KKO/1987/65

1987 false KKO:1987:65 A oli erään talon ullakolla sytyttänyt palamaan erilaista tavaraa sisältäneen pahvilaatikon. Talossa asunut B oli saanut laatikon sammutetuksi. Raastuvanoikeus oli tuominnut A:n, joka oli kiistänyt tarkoittaneensa sytyttää taloa tuleen, vaaran aiheuttamisesta 3 kuukauden vankeusrangaistukseen. Hovioikeus oli suullista käsittelyä toimittamatta katsonut, että A:n oli täytynyt käsittää hänen menettelystään varsin todennäköisesti seuraavan talon syttyminen tuleen, ja tuominnut A:n murhapolton yrityksestä 8 kuukaudeksi vankeuteen. Suullisen käsittelyn toimittamista ei A:n oikeusturvan kannalta pidetty ilmeisen tarpeettomana, minkä vuoksi hovioikeus ei olisi saanut näytön uudelleen arvioimisen perusteella muuttaa alioikeuden rangaistusvaatimuksesta tekemää ratkaisua suullista käsittelyä toimittamatta. Juttu palautettiin hovioikeuteen. OK 26 luku 8 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Syyte Iisalmen raastuvanoikeudessa Virallinen syyttäjä on kysymyksessä olevalta osalta kertonut, että A oli 8.7.1984 Iisalmessa tahallaan yrittänyt sytyttää tuleen Iisalmen kaupungin omistaman puurakennuksen, jonka B:lle vuokratussa ullakkohuoneessa B ja C olivat tuolloin olleet, sytyttämällä herkästi syttyvän ullakon puulattialla, B:n ja C:n lukitseman huoneen oven edessä, palamaan erilaisia askarteluvälineitä sisältäneen pahvilaatikon, yrityksessään kuitenkaan onnistumatta B:n saatua sammutetuksi jo melko pitkälle palaneen laatikon. Tämän vuoksi syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta murhapolton yrityksestä. Iisalmen kaupunki ja C asianomistajina ovat yhtyneet syytteeseen ja kaupunki vaatinut vahingonkorvausta. Raastuvanoikeuden päätös 12.11.1984 Raastuvanoikeus on, kuultuaan A:ta syytteestä ja varattuaan B:lle tilaisuuden tulla asianomistajana kuulluksi, katsonut selvitetyksi, että A oli 8.7.1984 ollessaan Iisalmen kaupungin omistamassa puurakennuksessa, josta kaupunki oli vuokrannut B:lle ullakkohuoneen, ja B:n poistettua hänet C:hen kohdistuneen pahoinpitelyn vuoksi sanotusta asunnosta ja lukittua oven sisältä päin, sytyttänyt tuleen sanotun ullakkohuoneen oven lähellä puulattialla olleen, roskiin vietäväksi tarkoitetun, erilaisia askarteluvälineitä sisältäneen pahvilaatikon tarkoituksenaan saada savulla asunnossa olleet B ja C sieltä ulos. Laatikon sytyttyä heti voimakkaasti A oli tulen voimakkuutta pelästyttyään yrittänyt sammuttaa sitä jaloin polkemalla ja sen jälkeen huomattuaan, ettei hän saanut tulta sammutetuksi, juossut naapuritaloon hälyttämään palokunnan. B oli ennen palokunnan tuloa saanut jo melko pitkälle palaneen pahvilaatikon sammutetuksi vedellä. Palokunta oli joutunut purkamaan lattialaudoitusta tarkistaessaan sitä, oliko lattialaudoitukseen tullut kytöjä. Raastuvanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että A olisi sanotussa tilaisuudessa yrittänyt sytyttää tuleen kysymyksessä olevaa rakennusta. Kuitenkin A oli menetellessään kerrotulla tavalla törkeällä huolimattomuudellaan saanut aikaan vakavan vaaran asunnossa olleen C:n hengelle tai terveydelle. Sen vuoksi raastuvanoikeus on, hyläten syytteen murhapolton yrityksestä, rikoslain 21 luvun 12 §:n nojalla tuominnut A:n vaaran aiheuttamisesta 3 kuukaudeksi vankeuteen yhdistäen sen ja A:lle samalla varkauden yrityksestä tuomitun 2 kuukauden vankeusrangaistuksen 3 kuukaudeksi 20 päiväksi