisi jättää pois, koska vakuuden laskentaperusteena käytetystä merkittävästi korkeammasta yksikköhinnasta (30 €/m 2) johtuen kaivannaisjätteen jätealueiden ja kaatopaikkojen sulkemisen vakuudet kattavat myös sulkemisen yleis- ja muita kustannuksia koskevalla vakuudella katettaviksi tarkoitetut kustannukset. Yhtiön näkemyksen mukaan sulkemisen yleis- ja muita kustannuksia koskeva vakuus on joka tapauksessa laskettu selkeästi liian korkeana. Luvan voimassaoloaika
(52)Hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin se lyhensi ympäristöluvan voimassaoloa, ja aluehallintoviraston päätös on saatettava tältä osin voimaan.
(53)Hallinto-oikeuden päätöksessään viittaamat vesienhallinnan piiriin kuuluvan alueen pinta-alan kasvamiseen, runsassateisiin vuosiin varautumiseen, vesien käsittelyyn ja kuormitukseen, vesienkäsittelyssä muodostuvien sakkojen loppusijoittamiseen sekä jätealueiden sulkemiseen liittyvät epävarmuudet eivät ole enää ajankohtaisia aluehallintoviraston lupapäätöksessä esitetyllä tavalla, joten perustetta luvan voimassaoloajan lyhentämiselle ei ole.
(54)Yhtiö on tehostanut vesienhallintaa ja vesienkäsittelyä ja varautunut vesien varastointiin runsassateisinakin vuosina, minkä tuloksena vesitase Terrafamen kaivosalueella, sivukivialue KL1 mukaan lukien, on hyvin hallinnassa ottaen huomioon myös runsassateiset vuodet 2022 ja 2023. Yhtiöllä on edelleen meneillään hankkeita, joiden tavoitteena on vesitaseen hallinnan ja vesienkäsittelyn tehostaminen entisestään. Yhtiö on pääluvan lupamääräyksen 33 mukaisesti jättänyt aluehallintovirastolle jätevesien käsittelyn kehittämistä koskevan erityisen selvityksen eli suunnitelman toimenpide-esityksineen, jonka aluehallintovirasto on hyväksynyt 17.12.2024 antamallaan päätöksellä nro 166/2024.
(55)Jätevesien käsittelyssä muodostuvien jätteiden loppusijoituksesta Terrafame Oy toteaa, että yhtiö on samaan aikaan edellä mainitun jätevesien käsittelyn tehostamista koskevan selvityksen kanssa jättänyt aluehallintovirastolle loppuneutraloinnissa ja keskuspuhdistamolla muodostuvien sakkojen geotuubikuivatusta koskevan hakemuksen, josta aluehallintovirasto antoi 17.12.2024 päätöksen nro 166/2024 sakkojen kuivaläjityksen toteuttamisesta ja sen jälkeen niiden loppusijoittamisesta.
(56)Myös jätealueiden sulkemista yhtiö on edistänyt suunnitelmallisesti. Aluehallintovirastossa on käsiteltävinä sivukivialueen KL2, sivukivialueen KL1 ja kipsisakka-altaan 1 sulkemista koskevat suunnitelmat sekä viimeisimpänä myös koko toimintaa koskeva sulkemissuunnitelma.
(57)Aluehallintoviraston lupapäätöksessä päälupa on määrätty olemaan voimassa määräaikaisena 31.3.2030 asti. Määräaikaisuuden perusteena ovat tuolloin olleet toimintaan liittyvät yllä kuvatut epävarmuudet. Näiden osalta tilanne ei tämän jälkeen ole heikentynyt eikä edes ole ennallaan, vaan on yhtiön näkemyksen mukaan merkittävästi edistynyt aluehallintoviraston päätöksen antamisen ajankohtaan verrattuna. Näin ollen perusteita päätöksen voimassaoloajan lyhentämiselle entisestään ei ole. Valituksen täydennys
(58)Terrafame Oy on 29.4.2025 toimittanut valituksensa täydennyksen, jossa se on muun ohella täydentänyt päätösten täytäntöönpanoa koskevaa kiireellistä pyyntöä. Terrafame Oy on samalla toimittanut vuoden 2024 pintavesien tarkkailutulokset korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Täydennyksessä on muutoin todettu muun ohella seuraavaa:
(59)Terrafame Oy on 7.4.2025 tehdyllä kaupalla ostanut kiinteistöt, jotka käsittävät Hakonen-järven länsipuolella sijaitsevan lähimmän pölylle altistuvan rakennetun vapaa-ajan kiinteistön. Hakosen länsipuolella on tämän jälkeen muussa kuin Terrafame Oy:n omistuksessa ainoastaan yksi kiinteistö, joka on rakentamaton. Hakosen länsipuolella ei näin ollen enää ole ulkopuolisen omistamia rakennettuja kiinteistöjä. Yhtiön näkemyksen mukaan sen aiemmin valituksessaan esittämien perusteiden lisäksi myös tästä syystä määräykset jatkuvatoimisten melu- ja pölymittausten tekemiseksi Hakonen-järven länsipuolella ovat tarpeettomia.
(60)Terrafame Oy:n valituksen täydennys liitteineen on toimitettu tiedoksi ja lausuttavaksi viranomaisille ja asian osapuolille. Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien valituslupahakemus ja valitus
(61)Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry asiakumppaneineen (jäljempänä myös yhdistykset) on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ensisijaisesti kumotaan ja lupahakemus hylätään siten, että jätealueiden sulkemista ja tarkkailua koskevat määräykset ja vakuudet jäävät voimaan. Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä. Yhdistysten oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa on korvattava. Asiassa on pyydettävä ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Yhdistykset ovat myös vaatineet, että korkein hallinto-oikeus toimittaa katselmuksen.
(62)Yhdistys ja sen asiakumppanit ovat esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa: Vesistövaikutukset Nuasjärveen
(63)Terrafame Oy:lle myönnetty määräaikainen ympäristölupa on lainvastainen, koska päätöksen mukaisen toiminnan vaikutuksista seuraa yksin ja yhdessä Elementis Minerals B.V.:n Sotkamon Lahnaslammen ja Punasuon kaivosten sekä Uutelan talkkikaivoksen kanssa ympäristönsuojelulain 49 §:n ja vesipuitedirektiivin vastaisia vaikutuksia Nuasjärvessä.
(64)Elementis Minerals B.V.:n Nuasjärveen suoraan tulevat päästöt johtuvat sulkemisvaiheessa olevasta Lahnaslammen kaivoksesta ja Punasuon kaivoksesta. Lisäksi Uutelan talkkikaivos laskee jätevesiä Jormasjärveen ja edelleen Nuasjärveen, joissa ilmenee yhteisvaikutukset Terrafamen kaivoksen kanssa. Luvasta olisi seurauksena ympäristönlaatunormien ylittyminen pinta- ja pohjavesissä hyvin pitkiä aikoja. Vesistöalueiden ekologinen tila heikkenisi.
(65)Sulfaatin ekologisia vaikutuksia ei ole lupaharkinnassa arvioitu asianmukaisesti. Sulfaatin kerrostuminen aiheuttaa hapettomuutta ja fosforin sisäistä kuormitusta ja toisaalta rikkivedyn ja metyylielohopean muodostusta. Terrafamen kaivoksen alapuolella on havaittu vastaavaa suoloista johtuvaa kalojen elohopean nousua, joka vaarantaisi vesistön kemiallista laatua.
(66)Terrafamen kaivoksen alapuolisista kaloista ei ole tehty kalojen metyylielohopean analyysiä, vaikka kyseessä on selvä terveysriski ihmiselle ja kaloista on epäorgaanista elohopeaa löydetty. Elohopean ja varsinkin metyylielohopean nousut vedessä voivat myös vaikuttaa muiden eliöiden ja kalojen tilaan. Ympäristöluvassa ei ole määräyksiä elohopean ympäristönlaatunormien mahdollisten ylitysten seuraamisesta esimerkiksi ahventen elohopeapitoisuuksien mittauksilla tai alusveden metyylielohopean pitoisuuksien seuraamisesta. Uuden toisen vaiheen liuotusalueen pohjarakenteet
(67)Ympäristölupaa uudelle toisen vaiheen liuotusalueelle ja sen alapuolisille sivukivialueille ei voida myöntää, koska siitä seuraa jo toiminta-aikana ja erityisesti sulkemisen jälkeen ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaisia luvan myöntämisen esteitä, kuten maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Lupa on myös

§:n vastainen, koska toiminnan lopettamisen jälkeisten päästöjen ehkäisemistä ei ole käsitelty tosiasiallisesti lainkaan.

