KKO/1987/74

1987 false KKO:1987:74 Kasvihuoneessa olleet kasvit olivat vahingoittuneet kaasusta, jota oli aiheutunut, kun kasvitautien torjuntaan käytetyssä rikityslaitteessa ollut rikki oli sitä kuumennettaessa syttynyt palamaan. Kysymys siitä, oliko vahinko korvattava kauppapuutarhavakuutuksesta, josta sen ehtojen mukaan korvattiin muun muassa irtipäässeestä tulesta aiheutunut vahinko, tai savuvahinkovakuutuksesta, josta korvattiin kasveille lämmityslaitteista äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti nousseen savukaasun aiheuttama vahinko. Ään. Vakuutusyhtiö, joka alioikeudessa jutun hävittyään oli voittanut sen hovioikeudessa, velvoitettiin korvaamaan vakuutuksenottajalle tämän oikeudenkäyntikulut alioikeuden osalta, koska jutussa oli kysymys epäselvän vakuutusehdon tulkinnasta. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne ja vastine Piikkiön kihlakunnanoikeudessa A on Keskinäiselle Vakuutusyhtiölle Varmalle tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla lausunut, että hän oli Kaarinassa harjoittamaansa kauppapuutarhaa varten ottanut yhtiöltä kauppapuutarhavakuutuksen, johon oli lisäturvavakuutuksena liitetty muun muassa savuvahinkovakuutus. Vakuutuksen ollessa voimassa oli puutarhan kasvihuoneessa käytetyssä rikityslaitteessa ollut rikki 28.4.1984 syttynyt tuleen ja siitä aiheutuneet kaasut olivat vahingoittaneet kasvihuoneen kasveja siten, että leikkoruusukasvistoa ja myyntivalmiita ruukkukasveja oli tuhoutunut yhteensä 79.784 markan arvosta. Sen vuoksi A on vaatinut korvauksen maksamisesta kieltäytyneen yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle vakuutuksen perusteella edellä mainitut 79.784 markkaa, josta voidaan vähentää vakuutusehtojen mukainen omavastuuosuus, korkoineen haastepäivästä lukien ja korvauksen oikeudenkäyntikuluista. Kanteesta kuultuna yhtiö on lausunut, ettei sillä kauppapuutarhavakuutuksen ehtojen mukaan ollut velvollisuutta korvata vahinkoa, koska kasvinsuojeluun käytetty rikityslaite ei ollut sellainen lämmityslaite, jonka aiheuttama vahinko vakuutusehtojen mukaan tulisi korvata eikä rikin syttymistä laitteessa ollut myöskään pidettävä sellaisena palona, josta johtuneet savuvahingot olisi korvattava. Sen vuoksi yhtiö on kiistänyt esitetyt vaatimukset ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Yhtiö, joka ei ole kiistänyt tuhoutuneiden kasvien määrää ja arvoa, on katsonut A:n saaneen vahingon yhteydessä kustannussäästöä 30 prosenttia. Kihlakunnanoikeuden päätös 12.3.1985 Kihlakunnanoikeus on todennut riidattomaksi, että kanteessa tarkoitettu vahinko oli syntynyt väitetyllä tavalla. Vastaaja ei ollut edes väittänyt, ettei kysymyksessä oleva vakuutus olisi ollut vahinkohetkellä voimassa tai että vahinko olisi johtunut kantajan viaksi jäävästä tuottamuksesta. Erimielisiä kantaja ja vastaaja ovat olleet siitä, miten vakuutusehtoja kysymyksessä olevassa tapauksessa oli tulkittava. Kauppapuutarhavakuutuksen ehtojen 24.1 kohdan mukaan vakuutuksesta korvataan irtipäässeestä tulesta ja tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja arvaamattomasti nousseesta noesta aiheutunut vahinko sekä ehtojen 42 kohdan mukaan savuvahinkovakuutuksen nojalla kasveille lämmityslaitteista äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti nousseen savukaasun aiheuttama vahinko. Kihlakunnanoikeus on katsonut, että rikityslaite, vaikka se ei olekaan tarkoitettu kasvihuonetilojen lämmittämiseen, on toimintatavaltaan verrattavissa huonetilojen lämmittimeen ja sitä voidaan yleisessä kielenkäytössä kutsua lämmityslaitteeksi. Vakuutusehtojen ei voida katsoa rajaavan selvästi rikityslaitteen aiheuttamaa vahinkoa korvausvastuun ulkopuolelle. Kun vakuutusehdot ovat siten olleet niin epäselvät, että vakuutuksenottajalla on ollut perusteltua aihetta olettaa vakuutuksen lisävakuutuksineen korvaavan rikityslaitteen aiheuttaman vahingon, kärsii vakuutusyhtiö ehtojen laatijana haitallisen seuraamuksen ehtojen epäselvyydestä. A on näyttänyt kanteessa kerrotuin tavoin kärsimänsä vahingon määrän olleen 79.784 markkaa. Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on velvoittanut Keskinäisen Vakuutusyhtiön Varman suorittamaan A:lle kauppapuutarhavakuutuksen ja siihen liitetyn savuvahinkovakuutuksen nojalla 79.784 markkaa vähennettynä 20 prosentin omavastuuosuudella 15.956,80 markalla eli yhteensä 63.827 markkaa 20 penniä 16 prosentin korkoineen haastepäivästä 30.11.1984 lukien ja korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 6.500 markalla. Turun hovioikeuden tuomio 11.4.1986 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi vakuutusyhtiö oli saattanut jutun, on katsonut, että jutussa esitetyn selvityksen perusteella tulen ei voitu katsoa päässeen irti A:n kasvihuoneessa, kun rikityslaitteen rikki oli syttynyt laitteessa palamaan tulen kuitenkaan leviämättä itsenäisesti sen ulkopuolelle. Kasvihuoneen kasveille ei siten ollut aiheutunut kauppapuutarhavakuutuksen yleisten vakuutusehtojen kohdassa 24.