vankeutta, josta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä 4 päivää. Sen ohessa raastuvanoikeus on velvoittanut A:n suorittamaan Iisalmen kaupungille vahingonkorvausta. Itä-Suomen hovioikeuden päätös 28.2.1986 A ja virallinen syyttäjä olivat saattaneet jutun hovioikeuden tutkittavaksi, syyttäjä vaatien A:n tuomitsemista rangaistukseen murhapolton yrityksestä ja A vaaran aiheuttamisesta tuomitun rangaistuksen poistamista, koskei C ollut siltä osin vaatinut hänelle rangaistusta eikä ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. C:n vastattua A:n valitukseen ja A:n, hovioikeuden varattua hänelle siihen tilaisuuden, vastattua kirjallisesti syyttäjän valitukseen, hovioikeus on katsonut, että A:n on sytyttäessään raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotuin tavoin tahallaan pahvilaatikon palamaan täytynyt käsittää, että pahvilaatikon palamisesta varsin todennäköisesti seuraisi talon syttyminen tuleen. A on siten tahallaan yrittänyt sytyttää kysymyksessä olevan talon tuleen, siinä kuitenkaan onnistumatta B:n saatua tulen sammumaan. Tällä ja muutoin raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on, muuttaen raastuvanoikeuden päätöstä, tuominnut A:n rikoslain 34 luvun 1 §:n 1 momentin sekä 4 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla raastuvanoikeuden hänen syykseen lukeman vaaran aiheuttamisen ja hänelle siitä määräämään rangaistuksen asemesta murhapolton yrityksestä 8 kuukaudeksi vankeuteen. Hovioikeus on yhdistänyt tämän ja raastuvanoikeuden A:lle varkauden yrityksestä tuomitseman vankeusrangaistuksen 8 kuukaudeksi 20 päiväksi vankeutta, josta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä raastuvanoikeuden määräämät 4 päivää. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Korkeimman oikeuden määrättyä 13.6.1986, ettei hovioikeuden päätöstä ole toistaiseksi pantava täytäntöön A:lle tuomitun yhdistetyn vankeusrangaistuksen osalta, ja virallisen syyttäjän annettua pyydetyn vastauksen A:lle on myönnetty valituslupa 26.11.1986. Iisalmen kaupunki on myös antanut siltä pyydetyn vastauksen. A on vaatinut hovioikeuden päätöksen kumoamista murhapolton yrityksestä tuomitun rangaistuksen osalta ja jutun palauttamista hovioikeuteen suullisen käsittelyn toimittamista varten. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut A on kiistänyt tarkoittaneensa alempien oikeuksien päätöksissä mainitussa tilaisuudessa sytyttää taloa tuleen. Kysymys siitä, mitä A:n on tuossa tilaisuudessa täytynyt käsittää tekonsa mahdollisista seurauksista, on näytön arviointia. Hovioikeus on siis näytön uudelleen arvioimisen perusteella muuttanut raastuvanoikeuden rangaistusvaatimuksesta tekemää ratkaisua toimittamatta suullista käsittelyä. Sellaisen toimittamista ei voida A:n oikeusturvan kannalta pitää ilmeisesti tarpeettomana. Hovioikeus ei siten olisi oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 8 §:n säännös huomioon ottaen saanut muuttaa raastuvanoikeuden ratkaisua ilman sanotunlaista käsittelyä. Päätöslauselma Hovioikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin A on tuomittu rangaistukseen murhapolton yrityksestä ja rangaistusten yhdistämisen osalta. Juttu palautetaan näiltä osin hovioikeuteen, jonka tulee ottaa se ilmoituksetta uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menetellä. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Grönqvist, Ådahl, Mörä, Nybergh ja Tulenheimo-Takki