(68)Kaivannaisjätteiden laatua ja pitkäaikaisvaikutuksia ei ole selvitetty kaivannaisjäteasetuksen ja -direktiivin edellyttämällä tavalla. Kaivannaisjätteen jätealueiden sulkemissuunnitelmat olisi tullut käsitellä samaan aikaan päälupaa koskevan asian ja sivukivialueen KL1 lupaa koskevan asian kanssa. Kaivannaisjätteen jätealueen pinta- ja pohjaratkaisut olisi tullut käsitellä yhdessä.
(69)Luvassa määrätyt toisen vaiheen liuotusalueen pohjarakenteet eivät ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan eli BAT:n mukaisia. BAT:n noudattaminen ei toteudu ainakaan kaivannaisjäteasetuksen edellyttämän pitkän ajan kuluessa. Pohjarakenteiden alle tehty ja luvassa sallittu louhe tarkoittaa, että vesi johtuu rakenteiden alla ainakin 100 000 — miljoona kertaa nopeammin kuin mitä BAT sallii. Suotovesi pääsee louheen läpi vapaasti valumaan alas maaperän pinnalle ja kallioon. Tilanne rinnastuu siihen, että vaarallisen jätteen kaatopaikka rakennetaan kokonaan äärimmäisen ruhjeisen kallion päälle, eikä suotovesiä pystytä hallitsemaan. Myös suotovesien tarkkailu on hankalaa.
(70)Muovi- ja bentoniittiratkaisut eivät sovellu pitkäaikaiseen kaivannaisjätteen loppusijoitukseen. BAT-päätelmässä 35b todetaan geosynteetteihin liittyvän merkittäviä epävarmuuksia. Viranomaisten ja osapuolten lausumat ja muut selvitykset
(71)Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausuman.
(72)Kainuun ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja patoturvallisuusviranomainen ovat antaneet yhteisen lausuman.
(73)Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut lausuman.
(74)Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on antanut lausuman.
(75)Kainuun pelastuslaitos on antanut lausuman.
(76)Kainuun ympäristöterveyspalvelut on antanut lausuman.
(77)Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut lausuman.
(78)Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut lausuman.
(79)Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut lausuman.
(80)Sonkajärven kunta on antanut lausuman.
(81)Kainuun museo on antanut lausuman.
(82)Terrafame Oy on antanut vastineen yhdistysten valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta.
(83)Kansalaisten kaivosvaltuuskunta — Miningwatch Finland ry on antanut vastineen Terrafame Oy:n valituslupahakemuksen ja valituksen sekä asiassa annettujen lausumien johdosta sekä toimittanut lisäselvitystä.
(84)Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunta on antanut lausuman.
(85)A asiakumppaneineen on antanut lausuman.
(86)Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry asiakumppaneineen on antanut vastauksen Terrafame Oy:n valituslupahakemuksen ja valituksen sekä annettujen lausumien johdosta.
(87)Terrafame Oy on antanut vastauksen asiassa annettujen lausumien johdosta. Välipäätös täytäntöönpanosta
(88)Korkein hallinto-oikeus on 23.6.2025 antamallaan välipäätöksellä taltionumero 1488 antanut kaksi täytäntöönpanomääräystä (täytäntöönpanomääräykset 1 ja 2).
(89)Täytäntöönpanomääräyksen 1 nojalla Terrafame Oy:n kaivoksen Kuusilammen louhoksen louhintamäärä saa olla vuosittain enintään 18 miljoonaa tonnia malmia ja enintään 35 miljoonaa tonnia sivukiveä.
(90)Täytäntöönpanomääräyksen 2 nojalla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöstä 20.6.2022 nro 87/2022 voidaan noudattaa siltä osin, kuin sillä on myönnetty ympäristölupa rakentaa toisen vaiheen liuotusalueen lohkot 5 ja 6 sekä allas SLS6. Täytäntöönpanomääräys 2 ei koske lohkojen 5 ja 6 eikä altaan SLS6 käyttöönottoa.
(91)Täytäntöönpanomääräykset 1 ja 2 on määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemukset tai asiassa toisin määrätään. Katselmus
(92)Korkein hallinto-oikeus on 5.6.2025 päättänyt katselmuksen järjestämisestä Terrafame Oy:n kaivosalueella.
(93)Korkein hallinto-oikeus on toimittanut katselmuksen Terrafame Oy:n kaivos- ja tehdasalueella Sotkamossa
  1. — 10.9.
  2. Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on toimitettu tiedoksi katselmuksessa läsnä olleille osapuolille ja liitetty korkeimman hallinto-oikeuden asiakirjoihin . Lisäselvitykset
(94)A asiakumppaneineen, Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunta, Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry asiakumppaneineen ja B, Kansalaisten kaivosvaltuuskunta — MiningWatch Finland ry sekä Terrafame Oy ovat toimittaneet lisäselvitystä katselmuksen johdosta.
(95)Terrafame Oy on toimittanut lisäselvitystä, johon on sisältynyt asiantuntijalausuntoja ja selvitys. Asiantuntijalausunnot ovat koskeneet bentoniittimaton toimivuutta mineraalirakenteen toteuttamisessa ja yhdistelmätiivistysrakenteen toissijaisena kerroksena, bentoniitin toimivuutta moreenipohjaiseen rakenteeseen verrattuna, tiivisrakenteen pitkäaikaiskestävyyttä sekä tiivisrakenteen alapuolisen louhekerroksen merkitystä bentoniittimattoon ja HDPE-kalvoon perustuvassa tiivisrakenteessa. Selvitys on koskenut pohjaveden korkeuden huomioimista pohjarakenteiden suunnittelussa.
(96)Geologian tutkimuskeskus (GTK) on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä antanut lausunnon. Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntopyyntö on koskenut muun ohella aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätösten mukaisten uuden toisen vaiheen liuotusalueen pohjarakenteiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisuutta. Lausunto on toimitettu tiedoksi asianosaisille.
(97)Terrafame Oy on toimittanut uutta lisäselvitystä.
(98)Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry ja sen asiakumppanit ovat toimittaneet lisäselvitystä.
(99)Terrafame Oy on toimittanut lisäselvityksenä kosteuskammiotestien loppuraportin (AFRY 12.12.2025). Loppuraportti on toimitettu tiedoksi Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:lle ja sen asiakumppaneille.
(100)Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry ja sen asiakumppanit ovat toimittaneet uutta lisäselvitystä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut KÄSITTELYRATKAISUT Suullista käsittelyä koskeva vaatimus
(101)Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena tai yksityinen asianosainen sitä vaatii. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaista, päätöksen tehnyttä viranomaista, todistajia ja asiantuntijoita sekä ottaa vastaan muuta selvitystä.
(102)Pykälän 2 momentin 2, 3 ja 5 kohtien mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta huolimatta jättää suullisen käsittelyn järjestämättä, jos asian ratkaisemiseksi merkityksellisistä tosiseikoista on jo saatu riittävä selvitys, jonka perusteella asia voidaan ratkaista ilman, että tuomioistuimelle jää varteenotettavaa epäilystä tosiseikoista; tosiseikat voidaan selvittää muulla tavoin; tai suullisen käsittelyn järjestäminen on muuten ilmeisen tarpeetonta, kun otetaan huomioon asian laatu ja merkitys asianosaiselle sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset.
(103)Pykälän 3 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus voi asianosaisen vaatimuksesta huolimatta jättää suullisen käsittelyn järjestämättä myös, jos asiassa on kyse muutoksenhausta hallintotuomioistuimen päätökseen eikä suullisen käsittelyn järjestäminen ole tarpeen asian selvittämiseksi.
(104)Pykälän 4 momentin mukaan suullista käsittelyä vaativan on ilmoitettava, minkä vuoksi sen järjestäminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä.
