KKO/1987/68

1987 false KKO:1987:68 Tuomioistuin ei voinut velvoittaa työnantajaa antamaan arvolauseeltaan määrätyn sisältöistä työtodistusta. Annetun arvosanan johdosta esitetty vahingonkorvausvaatimus hylättiin toteen näyttämättömänä. TSL 47 § TSL 51 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Kristiinankaupungin kihlakunnanoikeudessa A on lausunut, että hän oli 1.1.1973 alkaen ollut Pohjolan Voima Oy:n työssä Kristiinankaupungin voimalaitoksella käyttöinsinöörinä, kunnes mainittu tehtävä oli vuosien 1979 - 1980 vaihteessa tapahtuneen organisaatiomuutoksen yhteydessä lakkautettu. Vuoden 1980 kesästä 31.5.1982 saakka hän oli työskennellyt projektisihteerinä Vaasassa yhtiön suorittaessa Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitoksen muutostöitä. Näiden töiden ollessa päättymässä hän oli 30.4.1982, saadakseen jatkaa työskentelyä Pohjolan Voima Oy:n palveluksessa, ollut pakotettu allekirjoittamaan määräaikaisen työsopimuksen työskentelystä 1.6.1982 - 1.10.1983 Kristiinankaupungin voimalaitoksen kattilanmuutostyömaalla. Viimeksi mainittuun voimalaan oli vuonna 1981 perustettu diplomi-insinöörin tutkintoa edellyttävä käyttöinsinöörin toimi, jota A oli tuloksettomasti hakenut. Niinikään hän oli vuonna 1983 hakenut voimalan valvomonhoitajan tointa, johon häntä ei ollut valittu, vaikka hänellä insinöörin koulutuksen lisäksi oli tuon toimen edellyttämä teknikon tutkinto. Määräaikaisen työsopimuksen päätyttyä 1.10.1983 hän oli ollut työttömänä paitsi että oli vähäisessä määrin työskennellyt vaimonsa omistaman Insinööripalvelu A:n tehtävissä. Uuden työpaikan saamista oli haitannut sekin, ettei yhtiö ollut A:n pyynnöstä huolimatta antanut työsopimuslain mukaista työtodistusta, jossa olisi mainittu syy työsuhteen päättymiseen sekä merkitty asianmukainen arvolause hänen osoittamastaan työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. Sittemmin yhtiö oli oikeudenkäynnin aikana antanut 18.5.1984 päivätyn työtodistuksen, johon oli totuuden vastaisesti merkitty A:n käytöksen olleen "huono", vaikkei häntä ollut koskaan huomautettu tai varoitettu hänen käytöksensä johdosta. Koska A oli Pohjolan Voima Oy:n kerrotun työsopimuslain vastaisen menettelyn johdosta menettänyt työpaikkansa ja joutunut olemaan työttömänä, A on vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle korvaukseksi 12 kuukauden palkkaa vastaavat 121.911,90 markkaa laillisine korkoineen, antamaan lainmukainen työtodistus sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Vastaus Pohjolan Voima Oy on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan. Vaskiluodon voimalaitoksen muutosprojektin ollessa päättymässä yhtiö oli tarjonnut A:lle vakituista työtä Oulussa yhtiön pääkonttorissa lämpövoimasuunnitteluinsinöörinä, mutta A oli kieltäytynyt muuttamasta Ouluun. Koskei yhtiöllä ollut tarjota muuta työtä, oli sovittu kerrotusta määräaikaisesta työstä Kristiinankaupungissa. Kristiinankaupungin voimalaitoksen käyttöinsinöörin tai valvomonhoitajan tointa ei tehtävien pätevyysvaatimusten, yhtiön henkilöstöpolitiikan sekä A:lla Kristiinankaupungin voimalaitoksella käyttöinsinöörin toimessa esiintyneiden henkilöstösuhdevaikeuksien johdosta ollut voitu hänelle tarjota. Työsuhde oli siten päättynyt lain mukaisesti määräaikaisen työsuhteen päättyessä. Koskei yhtiö ollut halunnut antaa A:lle uuden työpaikan hakemista vaikeuttavaa työtodistusta muttei toisaalta merkitä todistukseen totuuden vastaista arvolausetta A:n käyttäytymisestä, hänelle oli ensin annettu työtodistus ilman käytöstä osoittanutta arvolausetta. Vaatimus uuden, sanotun arvolauseen kohdalta muutetun työtodistuksen antamisesta oli lakiin perustumaton. Kristiinankaupungin kihlakunnanoikeuden