1989 false KKO:1989:11 Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen puolesta annettavat sitoumukset allekirjoitti kaupunginjohtaja ja varmensi kaupunginkamreeri. Kaupunginkamreeri oli varmentanut asiakirjan, jolla kaupunginjohtaja oli toimivaltaansa ylittäen kaupungin puolesta sitoutunut sijoittamaan kaupungin kassavaroja pankkiosakkeisiin. Varmentamista ei voitu sellaisenaan lukea kamreerin syyksi virkarikoksena, koska hän ei ollut toiminut sijoittamispäätöksen esittelijänä, ja asiakirjan varmentajana hän oli, kun muuta ei ollut säädetty varmentamisen tarkoituksesta ja merkityksestä, vain vahvistanut sen, että asiakirja oli kaupunginjohtajan allekirjoittama ja näin ollen kaupungin puolesta annettu. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Raastuvanoikeuden päätös 6.2.1986 Raastuvanoikeus on virallisen syyttäjän syytteestä ja kuultuaan asianomistajana Joensuun kaupunkia lausunut selvitetyksi seuraavaa. A oli helmikuussa 1984 Y:n kaupunginjohtajana päättänyt vastoin Y:n kaupungin taloussäännön ja Y:n kaupunginhallituksen johtosäännön määräyksiä hankkia Y:n kaupungille kaupungin kassavaroilla Suomen Yhdyspankki Oy:n ja Kansallis-Osake-Pankin osakkeita. Tekemänsä päätöksen mukaisesti A oli 21.2.1984 allekirjoittanut toimeksiannon Suomen Yhdyspankki Oy:lle ostaa Y:n kaupungille Suomen Yhdyspankki Oy:n A-osakkeiden merkintäoikeuksia ja merkitä näitä osakkeita niin, että merkintäoikeuksien ostoihin ja merkintöjen maksuun käytetään rahaa yhteensä 5.000.000 markkaa. Toimeksiannon perusteella oli sittemmin ostettu merkintäoikeuksia ja merkitty pankin A-sarjan osakkeita 247.327 kappaletta, mihin oli käytetty kaupungin kassavaroja yhteensä 4.995.603,35 markkaa. Saman päätöksensä mukaisesti A oli edelleen 24.2.1984 allekirjoittanut toimeksiannon Kansallis-Osake-Pankille ostaa Y:n kaupungille Kansallis-Osake-Pankin osakkeiden merkintäoikeuksia ja merkitä niiden perusteella pankin osakkeita niin, että merkintäoikeuksien ostoihin ja merkintöjen maksuun käytetään rahaa yhteensä noin 5.000.000 markkaa. Toimeksiannon perusteella oli sittemmin ostettu kaupungille merkintäoikeuksia sen kassavaroilla 601.065,40 markalla ja merkitty Kansallis-Osake-Pankin osakkeita 23.168 kappaletta ja käytetty osakkeiden merkintöjen maksuun kaupungin kassavaroja 556.032 markkaa. Menetellessään edellä kerrotuin tavoin A:n, joka oli ollut tietoinen siitä, että hänellä kaupunginjohtajana ei yksin ollut oikeutta sijoittaa kaupungin kassavaroja liikepankkien osakkeisiin, oli täytynyt käsittää, että hänen menettelynsä oli ollut Y:n kaupungin taloussäännön ja Y:n kaupunginhallituksen johtosäännön määräysten vastaista. A:n oli katsottava siten menetelleen tahallaan, kuitenkin ilman hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. B oli A:n allekirjoittaessa edellä kerrotuin tavoin
- ja 24.2.1984 osakkeiden merkintäoikeuksien ostoa ja osakkeiden merkintää koskevat toimeksiannot Y:n kaupunginkamreerina varmentanut Y:n kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti nuo A:n kaupungin puolesta allekirjoittamat asiakirjat, vaikka B:n oli täytynyt käsittää, ettei A:lla kaupunginjohtajana yksin ollut oikeutta sijoittaa kaupungin kassavaroja pankkien osakkeisiin. B oli siten varmentaessaan edellä kerrotut asiakirjat menetellyt varomattomasti. Sen vuoksi raastuvanoikeus on, katsoen A:n syyksi luetut rikokset tehdyiksi yhdellä teolla tuominnut A:n kunnallislain 61 §:n ja rikoslain 40 luvun 20 §:n nojalla tahallisesta ilman hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta tehdystä virkarikoksesta 20:een 200 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 4.000 markkaa ja B:n rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin ja 7 luvun 2 §:n nojalla jatketusta varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä saamaan varoituksen. Lisäksi A on velvoitettu korvaamaan valtiolle todistelukustannuksia 240 markkaa sekä A ja B yhteisvastuullisesti Y:n kaupungille oikeudenkäyntikulut 2.500 markkaa. Käsittelyratkaisu raastuvanoikeudessa Asiaa raastuvanoikeudessa käsiteltäessä syyttäjän nimettyä todistamaan C:n ja D:n, A oli vastustanut heidän kuulemistaan todistajina, koska he olivat jutun tutkinnan ja vireillepanon aikana vuonna 1984 ja tammikuussa 1985 olleet Y:n kaupunginhallituksen jäseniä ja olivat siten jutun asianosaisina esteellisiä todistamaan jutussa. Raastuvanoikeus on 12.12.1985 julistamillaan päätöksillä hylännyt esteellisyysväitteet, koska C ja D eivät enää heidät todistajiksi nimettäessä olleet kaupunginhallituksen jäseniä eikä heitä voitu pitää jutun asianosaisina eikä muutoinkaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 §:ssä mainituilla perusteilla esteellisinä todistamaan. Itä-Suomen hovioikeuden päätös 17.12.1987 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä, A ja B olivat saattaneet jutun, on pysyttänyt todistajien kuulemista koskevat päätökset. Pääasian osalta hovioikeus on lausunut selvitetyksi, että A oli, päätettyään hankkia Y:n kaupungille kaupungin kassavaroilla Suomen Yhdyspankki Oy:n ja Kansallis-OsakePankin osakkeita, allekirjoittanut Y:n kaupungissa