(105)Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi Terrafame Oy on vaatinut suullisen käsittelyn järjestämistä, selvitys, jota yhtiö on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn järjestäminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi. Ennakkoratkaisupyyntöä koskeva vaatimus
(106)Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry asiakumppaneineen on valituksessaan vaatinut ennakkoratkaisun pyytämistä Euroopan unionin tuomioistuimelta hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin, niin sanotun kaivannaisjätedirektiivin ja vesipuitedirektiivin sekä vaarallisten aineiden lainsäädännön tulkinnasta. Erityisesti ennakkoratkaisua on vaadittu pyydettävän kaivannaisjätteen jätealueiden pitkäaikaisvaikutuksiin, jätealueiden vakuuksiin, parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, kaivannaisjätteen jätealueiden pohja- ja pintarakenteiden erillään käsittelemiseen, sulfaattipäästöihin, haitta-aineiden selvittämiseen sekä kaivannaisjätteiden ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeeseen liittyen.
(107)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaan, jos kysymys unionin säädöksen tulkinnasta tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa, tämä tuomioistuin voi, jos se katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen, pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta ratkaisemaan sen.
(108)Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia unionin säädöksen tulkintaan liittyviä kysymyksiä, joiden vuoksi ennakkoratkaisun pyytäminen Euroopan unionin tuomioistuimelta olisi ennakkoratkaisun pyytämisen tueksi valituksessa esitetyt seikat huomioon ottaen tarpeen. Valituksessa esitetty vaatimus ennakkoratkaisun pyytämisestä on siten hylättävä. PÄÄASIARATKAISU TUTKITUILTA OSIN Arvioinnin lähtökohdat
(109)Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan Terrafamen kaivoksen toiminnan jatkamiselle ja sen laajentamiselle. Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt Terrafame Oy:n valituksen sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien ja muiden muutoksenhakijoiden valitukset enemmälti hyläten muuttanut lupaa.
(110)Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Terrafame Oy:n valituksesta ratkaistavana, täyttyvätkö ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Terrafamen kaivoksen toiminnalle ja sen olennaiselle muuttamiselle aluehallintoviraston päätöksessä määrätyillä lupamääräyksillä niin, että niitä osittain muutetaan yhtiön valituksessa vaadituin tavoin. Asiassa on näin ollen yhtiön valituksen osalta keskeisesti kysymys sen arvioimisesta, onko ja miltä osin hallinto-oikeuden päätökselle, jolla aluehallintoviraston päätöstä on muutettu, ollut ympäristönsuojelulaista johtuvat perusteet.
(111)Yhtiön valituksen johdosta arvioinnin kohteena ovat erityisesti ne hallinto-oikeuden päätöksellä tehdyt ympäristöluvan muutokset, jotka koskevat sivukiven louhintamäärää, käsiteltyjen jätevesien johtamista Vuoksen vesistöön, Oulujoen vesistöön ja Nuasjärveen, uuden toisen vaiheen liuotusalueen pinta-alaa ja pohjarakenteita, melu- ja pölyvaikutusten tarkkailua sekä määräaikaisen ympäristöluvan voimassaoloaikaa.
(112)Yhtiön valituksessa on kysymys myös siitä, onko hallinto-oikeus voinut hylätä yhtiön valituksen metalleilla pilaantuneiden pintamaiden sijoittamisen sekä jätteen käsittelytoiminnan vakuuden määrän osalta.
(113)Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry:n ja sen asiakumppanien valituksesta asiassa on puolestaan ratkaistavana, ovatko ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyneet Terrafamen kaivoksen toimintaan ja sen olennaisen muuttamiseen, kun otetaan huomioon toiminnasta Nuasjärveen aiheutuvat vesistövaikutukset sekä ne kaivannaisjätteen jätealueiden, tässä tapauksessa uuden toisen vaiheen liuotusalueen, pohjarakenteita koskevat ratkaisut, jotka ilmenevät aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksistä. Luvan myöntämisedellytyksiä koskevat keskeiset oikeusohjeet
(114)Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa:
  1. a)terveyshaittaa;
  2. b)haittaa luonnolle ja sen toiminnoille;
  3. c)luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista;
  4. d)ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä;
  5. e)ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä;
  6. f)vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai
  7. g)muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.
(115)Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).
(116)Ympäristönsuojelulain 7 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi.
(117)Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan toiminnanharjoittajan on sen lisäksi, mitä 7 §:ssä säädetään, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että: 1) toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa; 2) energiankäyttö toiminnassa on tehokasta; 3) toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan ja niistä sekä toiminnassa käytettävistä raaka-aineista, polttoaineista ja muista kemikaaleista, toiminnassa syntyvistä jätteistä ja toiminnassa käsitellyistä jätteistä toimitetaan viranomaiselle tarpeellisia tietoja; 4) toiminnanharjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.
(118)Ympäristönsuojelulain 11 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: 1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski; 2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle; 3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta; 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; 5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
(119)Ympäristönsuojelulain 15 §:n 1 momentin mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennakolta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan ennalta varautumista varten toiminnanharjoittajan, jonka ympäristöluvan myöntää valtion lupaviranomainen, on laadittava riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma, varattava tarpeelliset laitteet ja muut varusteet, laadittava toimintaohje, testattava laitteet ja varusteet sekä harjoiteltava toimia onnettomuuksia ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten (ennaltavarautumisvelvollisuus). Suunnitelman sisältö, laajuus ja tarkkuus määräytyvät toiminnan luonteen perusteella.
(120)Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka eliöitä tai pieneliöitä siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).
(121)Ympäristönsuojelulain 17 §:n 1 momentin mukaan ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka tehdä pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).
(122)Ympäristönsuojelulain 20 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että: 1) menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate); 2) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate).
(123)Ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään liitteen 1 taulukossa 1 (direktiivilaitos) ja taulukossa 2, on oltava lupa (ympäristölupa). Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta.
(124)Ympäristönsuojelulain 39 §:n 2 momentin (527/2014) ensimmäisen virkkeen mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista.
(125)Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.
(126)Ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 — 5 kohtien mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16 — 18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
(127)Ympäristönsuojelulain 51 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun seurauksen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.
(128)

§:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

(129)Saman pykälän 2 momentin mukaan jos 1 momentin mukaisilla määräyksillä muussa kuin teollisessa toiminnassa tai energiantuotannossa ei toiminnan luonteesta johtuen voida riittävästi ehkäistä tai vähentää ympäristöhaittoja, voidaan luvassa antaa tarpeelliset määräykset tuotantomäärästä, -energiasta tai tuotannossa käytettävästä ravinnosta.
(130)Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.
(131)Ympäristönsuojelulain 53 §:n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon: 1) jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen; 2) tuotannossa käytettävien aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus; 3) tuotannossa käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita; 4) päästöjen laatu, määrä ja vaikutus; 5) käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus; 6) energian käytön tehokkuus; 7) toiminnan riskien ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäiseminen sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen; 8) parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon vaadittava aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt; 9) vaikutukset ympäristöön; 10) teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantomenetelmät ja menetelmät päästöjen hallitsemiseksi; 11) tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys; 12) Euroopan komission ja kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.
(132)Ympäristönsuojelulain 54 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on tehtävä erityinen selvitys toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran selvittämiseksi, jos lupaharkintaa varten ei ole voitu toimittaa yksityiskohtaisia tietoja päästöistä, jätteistä tai toiminnan vaikutuksista.
(133)Ympäristönsuojelulain 58 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi.
(134)Ympäristönsuojelulain 62 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätelain 120 §:ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta.
(135)Ympäristönsuojelulain 113 §:n 1 momentin mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Pykälän 2 momentin mukaan kaivannaisjätteen jätealueen luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätealueen perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta sekä määräykset suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kaivannaisjätteen jätealueen sisäisestä pelastussuunnitelmasta.
(136)Ympäristönsuojelulain 115 §:n 1 momentin mukaan kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on oltava selvillä jätealueesta aiheutuvasta suuronnettomuuden vaarasta sekä huolehdittava jätealueen suunnittelusta, perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta siten, että suuronnettomuudet ehkäistään.
(137)Kaivannaisjäteasetuksen 7 §:n mukaan kaivannaisjätteen jätealue on perustettava ja sitä on hoidettava siten, että: 1) jätealueesta ei aiheudu maaperän, vesistön, pohjaveden tai ilman pilaantumista eikä muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ottaen huomioon alueen sijainti sekä alueen geologiset, hydrologiset, hydrogeologiset ja geotekniset ominaisuudet; 2) jätealueesta ei aiheudu pitkänkään ajan kuluessa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ottaen huomioon syntyvä suotovesi ja muu jätevesi sekä eroosio; 3) jätealueen fyysinen vakaus varmistetaan sekä ympäristön pilaantuminen ja maisemahaitta ehkäistään asianmukaisin rakentein ja suunnitelmallisella hoidolla ja ylläpidolla; 4) jätealuetta seurataan ja tarkkaillaan suunnitelmallisesti ja pätevästi sekä ryhdytään tarvittaviin toimiin, jos jätealue ei ole riittävän vakaa tai alueesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 5) jätealueen ja sen ympäristön maaperä tarvittaessa puhdistetaan tai muutoin kunnostetaan; 6) ryhdytään asianmukaisiin toimiin jätealueen käytöstä poistamiseksi ja sen jälkihoidon järjestämiseksi.
(138)Kaivannaisjäteasetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on: 1) arvioitava kaivannaisjätteestä syntyvän suotoveden ja muun jäteveden määrä ja epäpuhtauspitoisuudet sekä määritettävä jätealueen vesitase toiminnan aikana ja sen käytöstä poistamisen jälkeen; 2) ehkäistävä kaivannaisjätteestä aiheutuva maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantuminen sekä suotoveden ja muun jäteveden syntyä ja jätteestä syntyvää kuormitusta vesiin; 3) kerättävä ja käsiteltävä tehokkaasti jätealueelta syntyvä suotovesi ja muu jätevesi; 4) ehkäistävä jätealueen pölyämistä ja kaasupäästöjä ilmaan.
(139)Saman pykälän 3 momentin mukaan kiinteää, lietemäistä tai nestemäistä kaivannaisjätettä ei saa sijoittaa eikä suotovettä tai muuta jätevettä johtaa vesistöön siten, että siitä aiheutuu vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettu ympäristönlaatunormin ylitys. Eräissä suunnitelmissa ja ohjelmissa vesistön merkittävän pilaantumisen ehkäisemiseksi esitettyjen seikkojen huomioon ottamisesta ympäristöluvassa säädetään ympäristönsuojelulain 51 §:n 1 momentissa. Ratkaistavat vaatimukset Sivukiven louhintamäärä Aluehallintoviraston ratkaisu ja sen perusteluja
(140)Terrafamen kaivoksen aiemman ympäristöluvan mukainen malmin enimmäislouhintamäärä on ollut 15 Mt/a ja sivukiven 30 Mt/a. Aluehallintovirasto on Terrafame Oy:n lupahakemuksen mukaisesti nostanut malmin louhintamäärää siten, että se on 18 Mt/a ja sivukiven louhintamäärä on 45 Mt/a. Yhtiön hakemuksen mukaan sivukiven louhintamäärän nostaminen on tarpeen malmion taloudellisen hyödyntämisen varmistamiseksi. Hakemuksen mukainen sivukiven enimmäislouhintamäärä 45 Mt/a toteutuisi muutamina vuosina, mutta ei joka vuosi.
(141)Aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissa todennut, ettei se pysty arvioimaan louhintamäärien noston vaikutusta toiminnan kannattavuuteen, mutta hyväksyy yhtiön esityksen siitä, että sivukiven louhintamäärän nosto on tarpeen malminlouhinnan ja toiminnan tarkoituksenmukaisen jatkamisen kannalta. Vaikka louhintamäärien nostoon liittyy tekijöitä, jotka voivat lisätä toiminnan päästöjä, vesienhallinnan vaikeutumista ja pilaantumisen riskiä, ei siitä aluehallintoviraston mukaan kuitenkaan aiheudu ympäristöluvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perusteluja
(142)Hallinto-oikeus ei ole muuttanut aluehallintoviraston päätöksen mukaista malmin louhintamäärää 18 Mt/a. Hallinto-oikeus on kuitenkin muuttanut aluehallintoviraston päätöksen mukaisen sivukiven louhintamäärän 45 Mt/a aiemman ympäristöluvan mukaiseksi eli 30 Mt/a.
(143)Hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, että sivukivi on Terrafame Oy:n toiminnassa muodostuva määrällisesti ja haitta- ja vaaraominaisuuksiltaan merkittävin jätejae ja että kaivannaisjätteiden karakterisointi on edelleen keskeneräistä, minkä vuoksi kaivannaisjätteiden pitkäaikaisvaikutuksiin liittyy epävarmuuksia. Myös sivukivialueet tulevat olemaan avoimina pitkään sen lisäksi, että alueella on jo käytöstä poistettuja ja sulkematta olevia jätealueita. Lisäksi jätealueiden sulkemissuunnitelmat ovat edelleen keskeneräisiä. Nämä seikat kuormittavat kaivostoiminnan vesienhallintajärjestelmää merkittävästi.
(144)Hallinto-oikeuden mukaan malmintuotantotoiminnan rajoittaminen on lähtökohtaisesti viimesijainen keino, etenkin kun vesienhallinnan ja ympäristökuormituksen riskejä on mahdollista rajoittaa muilla keinoilla. Tähän nähden hallinto-oikeus on katsonut välttämättömäksi rajoittaa sivukiven vuosittaista louhintamäärää ja sillä tavoin avoinna olevien kaivannaisjätteen jätealueiden laajenemista. Kysymyksenasettelu
(145)Terrafame Oy on vaatinut, että sivukiven louhintamäärä on muutettava aluehallintoviraston päätöksen mukaiseksi eli 45 Mt/a. Yhtiö on perustellut vaatimustaan keskeisesti sillä, että sen koko liiketoimintamalli perustuu malmintuotannon nostamiseen 18 miljoonaan tonniin vuodessa, mikä puolestaan edellyttää myös sivukiven louhintamäärän nostamista. Avattaessa Kuusilammen louhoksen laajennusaluetta on sivukiveä louhittava uuden malmiesiintymän päältä aiempaa enemmän, arviolta 18 Mt — 45 Mt vuodessa. Sivukiven louhintamäärän nosto on tarpeen erityisesti lähivuosina eli noin vuosien 2025 — 2028 aikana.
(146)Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on yhtiön valituksesta ratkaistavana, onko aluehallintovirasto voinut myöntää ympäristöluvan sivukiven louhintamäärälle 45 miljoonaa tonnia vuodessa vai onko hallinto-oikeuden tekemälle sivukiven louhintamäärän rajoittamiselle 30 miljoonaan tonniin vuodessa ollut ympäristönsuojelulaista johtuvat perusteet. Lausumat korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(147)Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lausumassaan todennut, että haettu vuosittainen sivukiven louhintamäärä 45 Mt vastaa noin 25 Mm 3 tilavuutta, joka sivukivikasan keskimääräisellä korkeudella 50 metriä tarkoittaa noin 50 hehtaarin pinta-alaa vuosittain. Yhtiön valituksessa kuvattu kaikkien jätealueiden sulkemisresurssien yläraja, joka on 50 hehtaaria/vuosi, saavutettaisiin siis jo pelkästään haetulla louhintamäärällä 45 Mt/a, eikä muita jätealueita siten ehdittäisi sulkea.
(148)Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on lausumassaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle todennut, että hallinto-oikeuden valituksenalaisella päätöksellä ja hallinto-oikeuden KL1-sivukivialuetta koskevalla päätöksellä on rajoitettu kaivosyhtiön toimintaa tavalla, joka ei mahdollista suunnitelman mukaisen kaivostoiminnan toteuttamista, millä on myös vaikutusta kaivostoiminnan turvallisuuteen. Turvallinen kaivostoiminta varsinkin laajassa mittakaavassa vaatii kaivostoiminnan ennalta tunnistettavaa, suunnitelmallista ja katkeamatonta toimintaa. Monimutkaiset vesienhallinta- ja käsittelyjärjestelmät saattavat vaarantua, jos toiminta joudutaan keskeyttämään esimerkiksi toimintarajoitusten takia.
(149)Oleellista on se, että sivukiven louhinta kohdistetaan siten, että se mahdollistaa malmin louhimisen. Merkitystä on myös sillä, voidaanko sivukiveä hyödyntää kaivoksen infrarakentamisessa ja onko sivukivialueiden läjitykseen varattu riittävästi tilaa. Avolouhinnassa tuotanto- ja louhintasuunnitelmasta poikkeaminen ei kaikilta osin ole edes mahdollista, vaan se johtaa helposti malmin louhinnan ja sen myötä koko tuotannon keskeyttämiseen vesienhallinta mukaan lukien ja siihen, ettei malmia lopulta saada hyödynnettyä suunnitelman mukaisesti.
(150)Tukes ei näe estettä kaivoksen toiminnan laajentamiselle, eikä sivukiven louhintaa Tukesin mukaan tule rajoittaa tasolle, joka ei mahdollista taloudellisesti kestävää kaivostoimintaa. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(151)Hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevästi sen ratkaisun lähtökohtana on ollut, ettei malmin tuotantomäärää rajoiteta. Koska suurempi sivukiven louhintamäärä on saadun selvityksen perusteella tarpeen Kuusilammen avolouhoksen laajentuessa nyt kyseessä olevan luvan voimassaoloaikana, hallinto-oikeuden sivukiven louhintamäärää koskevalla ratkaisulla on kuitenkin tosiasiassa rajoitettu myös malmin tuotantomäärää.
(152)

§:n 1 momentissa säädetään ympäristöluvassa annettavista tarpeellisista lupamääräyksistä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Pykälän lähtökohtana on, että toiminnan ympäristöhaittoja ehkäistään ensisijaisesti muilla tavoilla kuin tuotantoa rajoittamalla. Pykälän 2 momentin mukaan, jos 1 momentin mukaisilla määräyksillä muussa kuin teollisessa toiminnassa tai energiantuotannossa ei toiminnan luonteesta johtuen voida riittävästi ehkäistä tai vähentää ympäristöhaittoja, voidaan luvassa antaa tarpeelliset määräykset muun ohella tuotantomäärästä. Pykälää koskevien lain esitöiden (HE 214/2013 vp ja HE 84/1999 vp) mukaan tuotannon rajoittamista koskeva määräys olisi mahdollinen ainoastaan, jos ympäristöhaittoja ei voitaisi muutoin riittävästi ehkäistä tai rajoittaa muilla 1 momentissa tarkoitetuilla määräyksillä.