1. tarkoitettua vahinkoa. Kasveille koituneet vahingot eivät myöskään olleet aiheutuneet kasvihuoneen lämmitykseen tarkoitetuista laitteista nousseesta savukaasusta, vaan kasvitautien torjuntaan käytetyn laitteen toimintahäiriöistä. A:lle johtuneita vahinkoja ei siten myöskään ollut korvattava kauppapuutarhavakuutuksen lisäturvavakuutuksena myönnetyn savuvahinkovakuutuksen perusteella. Tämän vuoksi hovioikeus on, kumoten kihlakunnanoikeuden päätöksen, hylännyt A:n vakuutusyhtiötä vastaan ajaman kanteen ja vapauttanut yhtiön kaikesta maksuvelvollisuudesta A:lle. Koska vakuutusyhtiö, jutun kihlakunnanoikeudessa hävittyään, oli voittanut sen vasta hovioikeudessa, sen vaatimukset saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan on hylätty. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle on, vakuutusyhtiön annettua siltä pyydetyn vastauksen, myönnetty valituslupa 15.12.
2. A on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja jutun jättämistä kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Koska rikki on syttynyt palamaan laitteessa, jossa tulen ei normaalisti tulisi olla irti, ja palamisen seurauksena syntyneet kaasut ovat tuhonneet kasvihuoneen kasveja, tulee A:n vahingot korvata kauppapuutarhavakuutuksen yleisten vakuutusehtojen 24.1 kohdan perusteella. A:n tyydyttyä kihlakunnanoikeuden päätökseen on korvauksesta kuitenkin vähennettävä omavastuuosuutena kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainitut 20 prosenttia. Koska jutussa on kysymys epäselvän vakuutusehdon tulkinnasta ja oikeudenkäyntikulujen korvaukseen on siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityinen syy, vakuutusyhtiön on korvattava A:n oikeudenkäyntikulut kihlakunnanoikeudessa. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan. Vakuutusyhtiö velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi hänelle jutusta Korkeimmassa oikeudessa aiheutuneista kuluista 2.000 markkaa. Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Virkaa toimittava esittelijäneuvos Laakso: Hovioikeuden tuomiossa mainituin perusteluin ja koska kasvitautien torjuntaan tarkoitettu rikityslaite ei ole lämmityslaite, Korkein oikeus katsonee, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta. Asian laadun vuoksi vakuutusyhtiö saanee pitää vahinkonaan sillä vastauksen antamisesta täällä olleet kulut. Oikeusneuvos Tulenheimo-Takki: Savuvahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvataan kasveille lämmityslaitteista äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti nousseen savukaasun aiheuttama vahinko. Ehto ei sanamuotonsa mukaan edellytä vahingon aiheutumista nimenomaan kasvihuoneen lämmitykseen tarkoitetusta laitteesta. Rikityslaitteen toiminta perustuu rikin lämmittämiseen ja laitetta voidaan yleisessä kielenkäytössä kutsua lämmityslaitteeksi. Kauppapuutarhavakuutuksen ehdot eivät rajaa kasvihuoneissa yleisesti käytettävien rikin lämmittämiseen perustuvien rikityslaitteiden aiheuttamia vahinkoja korvausvastuun ulkopuolelle. Kysymyksessä oleva vakuutusehto on siten epäselvä, mistä vakuutusyhtiö ehdon laatijana kärsii haitallisen seuraamuksen. Tällä perusteella ja kun A on näyttänyt kanteessa kerrotuin tavoin kärsimänsä vahingon määräksi 79.784 markkaa päädyn Korkeimman oikeuden tuomiolauselmasta ilmenevään lopputulokseen. Oikeusneuvos Mörä: Hyväksyn mietinnön. Oikeusneuvos Grönqvist: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Mörä. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Grönqvist (eri mieltä), Ådahl, Mörä (eri mieltä), Nybergh, Tulenheimo-Takki (eri mieltä)