KKO/1987/95

1987 false KKO:1987:95 Soutuveneen malli oli rekisteröity. Mallia kehiteltäessä oli pyritty parantamaan veneen käyttöominaisuuksia. Kun tämä kehittelytyö ei ollut vaikuttanut veneen ulkomuotoon niin, että se silmämääräisesti arvioiden olisi olennaisesti eronnut jokapäiväiseen kokemuspiiriin kuuluneista ja jo ennen rekisteröintihakemusta myös kirjallisuudessa kuvatuista soutuveneistä, mallin rekisteröinti kumottiin. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa A on B:lle ja PäijänVene Ky:lle 22.10.1984 tiedoksiannetun haasteen nojalla ilmoittanut, että Helsingin raastuvanoikeudessa oli 28.6.1984 otettu käsiteltäväksi rikosasia, jossa B ja Päijän-Vene Ky olivat vaatineet A:lle rangaistusta muun ohella mallioikeuden loukkaamisesta. Vaatimus perustui B:lle 30.11.1971 rekisteröityyn, uudistettuna 30.4.1986 asti voimassa olleeseen soutuveneen malliin nro

1. A on nyt kysymyksessä olevassa kanteessaan väittänyt, että tuo malli oli rekisteröity mallioikeuslain 1 ja 2 §:n vastaisesti, koska se ei eronnut olennaisesti siitä, mikä oli tullut tunnetuksi ennen rekisteröinnin hakemispäivää, eikä B siten ollut luonut uutta mallia. Kanteensa tueksi A on vedonnut suomalaisen veneenrakennuksen kansanperinteeseen ja jättänyt oikeuteen sitä koskevaa kirjallisuutta. A on vaatinut B:n mallin rekisteröinnin kumoamista. Vastine B on kertonut jo puisia soutuveneitä valmistaessaan tutkineensa niiden pohjan edullisinta muotoa ja tehneensä vuosikaudet suunnittelu- ja kehittelytyötä. Lasikuidun yleistyessä veneen materiaalina hän oli heti ryhtynyt suunnittelemaan ja rakentamaan puista lestiä lasikuituvenettä varten. Siten hän oli kyennyt rakentamaan lasikuidusta ensimmäisen muottinsa lasikuituvalmisteista venettä varten ja pitkällisen tutkimisen, kehittelyn ja käytännön kokeilun tuloksena viimein luomaan sellaisen venemallin, joka oli rekisteröity kanteessa mainituin tavoin. B:n malli erosi olennaisesti aikaisemmin tunnetuista veneistä jo yksin sillä perusteella, että puuveneet olivat perusominaisuuksiltaan aivan erilaisia kuin lasikuituveneet ja ettei lasikuidusta tehty täsmällinen kopio puuveneestä onnistunut. Sitä vastoin kysymyksessä oleva rekisteröity malli oli osoittautunut erikoisen onnistuneeksi ja siksi sitä oli yritetty monestikin kopioida. B on antanut oikeudelle Korkeimman oikeuden 30.11.1979 antaman mallioikeuden loukkaamista ynnä muuta koskevan ratkaisun, jossa oli ollut kysymys saman mallin kopioimisesta ja jossa tuon jutun vastaajat oli tuomittu vahingonkorvaukseen B:lle mallin loukkaamisen johdosta. B ja Päijän-Vene Ky ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Raastuvanoikeuden päätös 29.10.1985 Esitetyn asiakirjaselvityksen ja kuultujen asiantuntijoiden lausuntojen perusteella raastuvanoikeus on todennut, ettei mallirekisteröityä venettä ollut osoitettu minkään ennestään tunnetun puurakenteisen niin sanotun maakuntaveneen eikä muunkaan ennen mallirekisteröinnin hakemispäivää tunnetun soutuveneen kopioksi. Se seikka, että soutuveneen käyttötarkoitus sinänsä pakottaa veneenrakentajan turvautumaan tiettyihin perusmuotoihin, ei poistanut veneen mallin luojan oikeutta mallisuojaan huolimatta siitä, että olennaiset erot entiseen verrattuna saattoivat olla pieniä. Sen vuoksi ja kun mallisuoja ei ollut riippuvainen siitä, oliko mallin luominen perustunut esteettisiin vai käytännöllisiin syihin, toisin sanoen oliko mallilla koristearvoa vai ei, ja kun B:n mallisuojattua, muun muassa perämoottorikäyttöä silmälläpitäen suunniteltua soutuvenettä jutussa esitetyn selvityksen perusteella oli pidettävä omaperäisenä luomuksena, joka olennaisesti erosi siitä, mikä oli tullut tunnetuksi ennen rekisteröinnin hakemispäivää 30.4.1971, raastuvanoikeus on hylännyt kanteen ja velvoittanut A:n korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut jutussa 28.000 markalla 16 prosentin korkoineen 29.10.1985 lukien. Helsingin hovioikeuden tuomio 12.11.1986 Hovioikeus, jossa A on hakenut muutosta raastuvanoikeuden päätökseen sekä B ja kommandiittiyhtiö vastanneet muutoksenhakemukseen, on lausunut, ettei ollut syytä raastuvanoikeuden päätöksen muuttamiseen, ja velvoittanut A:n korvaamaan B:n ja kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 1.000 markalla 16 prosentin korkoineen 12.11.1986 lukien. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle on myönnetty valituslupa 18.2.
2. B ja Päijän-Vene Ky ovat vastanneet muutoksenhakemukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut B on esittänyt, että hänen mallinsa olennaisesti erosi siitä, mikä oli tullut tunnetuksi ennen sen rekisteröinnin hakemispäivää, koska hän oli veneen käyttötarkoituksen sanelemia perusmuotoja kehittämällä luonut käyttökelpoisen lasikuiturakenteisen soutuveneen, joka rakennusaineen erilaisuudesta johtuen ei edes voinut olla samanlainen kuin vanhastaan tunnettu puuvene. B:n mallioikeuden kohteena on soutuveneen ulkomuodon esikuva sellaisena kuin se ilmenee rekisteröintihakemuskirjaan liitetystä ja mallirekisteriin otetusta mallia esittävästä kuvasta. B:n tekemä suunnittelu- ja kehittelytyö on tähdännyt veneen käyttöominaisuuksien parantamiseen. Tämä työ ei ole vaikuttanut veneen ulkomuotoon niin, että se silmämääräisesti arvioiden olennaisesti eroaisi jokapäiväiseen kokemuspiiriin vanhastaan kuuluneista ja jo ennen B:n rekisteröintihakemusta myös kirjallisuudessa kuvatuista soutuveneistä. Näin ollen mallia ei olisi saanut rekisteröidä. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan A ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa. Koska B ja Päijän-Vene Ky ovat hävinneet jutun Korkeimmassa oikeudessa, niiden tulee korvata A:n kulut täällä. Lainkohdat Mallioikeuslaki 1 § 1 momentti, 2 § ja 31 § 1 ja 3 momentti Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan. Mallirekisteriin 30.11.1971 rekisterinumerolla 5 merkitty soutuveneen mallin rekisteröinti kumotaan. B ja Päijän-Vene Ky velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 2.500 markalla. A:n vaatimus saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan raastuvanoikeudessa ja hovioikeudessa hylätään. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Ådahl, Hiltunen, Haarmann ja Roos