(153)Yhtiön lupahakemuksen mukaisen louhinta-arvion mukaan sivukiven louhintamäärä olisi 35 Mt/a sivukivialueen KL1 neljänä ensimmäisenä käyttövuotena. Sivukivimäärä 45 Mt/a muodostuisi louhinta-arvion mukaan noin 15 vuoden kuluttua sivukivialueen KL1 käyttöönoton jälkeen siinä vaiheessa, kun mahdollinen Kolmisopen louhos on ollut vuosia käytössä. Yhtiö on kuitenkin valituksessaan esittänyt, että siirryttäessä Kuusilammen avolouhoksen laajennusalueelle on sivukiven vuosittainen louhintamäärä aluksi noin 18 Mt — 45 Mt välillä, kunnes syvemmällä olevaan malmiesiintymään päästään.
(154)Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hallinto-oikeuden sivukiven louhintamäärän rajoittamista koskevan ratkaisun peruste eli avoinna olevien jätealueiden määrän vähentäminen Terrafamen kaivosalueella on sinänsä perusteltu tavoite ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen näkökulmasta. Koska rajoitus vaikuttaa välillisesti myös malmin tuotantomäärään,

§:n 2 momentin nojalla on arvioitava myös muita toimia, joita kaivosalueella toteutetaan kaivannaisjätteen jätealueilta aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi. Yhtiö on ilmoittanut toteuttaneensa ja toteuttavansa useita toimenpiteitä jätevesien käsittelyn tehostamiseksi, kuten keskusvedenpuhdistamon kahden linjan ajomallin, Nuasjärven purkuputken virtaamakapasiteetin noston sekä suotovesien paremman erottelun ja ohjauksen käsittelyyn. Lisäksi yhtiö on laatimassa selvityksiä vesienkäsittelyn tehostamiseksi, kuten kalvotekniikan lisäkapasiteetin selvittämistä jätevesien jatkokäsittelemiseksi.

(155)Aluehallintovirasto on korkeimmalle hallinto-oikeudelle 8.5.2025 antamassaan lausumassa todennut, että vesienkäsittelyn tehostaminen kaivosalueella on vielä kesken ja että niiltä osin kuin kehittämistoimet on toteutettu, käyttökokemukset ovat vielä vähäiset. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kehittämistoimien merkitystä kaivostoiminnan päästöjen rajoittamisessa ei siten ole tässä vaiheessa mahdollista arvioida luotettavasti.
(156)Sivukiven suurempi louhintamäärä kasvattaa väistämättä kaivannaisjätteen jätealueiden pinta-alaa kaivosalueella ja jätealueiden sivukiven määrää. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että voimassa olevasta luvasta huolimatta kaivannaisjätteen jätealueiden sulkeminen ei ole edistynyt vaaditulla tavalla. Vanhojen jätealueiden sulkemattomuus merkitsee, ettei toimintaa voida jatkaa ilman, että samanaikaisesti arvioidaan uusien sulkemattomien jätealueiden laajentumista. Sivukiven louhinnan rajoittamisen ensisijainen tarkoitus on siten rajoittaa toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumisen riskiä, joka tässä tapauksessa on kaivannaisjätteen ominaisuuksien ja jätealueiden erittäin suuren koon vuoksi huomattava. Kun lisäksi otetaan huomioon, että ympäristön pilaantumisen ja sen riskin ehkäisemiseksi tehtävien toimien tehokkuudesta ei ole luotettavaa selvitystä, ei välillisesti aiheutuvaa tuotannon rajoittamista voida pitää

§:n 2 momentin vastaisena rajoituksena. Rajoitus on tällaisessa tilanteessa kuitenkin muotoiltavissa siten, että toiminnanharjoittajan toimintavapautta ei rajoiteta tarpeettomasti ja samalla aiheuteta tuotantoteknisiä ongelmia. Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että lupaviranomaisen tai hallinto-oikeuden tulisi tällaisessa tilanteessa rajoitusta asettaessaan riittävästi selvittää, miten rajoitus vaikuttaa tuotantomäärään.

(157)Saadun selvityksen mukaan Terrafamen kaivoksen toiminta ei nyt luvassa sallitun laajentumisen vuoksi edellytä joka vuosi sivukiven louhintaa 45 Mt/a. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus on muuttanut lupapäätöksen ratkaisuosaa sivukiven louhintamäärän osalta siten, että yksittäisen toimintavuoden sivukiven louhintamäärä saa olla enintään 45 miljoonaa tonnia, mutta vuosien 2026 — 2029 aikana sivukiven louhintamäärän tulee pysyä keskimäärin enintään 35 miljoonassa tonnissa/vuosi.
(158)Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristölupaan tekemä muutos mahdollistaa yhtiölle hetkellisesti suuremman sivukiven louhintamäärän tuotantotilanteen niin vaatiessa sekä sen, että näin vältetään myös louhintakiintiön täyttymisestä aiheutuvat toiminnan tarpeettomat ja mahdollisesti kaivoksen ympäristöriskitasoa kasvattavat keskeytykset. Luvan voimassaoloaikana määritelty vuosikeskiarvo mahdollistaa myös toiminnan suunnittelun siten, että varsinaista malmintuotantoa voidaan jatkaa keskeytyksettä.
(159)Keskimääräisellä kokonaislouhintarajoituksella varmistetaan kuitenkin se, ettei sulkemattomien sivukivialueiden pinta-ala kasva sivukiven louhinnan vuoksi huomattavasti suhteessa siihen, kuinka paljon yhtiö sulkee toisaalla jo täyttyneitä kaivannaisjätteen jätealueita. Käsiteltyjen jätevesien johtaminen Vuoksen vesistöön Aluehallintoviraston ratkaisu ja se perusteluja
(160)Aluehallintovirasto on myöntänyt Terrafame Oy:lle ympäristöluvan käsiteltyjen jätevesien johtamiseen kolmeen purkusuuntaan: pääasiallisesti purkuputken kautta Nuasjärveen, mutta tarpeen vaatiessa myös niin sanotuille vanhoille purkureiteille eli Oulujoen vesistöön ja Vuoksen vesistöön.
(161)Vuoksen vesistöön käsiteltyjä jätevesiä johdetaan Kortelammen kahdelta purkupisteeltä ensin Ylä-Lumijärven ohittavaan kanavaan ja edelleen Lumijokeen, Kivijärveen ja Kivijoen kautta Laakajärveen.
(162)Ympäristöluvan lupamääräyksessä 34 on määrätty käytettävistä purkureiteistä sekä toiminta-alueelta pois johdettavien jätevesien haitta-aine- ja metallipitoisuuksien raja-arvoista. Lupamääräyksessä 37 on määrätty johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta Vuoksen ja Oulujoen vesistöjen suuntaan. Aluehallintovirasto on yhtiön hakemuksesta korottanut Vuoksen vesistöön johdettavaa sulfaattikuormituksen päästöraja-arvoa nykyisen luvan mukaisesta raja-arvosta 520 t/a raja-arvoon 800 t/a.
(163)Aluehallintovirasto on lupamääräystä 37 koskevissa perusteluissaan todennut, että toiminnan vesienhallinnan kannalta on perusteltua, että käsiteltyjä jätevesiä voidaan johtaa Nuasjärven lisäksi rajoitetusti myös toiminta-alueen lähipuroihin eli Vuoksen suunnassa Lumijoen latvaosaan ja Oulujoen suunnassa Kuusijoen latvahaaroihin. Käsiteltyjen jätevesien juoksutus on ollut ja on edelleenkin tarpeen etenkin keväällä lumien sulamisen aikaan ja runsassateisina jaksoina. Vuoksen suuntaan ei ole kaikkina vuosina tarvetta juoksuttaa vettä lainkaan.
(164)Aluehallintovirasto on päätöksensä yleisperusteluissa todennut, että päätös mahdollistaa jonkin verran suuremman sulfaattikuormituksen ja samalla myös suuremman muiden aineiden kuormituksen Vuoksen ja Oulujoen vesistöjen latvavesiin kuin voimassa oleva lupapäätös. Vähäsateisina vuosina Vuoksen ja Oulujoen vesistöihin johdettava kuormitus jää aluehallintoviraston mukaan kuitenkin hyvin vähäiseksi ja jätevesien johtaminen ei ennalta arvioiden vaikuta näiden vesistöjen latvavesien tilaa heikentävästi, vaan todennäköisemmin myönteinen kehitys jatkuu. Hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perusteluja
(165)Hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin päätöksellä on sallittu käsiteltyjen jätevesien johtaminen Vuoksen vesistöön ja hylännyt hakemuksen tältä osin.
(166)Hallinto-oikeus on perusteluissaan katsonut, että keskeisinä ja ensisijaisina keinoina päästöjen rajoittamiseksi on pidettävä jätevesien puhdistamisen tehostamista sekä muodostuvien likaantuneiden vesien määrän vähentämistä erityisesti käsiteltävien jätevesien valuma-alueiden laajentumista hallitsemalla.
(167)Luvan myöntämisen edellytysten arviointia ei voida hallinto-oikeuden mukaan perustaa sille seikalle, että toiminnassa muodostuvia käsiteltyjä jätevesiä ei ole aiemmin johdettu tai tultaisi tulevaisuudessa johtamaan päätöksessä määrättyyn purkuvesistöön joka vuosi. Lupamääräysten 34 ja 37 sanamuoto huomioon ottaen asetetut pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot ovat voimassa jatkuvasti ja näin ollen sallittu kuormitus on mahdollista johtaa pois kaivosalueelta vuosittain. Tähän nähden luvan myöntämisedellytysten harkinta on tullut tehdä siten kuin toiminnasta aiheutuisi lupamääräyksissä sallittu koko päästömäärä joka vuosi. Asiassa on jäänyt epäselväksi, mille kuormitukselle aluehallintoviraston lupaharkinta Vuoksen vesistöön johdettavaksi sallittujen jätevesien osalta on tehty.
(168)Hakemusasiakirjoista ja Terrafame Oy:n lisäselvityksestä ilmenee, että jätevesien purkusuunta Vuoksen vesistöön on lähtökohtaisesti tarpeen vain mahdollisissa Nuasjärven purkuputken tai Latosuon altaan pumppaamon häiriö- ja huoltotilanteissa, erityisesti sulamisvesien aikaan keväisin. Mainituissa tilanteissa on kyse yhtiön normaalitoiminnasta poikkeavista häiriötilanteista. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa myönnetään ja luvan myöntämisen edellytykset arvioidaan toimintaan, jota harjoitetaan hakemuksessa esitetyissä normaaleissa toimintaolosuhteissa. Päästöraja-arvoja ja päästöpaikkaa koskevat lupamääräykset annetaan

