KKO/1987/127

1987 false KKO:1987:127 Asianomistaja, jolle kaupunki oli antanut yleistä oikeusapua ja jolle oli myönnetty maksuton oikeudenkäynti, oli tehdessään oikeudenkäynnin aikana syytettyjen kanssa sopimuksen vahingonkorvauksista ynnä muusta samalla sopinut näiden kanssa, että syytetyt korvasivat kaupungille oikeusavun antamisesta aiheutuneet kustannukset. Syytetyt, jotka tuomittiin teoistaan rangaistukseen, voitiin tuon sopimuksen estämättä maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 21 §:n nojalla jättää velvoittamatta korvaamaan kaupungille sanottuja kustannuksia. MOL 21 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kaupungin vaatimus Haapajärven kihlakunnanoikeudessa Virallisen syyttäjän vaadittua kihlakunnanoikeudessa A:lle ja B:lle rangaistusta väkisinmakaamisesta Ylivieskan kaupungin yleinen oikeusavustaja on jutussa maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen asianomistajan C:n määrättynä oikeudenkäyntiavustajana kertonut, että samalla kun A ja B olivat tehneet C:n kanssa sopimukset vahingonkorvauksista ja siitä, että C luopui rangaistusvaatimuksistaan jutussa, he olivat sitoutuneet korvaamaan kaupungille C:n avustamisesta jutussa aiheutuneet kulut. Sen vuoksi oikeusavustaja on vaatinut A:n ja B:n velvoittamista suorittamaan kaupungille sanottuina kuluina 4.013 markkaa 20 penniä 16 prosentin korkoineen 23.5.1985 lukien. Kihlakunnanoikeuden päätös 23.4.1985 Kihlakunnanoikeus, tuomitessaan A:n ja B:n teoistaan rangaistukseen, on määrännyt, että C:n avustamisesta kaupungille aiheutuneet kulut jäivät A:n ja B:n taloudelliset olot huomioon ottaen kaupungin vahingoksi. Vaasan hovioikeuden päätös 30.9.1986 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi kaupunki oli saattanut asian, on lausunut, että A ja B olivat tosin C:n kanssa tekemissään sopimuksissa sitoutuneet korvaamaan kaupungille C:n avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, mutta koska kaupunki ei ollut osapuolena noissa sopimuksissa, se ei A:n ja B:n kiistäessä korvausvelvollisuutensa voinut vedota vaatimuksessaan noihin sopimuksiin, vaan asia oli ratkaistava maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain säännösten nojalla. Tällä ja muutoin kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen pysyväksi. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Kaupungille on myönnetty valituslupa 18.12.1986. A ja B ovat yhteisesti antaneet heiltä pyydetyn vastauksen. Kaupunki on toistanut vaatimuksensa A:n ja B:n velvoittamisesta korvaamaan kaupungille sanotut kustannukset. Lisäksi kaupunki on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 21 §:n mukaan voidaan jutun hävinnyt osapuoli jättää velvoittamatta korvaamaan kunnalle oikeusavun antamisesta maksuttoman oikeudenkäynnin saaneelle voittaneelle osapuolelle aiheutuneet kustannukset, jos korvausvelvollisuus korvausvelvollisen taloudellisiin oloihin nähden muodostuisi kohtuuttomaksi. Tätä tuomioistuimelle annettua harkintavaltaa ei voida poistaa sopimalla näiden kustannusten korvaamisesta asianosaisen kanssa. Kysymys A:n ja B:n velvoittamisesta korvaamaan kaupungille aiheutuneet kustannukset oikeusavun antamisesta maksuttoman oikeudenkäynnin saaneelle C:lle on niin ollen ratkaistava mainitun säännöksen perusteella asiasta C:n sekä A:n ja B:n kesken tehdyistä sopimuksista riippumatta. Puheena olevassa tapauksessa muodostuisi kaupungin kustannusten korvaaminen A:n ja B:n taloudellisiin oloihin nähden kohtuuttomaksi. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Mörä, Nybergh, af Hällström ja Kilpeläinen