- ja 24.2.1984 raastuvanoikeuden päätöksessä tarkoitetut osakkeiden merkintäoikeuksia koskevat ostomääräykset ja osakkeiden merkitsemistä koskevan toimeksiannon ja merkintävarauksen. Kysymyksessä ei ollut Y:n kaupungin taloussäännön ja kaupunginhallituksen johtosäännön määräysten mukainen kaupungin kassavarojen tilapäinen sijoittaminen pankkilaitoksiin. A:lla ei siten ollut ollut oikeutta päättää sanottujen kassavarojen sijoittamisesta pankkien osakkeisiin. Menettelemällä kerrotuin tavoin A oli tahallaan rikkonut mainittujen taloussäännön ja johtosäännön määräyksiä. A:n teot olivat saman rikoksen jatkamista. B oli raastuvanoikeuden toteamin tavoin varmentanut edellä mainitut A:n allekirjoittamat asiakirjat, vaikka hänen olisi pitänyt käsittää, ettei A:lla ollut ollut oikeutta ratkaista kaupungin kassavarojen sijoittamista pankkien osakkeisiin koskevia asioita, ja siten varomattomuudesta rikkonut virkavelvollisuutensa. Näillä ja muutoin raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on pysyttänyt raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen B:n osalta ja tuominnut A:n rikoslain 40 luvun 20 §:n ja 7 luvun 2 §:n nojalla jatketusta tahallisesta ilman hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta tehdystä virkarikoksesta raastuvanoikeuden tuomitsemaan rangaistukseen. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A ja B ovat pyytäneet valituslupaa ja valituksissaan vaatineet syytteen hylkäämistä ja vapauttamistaan tuomituista korvausvelvollisuuksista. Lisäksi A on toistanut todistajien esteellisyyttä koskevat väitteensä. Valituslupa on myönnetty 2.9.
- Virallinen syyttäjä on antanut häneltä valitusten johdosta pyydetyn vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut A:n syyksi virkarikoksena katsotun toimivallan ylittämisen syyksiluettavuutta ei poista se, että Y:n kaupungin elimet olivat myöhemmin hyväksyneet kassavaroilla suoritetut osakemerkinnät kaupunkia sitoviksi ja myöntäneet osakemerkintään liittyvien toimien osalta A:lle tili- ja vastuuvapauden eikä myöskään se että osakkeiden pörssikurssien myöhemmin noustua sijoitus oli muuttunut edulliseksi kaupungille. Päätöstään kaupungin kassavarojen sijoittamisesta osakkeisiin A ei ole tehnyt B:n esittelystä. Siten B ei ole vastuussa päätöksen sisällöstä kunnallislain 27 §:n 6 momentin nojalla. Y:n kaupunginhallituksen johtosäännön 29 §:n 1 momentin mukaan kaupunginhallituksen puolesta annettavat sitoumukset allekirjoittaa muiden ohella kaupunginjohtaja ja varmentaa muiden ohella kaupunginkamreeri. B on allekirjoittanut kysymyksessä olevat toimeksiannot tuossa säännöksessä tarkoitettuna varmentajana. Kunnallislaissa ja sen nojalla annetuissa Y:n kaupungin säännöissä ei ole määräyksiä tällaisen varmentamisen tarkoituksesta ja merkityksestä. Kun pelkästään varmentajana toimivalle virkamiehelle, toisin kuin esittelijälle, ei ole säädetty velvollisuutta valvoa varmennettavan asiakirjan perusteena olevan päätöksen laillisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta, B on asiakirjat varmentaessaan vain vahvistanut sen, että A oli allekirjoittanut asiakirjat Y:n kaupunginjohtajana ja että asiakirjat näin ollen oli annettu kaupungin puolesta. Näin oli myös tapahtunut eikä B siis ole varmentanut asiakirjoja perusteettomasti eikä hän muutenkaan ole varmentamalla asiakirjoja rikkonut lakiin perustuvaa toimintavelvollisuuttaan. Näillä ja A:n osalta hovioikeuden lausumilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut jutun päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla. Esittelijän mietintö Virkaa toimittava esittelijäneuvos Lahti: Korkein oikeus lausunee B:n osalta seuraavaa. Perustelut: B ei ole A:n allekirjoittamat asiakirjat varmentaessaan menetellyt virka-asemansa edellyttämällä tavalla ja hän on siten varomattomuudellaan myötävaikuttanut kaupungin kassavarojen lainvastaiseen sijoittamiseen. Näillä ja hovioikeuden muutoin lausumilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla. Päätöslauselma: Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Päätöslauselma B:n osalta syyte hylätään ja hänet vapautetaan rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Alempien oikeuksien tuomitsemat korvaukset Y:n kaupungin oikeudenkäyntikuluista jäävät näin ollen A:n yksin maksettaviksi. A:n osalta hovioikeuden päätöksen lopputulos jää muuten pysyväksi. Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Portin, Haarmann, Roos ja Taipale