§:n nojalla normaalitoimintaan.

(169)Vuoksen vesistön latvavesien suotuisa tilakehitys on keskeisiltä osin seurausta siitä, että vesistöön ei ole johdettu jätevesiä vuosina 2017 — 2019. Tuona aikana latvavesien sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuusarvot ovat muiden haitta-aineiden pitoisuuksien ohella pienentyneet. Siltikään Kivijärven pysyvä suolakerrostuneisuus ei ole kaikilla syvännealueilla täysin purkautunut, ja vesimuodostuma on edelleen välttävässä ekologisessa tilassa. Kivijärvi on ominaisuuksiltaan pienivaluma-alueinen latvajärvi, jossa on erillisiä syvänteitä, minkä vuoksi se on erityisen herkkä kerrostuneisuutta voimistaville suolapäästöille. Jätevesien aiheuttama sulfaatti- ja metallikuormitus ja sen jatkuminen on siten omiaan estämään Kivijärven hyvän tilan saavuttamista. Pienten latvavesien sekoittumis- ja laimenemisolosuhteet nyt kysymyksessä olevien jätevesien vastaanottamiseen voivat olla heikot erityisesti alivirtaamatilanteissa.
(170)Hallinto-oikeus on katsonut edellä mainituilla perusteilla, että jätevesien johtamisesta Vuoksen vesistöön aiheutuisi ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää vesistön pilaantumista ja aluehallintoviraston päätöksen ympäristöluparatkaisua sallituista jätevesien purkupaikoista on siksi muutettava siten, että Vuoksen vesistö poistetaan siitä. Hallinto-oikeus on tämän johdosta muuttanut myös aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 26, 34 ja 37. Lupamääräyksestä 26 hallinto-oikeus on poistanut oikeuden johtaa Kortelammen patoaltaan vesiä Vuoksen vesistöön, ja sen sijaan vedet on johdettava joko keskuspuhdistamolle tai Latosuon altaaseen. Lupamääräyksestä 34 on poistettu Vuoksen vesistöön johdettavia vesiä koskeva pH-arvo. Lupamääräyksestä 37 on poistettu Vuoksen vesistöä koskevat kuormitusraja-arvot. Kysymyksenasettelu
(171)Terrafame Oy on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin, kuin hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätöksellä myönnetyn luvan saada johtaa käsiteltyjä jätevesiä Vuoksen vesistöön. Yhtiö on vaatinut, että aluehallintoviraston päätös lupamääräyksineen saatetaan voimaan tältä osin. Yhtiö on perustellut vaatimustaan sillä, että juoksutuksia Vuoksen vesistön suuntaan ei ole joka vuosi, Kivijärven tila on parantunut viime vuosina eikä jätevesien johtaminen heikennä purkuvesistöjen tilaa nykyisestä. Yhtiön mukaan sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä luvassa on varauduttava myös runsassateisiin vuosiin ja siitä aiheutuviin poikkeustilanteisiin.
(172)Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on yhtiön valituksesta ratkaistavana, onko Terrafamen kaivoksen käsiteltyjä jätevesiä mahdollista johtaa Vuoksen vesistön suuntaan aluehallintoviraston ratkaisussa ja lupamääräyksissä 26, 34 ja 37 sallitulla tavalla vai onko jätevesien johtamiselle Vuoksen suuntaan hallinto-oikeuden päätöksessä todettu ympäristönsuojelulaista johtuva este. Lausumat korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(173)Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on lausumassaan todennut, että lupaharkinta on Vuoksen vesistön purkusuunnan osalta tehty siten, että Vuoksen suuntaan johdettavista jätevesistä ei lupapäätöksen mukaisesti toimittaessa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää pilaantumista, vaikka käsiteltyjä jätevesiä johdettaisiin Vuoksen suuntaan joka vuosi. Lupaharkinnassa on otettu huomioon lupamääräykset, jotka koskevat käsiteltyjen jätevesien pitoisuuksia, sallittua kuormitusta ja myös lupamääräyksen 37 mukaista alueen luontaisiin virtaamiin sidottua jätevesien johtamisrajoitusta. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa johdettavat jätevedet eivät vaikuta Kivijärven syvänteen kerrostumisen purkautumiseen. Järven kerrostuminen tapahtui luvasta poikkeavien jätevesien johtamisen seurauksena. Syvänteessä olevien vesien tiheysero järven muuhun vesimassaan nähden on hyvin suuri, eikä lupamääräysten mukaisesti käsiteltyjen jätevesien johtaminen Vuoksen suuntaan muuta tätä tilannetta.
(174)Kainuun ELY-keskus on lausumassaan todennut, että nykyisin tarve juoksuttaa Vuoksen tai Oulujoen vesistöjen pieniin latvavesiin on huomattavasti pienempi kuin ennen Nuasjärveen johtavan purkuputken käyttöönottoa. Osa pieniin latvavesiin käytettävissä olevasta juoksutuskiintiöstä jää vuosittain käyttämättä.
(175)Kortelammen patoaltaan vedet ovat nykyisin verrattain hyvälaatuisia ja niiden sulfaattipitoisuus on matala. Hyvä kehityskulku näkyy selkeästi patoaltaan välittömässä läheisyydessä olevien pohjavesiputkien sekä Kortelammen padon suotovesien vedenlaadun seurannassa. Koska Terrafamen kaivos sijaitsee vedenjakajalla, on luonnollista, että alueelta aiheutuu kuormitusta jatkossakin vedenjakajan etelä- ja pohjoispuolella sijaitseviin vesistöihin. Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista määrätä pumppaamaan suhteellisen hyvälaatuisia vesiä kauemmaksi vedenjakajan toiselle puolelle ja johtamaan niitä Oulujoen vesistöön. Kortelammen patoaltaalle kertyvät sade- ja sulamisvedet tulisi voida jatkossakin tarvittaessa juoksuttaa läheisen kanavan kautta Vuoksen vesistön suuntaan siltä osin kuin niitä ei voida käyttää bioliuoskierron kasteluvetenä. Jatkuvan raportointivelvollisuuden vuoksi Kainuun ELY-keskus tietää useimmiten hyvissä ajoin etukäteen, milloin yhtiön on aloitettava juoksuttaminen vanhoille juoksutusreiteille.
(176)Kivijärven luontaista toipumista on edesauttanut oleellisesti sinne johdettavan sulfaattikuorman pieneneminen. Vuosina 2017 — 2019 kaivosalueelta ei johdettu puhdistettuja jätevesiä lainkaan Vuoksen vesistön suuntaan. Huolimatta siitä, että Kivijärveen on johdettu vuodesta 2020 alkaen jälleen enimmillään noin 500 tonnia sisältävä sulfaattikuorma vuodessa, Kivijärven paraneva tilakehitys on jatkunut suotuisana. Tämän toteuman perusteella on perusteltua olettaa, että Kivijärvi kestää nykytasoisen kaltaisen sulfaattikuorman ilman merkittäviä haitallisia vesistövaikutuksia.
(177)Kainuun ELY-keskus pitää hyvänä tavoitetta, että käsiteltyjen jätevesien juoksuttamisesta pieniin latvavesiin luovutaan vähitellen lähes kokonaan, mutta kuitenkin niin, että valmius käsitellä jätevesiä vanhoissa vesienkäsittely-yksiköissä ja mahdollisuus juoksuttaa pieniin latvavesiin säilytetään.
(178)Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan aluehallintoviraston käsittelyratkaisu sekä lupamääräykset 26, 34 ja 37 tulisi palauttaa voimaan ja ympäristöluvassa tulisi siten sallia juoksuttaminen myös etelän suuntaan Vuoksen vesistöön. Määräykseen 34 olisi samalla mahdollista lisätä myös selvitysvelvoite Vuoksen vesistöön kohdistuvien juoksutusten lopettamisen selvittämisestä aikatauluineen vastaavasti kuin hallinto-oikeus määräsi Oulujoen latvavesistöihin juoksutusten osalta.
(179)Pohjois-Savon ELY-keskus on lausumassaan todennut, että Vuoksen vesistön latvavesissä tapahtunut suotuisa kehitys on keskeisiltä osin seurausta siitä, että vesistöön ei ole johdettu jätevesiä vuosina 2017 — 2019.
(180)Kivijärvestä lupamenettelyn yhteydessä tehdyt mallinnukset, joihin yhtiö valituksessaan viittaa, eivät nykytiedon ja tarkkailutulosten valossa ole ajantasainen, luotettava ja riittävä selvitys osoittamaan, etteikö aluehallintoviraston lupapäätöksen sallimissa rajoissa tapahtuva toiminta aiheuttaisi merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa ja vaarantaisi vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamista Kivijärvessä. Pohjois-Savon ELY-keskus on yhtynyt hallinto-oikeuden näkemykseen ja todennut, että kaivostoiminnasta aiheutuva sulfaatti- ja metallikuormitus ja sen jatkuminen aluehallintoviraston lupapäätöksen sallimissa rajoissa on omiaan aiheuttamaan merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa sekä vaarantamaan Kivijärven hyvän tilan tavoitteen saavuttamista, minkä vuoksi Vuoksen purkusuunta on ollut ympäristönsuojelulain 49 §:n nojalla perusteltua poistaa. Kivijärven tilassa näkyvät edelleen aiemman toiminnan ja poikkeustilanteiden vaikutukset. Merkittävästi pilaantunutta järveä ei ole vuonna 2015 todetusta kunnostustarpeesta huolimatta kunnostettu (viitaten Kainuun ELY-keskuksen päätökseen 11.12.2015, Dnro KAIELY/1/07.00/2013). Kivijärven kyky vastaanottaa lisäkuormitusta on sen tila, eri epävarmuudet ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen heikko. Järven tilan elpymisen ja vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta pilaamisvaikutuksia ei tule jatkaa.
(181)Pohjois-Savon ELY-keskuksen näkemyksen mukaan jätevesikuormituksen johtaminen kahdelle eri päävesistöalueelle ei ole ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaisen haittojen minimoinnin periaatteen mukaista. Oulujoen vesistöalueella on huomattavasti paremmat olosuhteet prosessijätevesien sekoittumisen ja laimenemisen kannalta Vuoksen vesistöalueen pieniin latvavesiin verrattuna. Lähtökohtaisesti juoksutus Vuoksen purkusuuntaan olisi perusteltua vain poikkeustilanteessa ympäristönsuojelulain 123 §:n perusteella.
(182)Terrafame Oy on viitannut valituksessaan