päätös 19.12.1984 Kihlakunnanoikeus on lausunut selvitetyn, että Pohjolan Voima Oy:n toimipaikoissa oli vuosina 1979 - 1980 suoritettu organisaatiomuutos, jonka yhteydessä niin sanottu insinööriporras oli poistettu ja toimihenkilöt siirretty uusiin tehtäviin. Tämän johdosta A, joka ennen organisaatiomuutosta oli toiminut käyttöinsinöörinä yhtiön Kristiinankaupungin voimalaitoksella, oli määrätty prosessisuunnitteluinsinööriksi. Erittäin hyvän teknisen ammattitaitonsa ja ahkeruutensa sekä toisaalta hänellä Kristiinankaupungin voimalaitoksella esimiestehtävässä esiintyneiden ihmissuhdevaikeuksien johdosta yhtiö oli sitten siirtänyt hänet työskentelemään edellä mainitussa Vaskiluodon voimalaitoksen muutosprojektissa. Yrityksessä, jolla oli toimipaikkoja eri puolilla maata, ylempien toimihenkilöiden tuli varautua siihen, että heidät voitiin siirtää työtehtävien johdosta paikkakunnalta toiselle. Yhtiö, joka ei ollut voinut ottaa A:ta Kristiinankaupungin voimalan kerrottuihin uuteen käyttöinsinöörin tai valvomonhoitajan toimeen, oli sanotun muutosprojektin lähestyessä loppuaan tarjonnut hänelle vaihtoehtoisesti vakinaista työtä Oulussa tai määräaikaista työsopimusta Kristiinankaupungin voimalaitoksen kattilanmuutosprojektissa. A:n oli katsottava itse valinneen määräaikaisen työsopimuksen sen sijaan, että olisi siirtynyt työskentelemään Ouluun. A:n työtodistusten osalta kihlakunnanoikeus on lausunut, että hänen määräaikaisen työsuhteensa ollessa päättymässä Pohjolan Voima Oy oli antanut hänelle työtodistuksen, jossa ei ollut ollut arvolauseita hänen osoittamastaan työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä, koska hän ei ollut pyytänyt niitä. Sitten kun A oli pyytänyt myös arvostelua yhtiö oli antanut hänelle 24.10.1983 päivätyn työtodistuksen, jonka mukaan hän oli osoittanut työssään erittäin hyvää teknillistä ammattitaitoa ja ahkeruutta. Tämän jälkeen A oli pyytänyt sellaista työtodistusta, jossa olisi myös hänen käyttäytymistään koskeva arvolause siten, ettei se olisi esteenä hänen hakiessaan uutta työpaikkaa. Oikeudenkäynnin aikana yhtiö oli antanut A:lle 18.5.1984 päivätyn työtodistuksen, johon sanotuksi arvolauseeksi oli merkitty "huono". Kihlakunnanoikeus on sen vuoksi hylännyt A:n kanteen ja velvoittanut hänet korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 15.000 markalla. Vaasan hovioikeuden tuomio 7.11.1985 Hovioikeus, jossa A oli hakenut muutosta, on jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A on pyytäen valituslupaa hakenut muutosta hovioikeuden tuomioon ja valituksessaan uudistanut vahingonkorvausta koskevan vaatimuksensa sekä vaatinut, että yhtiö velvoitetaan antamaan hänen käytöksestään totuudenmukainen arvosanan sisältävä työtodistus ja että hänet vapautetaan korvaamasta yhtiön oikeudenkäyntikuluja. Valituslupa on myönnetty 10.2.1986. Yhtiö on antanut siltä pyydetyn vastauksen ja vaatinut vastauskulujensa korvaamista. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut A on ollut Pohjolan Voima Oy:n palveluksessa 8.12.1972 tehdyn toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen nojalla 1.1.1973 lähtien osallistuen aluksi yhtiön Kristiinankaupungin höyryvoimalaitoksen suunnitteluun ja sen rakentamisvaiheen aikana erinäisten asennustöiden valvontaan sekä laitoksen valmistuttua ollut sen käyttöinsinöörinä. Yhtiön vuosien 1979 ja 1980 vaihteessa toimeenpaneman organisaatiomuutoksen takia A:n käyttöinsinöörin toimi oli lakkautettu ja A oli siirretty projektisihteeriksi Vaasaan yhtiön Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitoksella suoritettavia kattilanmuutostöitä varten. Lisäksi hän oli osallistunut tällä työmaalla eräiden laitteiden asennusvalvontaan. Pohjolan