KKO/1988/20

1988 false KKO:1988:20 Työansion menetyksenä suoritettavaksi tuomitusta korvauksesta määrättiin vähennettäviksi vahingoittuneelle kansaneläkelain ja maatalousyrittäjien eläkelain nojalla maksettavat työkyvyttömyyseläkkeet. ALEMPIEN OIKEUKSIEN RATKAISUT Parikkalan kihlakunnanoikeuden päätös 30.1.1985 Kihlakunnanoikeus on virallisen syyttäjän ja A:n asianomistajana ajamasta syytteestä sekä kuultuaan kansaneläkelaitosta jutussa lausunut selvitetyksi, että B oli 31.3.1984 Saaren kunnassa huolimattomuudellaan ja varomattomuudellaan aiheuttanut A:lle hengenvaarallisen aivoihin kohdistuneen vamman ampumalla voimakastehoisella hirvikiväärillä laakalaukauksen tilalleen johtavan tien suuntaisesti taustalla avoimella peltoaukealla noin 400 metrin etäisyydellä olleita A:n asuinrakennuksia kohti tarkoituksenaan hätyytellä tiellä ollutta kulkukoiraa. Tällöin luoti oli A:n autotallin oven lävistettyään osunut A:n päähän, mennyt oikean korvan edestä sisään ja tullut otsasta vasemmalta ulos seurauksin, että A:lle oli aiheutunut lukuisia kallonmurtumia, oikean ohimolohkon ja vasemman otsalohkon ruhjeet, oikean silmän näköhermon katkeaminen ja pysyvä oikean silmän näkökyvyn menetys, pysyvä psyykkisen kapasiteetin heikkeneminen, muistivaikeuksia ja väsymystä, vasemman alaraajan heikkenemistä sekä vaikean aivovamman jälkitilan seurauksena mielenterveysongelmia. A:n saamat vammat olivat olleet hengenvaarallisia ja hän oli niiden johdosta tullut pysyvästi kykenemättömäksi entiseen maanviljelijäntyöhönsä. Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on, tuomitessaan B:n rangaistukseen muun ohella yksin teoin tehdyistä ampumaaseen varomattomasta käsittelystä ja ruumiinvamman tuottamuksesta ja maksamaan korvauksia, joista Korkeimmassa oikeudessa ei ole kysymys, velvoittanut hänet suorittamaan A:lle korvaukseksi työansion 100 prosenttisesta pysyvästä menetyksestä 2.300 markkaa kuukaudessa 1.4.1984 alkaen kunnes A täytti 65 vuotta, mistä korvauksesta oli vähennettävä sairausvakuutuslain nojalla maksetut 21.416,70 markkaa. Kouvolan hovioikeuden päätös 19.6.1986 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja B olivat saattaneet jutun, on korottanut työansion pysyvästä menetyksestä tuomitun korvauksen 3.500 markaksi kuukaudessa 16 prosentin korkoineen 27.9.1984 lukien ennen sitä erääntyneille erille ja sen jälkeen kullekin maksuerälle sen erääntymisestä lukien. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA B:lle on 19.12.1986 myönnetty valituslupa. Valituksessaan B on vaatinut, että hänen maksettavakseen työansion pysyvänä menetyksenä tuomitusta korvauksesta määrättäisiin vähennettäviksi ne määrät, jotka A oli kansaneläkelain ja maatalousyrittäjien eläkelain nojalla 1.4.1985 lukien saanut. Lisäksi B on vaatinut valituskulujensa korvaamista Korkeimmassa oikeudessa. A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelu A:n vahinkona työansion menetystä koskevalta osalta on pidettävä sitä määrää, joka saadaan vähentämällä työansion pysyväksi menetykseksi kuukaudessa arvioidusta määrästä A:lle kansaneläkelain ja maatalousyrittäjien eläkelain perusteella maksettavat työkyvyttömyyseläkkeet. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöstä muutetaan siten, että A:lle työansion pysyvänä menetyksenä tuomituista 3.500 markan kuukausikorvauksista määrätään alempien oikeuksien vähennettäviksi määräämien sairausvakuutuslain nojalla maksettujen 21.416 markan 70 pennin lisäksi vähennettäviksi ne määrät, jotka hänelle on 1.4.1985 alkaen vastaavalta ajalta suoritettu tai tullaan suorittamaan kansaneläkelain ja maatalousyrittäjien eläkelain nojalla työkyvyttömyyseläkkeinä, ei kuitenkaan enempää kuin kuukausikorvauksen koko määrä. Näille korvauserille tuomittu korko on laskettava siten saaduille jäännösmäärille. Asian laadun vuoksi B:n on itse vastattava hänelle täällä aiheutuneista kuluistaan. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Nikkarinen, Ny- bergh, Lehtonen ja Rintala