§:n 1 momentin 4 kohtaan, jonka mukaan ympäristöluvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Viime vuosina Terrafame Oy on juoksuttanut jätevesiä Vuoksen vesistöalueen suuntaan vuonna 2020 maalis-, huhti-, touko-, kesä- ja lokakuussa, vuonna 2021 tammi-, helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa, vuonna 2022 helmi-, maalis-, huhti-, touko- ja kesäkuussa, vuonna 2023 joulukuussa sekä vuonna 2024 huhti- ja toukokuussa. Pohjois-Savon ELY-keskus on katsonut, että edellä mainitun kaltaisen säännöllisesti toistuvan toiminnan ei ole katsottava kuuluvan häiriö- tai poikkeustilanteisiin, vaan vakiintuneeksi käytännöksi.

(183)Ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaiseen ennaltavarautumisvelvollisuuteen kuuluu varautuminen onnettomuuksia ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten. Pohjois-Savon ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksen myötä yleistyvään sääolosuhteiden äärevöitymiseen ja lyhyen ajanjakson ääriolosuhteisiin, kuten useamman vuorokauden rankkasateiden yleistymiseen ja lumensulantatilanteiden voimistumiseen, tulee varautua osana normaalitoimintaa, ja niihin liittyvät vesitilanteet on huomioitava vesitaseessa ja vesienhallintasuunnitelmassa. Ne eivät lähtökohtaisesti kuulu ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaiseen ennaltavarautumisvelvollisuuden tai ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaisen poikkeuksellisten tilanteiden piiriin. Pohjois-Savon ELY-keskus on viitannut myös päätökseen KHO 2022:38 ja todennut, että vesienhallinnan suunnittelussa vesien varastointikapasiteetti ja juoksuttaminen tulee lähtökohtaisesti suunnitella riskianalyysit huomioiden niin, että ennakoitavissa oleviin sääolosuhdetilanteisiin on varauduttu osana normaalitoimintaa.
(184)Jos yhtiön toiminnan ympäristöturvallisuuden kannalta nähdään ehdottoman tarpeelliseksi mahdollisuus purkaa jätevesiä Nuasjärven purkuputken lisäksi myös vaihtoehtoista reittiä, tulisi tästä antaa selkeät määräykset erillisen hakemuksen pohjalta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen näkemys on, että Vuoksen vesistöalueen latvavesien tila ja ympäristönsuojelulain 7 § huomioon ottaen myös tällöin vaihtoehtoinen purkureitti tulisi ensisijaisesti järjestää Oulujoen vesistöalueen suuntaan.
(185)Terrafame Oy on vastineessaan todennut, että Kivijärven tila on Kivijoen läheisyydessä sijaitsevaa hyvin suppea-alaista syvännealuetta lukuun ottamatta palautunut ennalleen Vuoksen suuntaan johdetuista päästöistä huolimatta. Puhdistettujen vesien johtaminen Kivijärveen yhtiön toimesta ei ole johtanut pysyvään kerrostumiseen tai muuhun kiellettyyn pilaantumiseen Kivijärvessä. Järven kerrostuneisuus on suurelta osin purkautunut luontaisesti, pohjaeläimistö on elpynyt ja ekologinen tila on parantunut virallisessa luokituksessa. Yhtiö on selvittänyt mahdollisia järven kunnostustoimenpiteitä. Järven luontainen palautuminen on edennyt odotettua nopeammin, mikä on vähentänyt aktiivisten kunnostustoimenpiteiden tarvetta.
(186)Laakajärvessä ei ole viime vuosina esiintynyt pitkäaikaista tai pysyvää kerrostuneisuutta. Laakajärven vedenlaatumuutokset heijastelevat Kivijärven tilaa ja ovat parantuneet viime vuosina. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(187)

§:n 1 momentin 4 kohdan mukaan lupamääräykset on annettava myös häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa tehtävistä toimista. Tällä tarkoitetaan lainkohtaa koskevien lain esitöiden (HE 214/2013 vp ja HE 84/1999 vp) mukaan sitä, että esimerkiksi onnettomuuksiin tai toiminnan käynnistämiseen tai pysäyttämiseen liittyviin häiriöihin on luvassa ennalta varauduttu.