Voima Oy:n Kristiinankaupungin voimalaitoksen päällikön vaihduttua ja suunniteltaessa laitoksen muuttamista öljykäyttöisestä kivihiilikäyttöiseksi yhtiö oli hakenut vuonna 1981 laitokselle käyttöinsinööriksi diplomi-insinööriä. Tätä uutta tointa insinöörin tutkinnon suorittanut A oli tuloksetta hakenut. Kun työnantajalla on oikeus päättää työntekijän ottamisesta, yhtiö ei ole ollut velvollinen valitsemaan A:ta toimeen. Vaskiluodon Voima Oy:n kattilanmuutostöiden ollessa vuoden 1982 alkupuolella loppuvaiheessa Pohjolan Voima Oy on esitetyn selvityksen mukaan tarjonnut A:lle lämpövoimasuunnitteluinsinöörin tointa yhtiön lämpövoimalaosastolla Oulussa. Toimeen kuuluvat työtehtävät olisivat laadultaan vähintäänkin vastanneet A:n aikaisemmin suorittamia tehtäviä. Toimen vastaanottaminen olisi edellyttänyt A:n muuttamista asumaan Ouluun. A oli kuitenkin kieltäytynyt tästä toimesta. Sen sijaan hän oli 30.4.1982 tehnyt vaihtoehdoksi esitetyn määräaikaisen työsopimuksen työskentelystä 1.6.1982 alkaen 1.10.1983 saakka Kristiinankaupungin voimalaitoksen kattilanmuutostöiden toteuttamiseen liittyneessä prosessisuunnitteluinsinöörin toimessa. Ennen tämän määräaikaisen työsopimuksen voimassaolon päättymistä A, joka on suorittanut myös teknikon tutkinnon, oli vuonna 1983 tuloksetta hakenut Kristiinankaupungin voimalaitoksella avoinna ollutta sanotunlaista tutkintoa edellyttänyttä valvomonhoitajan tointa. Edellä lausutusta syystä Pohjolan Voima Oy ei ole ollut velvollinen ottamaan A:ta tähän toimeen. Pohjolan Voima Oy ei ole irtisanonut A:n toistaiseksi voimassa ollutta työsopimusta. A:n ennen määräaikaista työsuhdetta suorittamien töiden loputtua hän olisi edellä todetuin tavoin voinut säilyttää työsuhteensa toistaiseksi voimassa olevana. A:n työsuhde yhtiöön ei näin ollen ole lakannut tavalla, joka oikeuttaisi hänet saamaan yhtiöltä vahingonkorvausta. Yhtiö on jutun tultua vireille kihlakunnanoikeudessa antanut A:lle 18.5.1984 päivätyn työtodistuksen, jonka mukaan A oli työssään osoittanut huonoa käytöstä. A on katsonut tällaisen arvolauseen olevan tosiasioiden vastaisen ja aiheuttavan hänelle vahinkoa, minkä vuoksi hän on vaatinut, että tämä otetaan huomioon ratkaistaessa hänen jutussa esittämäänsä vahingonkorvausvaatimusta ja että yhtiö velvoitetaan antamaan hänelle tosiasiallisia olosuhteita vastaava työtodistus. Työtodistukseen merkittävä arvolause käsittää työnantajan henkilökohtaisen arvioinnin työntekijän kysymyksessä olevasta ominaisuudesta. Sen vuoksi, vaikka arviointi todettaisiin virheelliseksi, työnantajaa ei voida vastoin tahtoaan velvoittaa antamaan toisen sisältöistä työtodistusta. Sitä vastoin työnantaja voidaan velvoittaa korvaamaan virheelliseksi todetusta arvioinnista työntekijälle aiheutunut vahinko. Jutussa on selvitetty, että A:n ollessa käyttöinsinöörinä Kristiinankaupungin voimalaitoksella hänellä on ollut työssään vaikeuksia henkilösuhteissa. Hänen ja hänen alaistensa välit ovat olleet yleisesti huonot. Tästä on aiheutunut voimalaitoksella hankaluuksia. Myös hänen suhteensa eräisiin ylempiin toimihenkilöihin ovat olleet kärjistyneet. Mainitut vaikeudet henkilösuhteissa ovat johtaneet ainakin suurelta osalta A:n käytöksestä. Tämä huomioon ottaen A ei ole näyttänyt, että työtodistuksessa oleva arvolause hänen käytöksestään olisi virheellinen. Asian laatu huomioon ottaen A ei kuitenkaan ole velvollinen korvaamaan Pohjolan Voima Oy:n jutusta olleita kuluja. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta muulla tavalla kuin että A vapautetaan suorittamasta yhtiölle kihlakunnanoikeuden määräämää oikeudenkäyntikulujen korvausta. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala, Möra, Riihelä, Lindholm ja Kilpeläinen