(188)

§:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon muun ohella toiminnan luonne, alueen ominaisuudet ja toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

(189)Terrafamen kaivostoiminnalle on ominaista, että useat keskeiset päästöihin vaikuttavat toiminnot, kuten louhinta, kasaliuotus, kaivannaisjätteiden loppusijoittaminen sekä vesien varastointi ja johtaminen, tapahtuvat ulkona, jolloin ne ovat alttiina sääolojen vaikutuksille. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tällaisessa toimintaympäristössä jo normaalitoimintaa varten myönnettävään lupaan tulee sisältyä varautuminen erilaisiin sääolosuhteisiin. Runsassateisia tai -lumisia vuosia ja niiden vuoksi kaivosalueelle kertyviä suurempia vesimääriä ei siten lähtökohtaisesti voida pitää sellaisina ennakoimattomina tai yllättävinä poikkeuksellisina tilanteina, joista olisi määrättävä ympäristönsuojelulain 123 §:n nojalla. Esimerkiksi kevään runsaista sulamisvesistä johtuvat purkuputken ja Latosuon pumppaamon häiriötilanteet, joihin yhtiö viittaa, ovat sellaisia

§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita, joihin on varauduttava ympäristölupamääräyksissä.

(190)Sen sijaan ympäristönsuojelulain 123 §:n soveltaminen liittyy sellaisiin ennakoimattomiin, yllättäviin tai toiminnasta riippumattomiin poikkeuksellisiin syihin, joiden vuoksi lupaa ei voida noudattaa tai aiheutuu välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällaisessa tilanteessa on kysymys esimerkiksi akuutista onnettomuudesta, kuten padon sortumisesta tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta, josta uhkaa aiheutua hallitsemattomia päästöjä ja merkittävää ympäristön pilaantumista. Tällöin harkittavaksi tulee se, onko luvasta poiketen sallittava päästöjä, joista aiheutuu vähemmän haitallisia vaikutuksia kuin onnettomuuden tai muun poikkeuksellisen syyn vuoksi.
(191)Lupamääräyksiä asetettaessa on edellä sanotun mukaisesti otettava huomioon onnettomuuksiin varautuminen. Terrafamen kaivoksella kerätään jätevesiä eri patoaltaisiin, joista ne johdetaan edelleen keskuspuhdistamolle. Patoaltaiden kokoa ei ole ympäristö- ja patoturvallisuusriskien vuoksi perusteltua kasvattaa liian suuriksi, eikä laitosalueella ole perusteltua varastoida ylimäärästä vettä. Tähän nähden on mahdollista arvioida onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta, onko patoaltaista mahdollista juoksuttaa vettä ennen kuin varsinainen onnettomuus tapahtuu. Tällaisen mahdollisuuden arviointi kuuluu normaalitoiminnan lupaharkintaan

§:n mukaisesti. Sääolosuhderiippuvaisista poikkeustilanteista, kuten poikkeuksellisen sateisista tai lumisista vuosista, joita voidaan jollakin aikavälillä odottaa tapahtuvan, tulee myös voida määrätä osana

§:n nojalla annettavia lupamääräyksiä, eikä tällaisia tilanteita tule jättää ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaisen poikkeustilannejärjestelyn varaan. Edellä todettuun nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, että määräys juoksutuksesta Vuoksen suuntaan on sinänsä voinut perustua

§:ään.

(192)Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumiseen liittyvät lupamääräykset on kuitenkin asetettava siten, ettei niitä noudattaen aiheuteta ympäristönsuojelulaissa kiellettyä ympäristön pilaantumista. Määräysten tulee siten perustua riittäviin selvityksiin toiminnan vaikutuksista ja määräykset on muotoiltava yksiselitteisesti.
(193)Aluehallintoviraston päätöksen mukaisen Vuoksen vesistön suuntaan juoksutettavia jätevesiä koskevan lupamääräyksen 37 soveltamista ei ole ajallisesti rajoitettu. Lupamääräyksen mukaisia poikkeustilanteita varten tarkoitettuja raja-arvoja on siten lähtökohtaisesti mahdollista noudattaa siitä riippumatta, kuinka usein tai säännöllisesti runsassateisia ja runsaslumisia vuosia esiintyy. Korkein hallinto-oikeus kiinnittää huomiota siihen, että ympäristönsuojelulaissa kiellettyä ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ei saa siten aiheutua myöskään tilanteessa, jossa jätevesiä johdetaan kaivosalueelta luvan sallima enimmäismäärä useana peräkkäisenä tai jokaisena toimintavuonna. Aluehallintovirasto on lausumassaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle tarkentanut, että lupaharkinta on tehty tämän mukaisesti.
(194)Edellä lausuttuun nähden on arvioitava, aiheutuuko Terrafamen kaivokselta johdettavista jätevesistä Vuoksen suuntaan merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa, jos jätevesiä johdetaan Vuoksen suuntaan joka vuosi luvan sallimalla enimmäiskuormituksella. Erityisesti arvioitavana on vaikutukset Kivijärven ekologiseen tilaan, joka on luokiteltu huonoksi toisella vesienhoitokaudella ja välttäväksi kolmannella vesienhoitokaudella Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022 — 2027. Kivijoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi toisella ja kolmannella vesienhoitokaudella.
(195)Korkein hallinto-oikeus toteaa Kainuun ELY-keskuksen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausumiin viitaten, että Vuoksen suunnan purkuvesistöjen ekologinen tila on alkanut elpyä lähinnä vuosien 2017 — 2019 aikana, kun Terrafamen kaivoksen jätevesiä ei ole lainkaan johdettu Vuoksen vesistön suuntaan. Kivijärvi on kuitenkin edelleen välttävässä tilassa. Tässä tilanteessa on arvioitava, voiko erityisesti Kivijärven ekologinen tila parantua, jos sinne johdetaan aluehallintoviraston lupamääräyksen 37 sallima enimmäiskuormitusmäärä jokaisena toimintavuonna.
(196)Kainuun ELY-keskuksen lausuman mukaan järven tilakehitys on vuodesta 2020 alkaen toteutuneista juoksutuksista huolimatta säilynyt nykyisellä kuormitustasolla suotuisana. Tähän liittyen korkein hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, että aluehallintovirasto on yhtiön hakemuksesta nostanut Vuoksen suuntaan johdettavan jäteveden nykyistä kuormitusta niin, että sulfaatin vuosittaista päästöraja-arvoa on lupamääräyksellä nostettu aiemmasta 520 tonnista 800 tonniin.
(197)Pohjois-Savon ELY-keskus on puolestaan omassa lausumassaan todennut, että etenkään Kivijärven ekologinen tila ei voi parantua, jos Vuoksen suuntaan johdetaan luvan sallima enimmäiskuormitusmäärä jokaisena toimintavuonna. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausumaan nähden ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen on myös mahdollista, että luvan mukaista enimmäiskuormitusta pienemmälläkin kuormituksella suotuisaa kehitystä ei Kivijärvessä tapahtuisi.
(198)Kun otetaan huomioon, että Vuoksen suuntaan johdettavia jätevesiä koskevaa lupamääräystä 37 ei ole ajallisesti rajattu, sekä epävarmuus siitä, mikä seuraus kaivoksen jätevesien johtamisella tässä tilanteessa tulisi olemaan Kivijärven ekologiseen tilaan, korkein hallinto-oikeus katsoo, että jätevesien johtamisesta Vuoksen suuntaan voi näissä oloissa aiheutua ympäristöluvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä vesienhoitolain 20 a §:n vastaista pintavesimuodostuman tilatavoitteen saavuttamisen vaarantumista tai vesimuodostuman tilan heikentymistä. Tähän nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeuden päätöstä, jolla aluehallintoviraston päätös jätevesien juoksuttamisen sallimisesta Vuoksen purkusuuntaan on kumottu ja hakemus tältä osin hylätty, ei ole perusteita muuttaa. Yhtiön valitus on siten tältä osin hylättävä. Käsiteltyjen jätevesien johtaminen Oulujoen vesistöön Aluehallintoviraston ratkaisu ja sen perusteluja
(199)Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan käsiteltyjen jätevesien johtamiselle Oulujoen vesistössä Kuusijokeen tai sen latvaosiin Latosuon altaasta, Kuusilammen varastoaltaasta Härkälammen kautta ja SEM2-vesienkäsittely-yksiköltä Kuusijokeen tai Latosuon altaaseen. Kuusijoesta vedet kulkevat reittiä Kalliojoki - Kolmisoppi-järvi - Tuhkajoki - Jormasjärvi - Pikku-Jormanen - Jormasjoki ja edelleen Nuasjärven Jormaslahteen.
(200)Lupamääräys 37 koskee Vuoksen suuntaan johdettavien jätevesien ohella myös Oulujoen valuma-alueen suuntaan johdettavien jätevesien kuormitusraja-arvoja. Aluehallintovirast

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.