KKO/1989/119

1989 false KKO:1989:119 Työntekijän kiristäessä käsin auton öljynsuodatinta paikalleen hänen otteensa äkillisesti lipesi, jolloin oikeasta olkapäästä kuului voimakas paukahtava ääni ja hän tunsi kovaa kipua. Lääkärintarkastuksessa todettiin oikean hauislihaksen pitkän pään jänteen repeämä. Ään. Oikeaan olkapäähän kohdistunut väkivalta oli tosin ollut suhteellisen lievä. Työntekijän ei ollut kuitenkaan selvitetty sairastaneen olkapäätään ennen tapaturmaa. Vamman johdosta suoritetun leikkauksen yhteydessä laaditussa kertomuksessa ei myöskään ollut mainintaa kulumismuutoksista. Hauislihaksen pitkän pään jänteen repeämä katsottiin tapaturman seuraukseksi. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY A oli 22.9.1986 Pohjolan Voima Oy:n työssä kiristänyt käsin auton öljynsuodatinta paikalleen. Tällöin hänen otteensa oli äkillisesti livennyt, jolloin oikeasta olkapäästä oli kuulunut voimakas paukahtava ääni ja hän oli tuntenut olkapäässään kovaa kipua. Lääkärintarkastuksessa oli todettu oikean hauislihaksen pitkän pään jänteen repeämä. A on vaatinut vakuutuslaitokselta tapaturmakorvausta. Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan päätös 12.1.1987 Vakuutuslaitos on evännyt korvauksen, koska mitään tapaturmaa ei ollut sattunut eikä kysymyksessä myöskään ollut sellainen vamma, joka on erikseen säädetty työtapaturmana korvattavaksi. A on hakenut muutosta. Tapaturmalautakunnan päätös 28.4.1987 Tapaturmalautakunta on todennut, että tapaturman aiheuttamana korvataan vamma, joka on seurausta äkillisestä, ulkoisesta tekijästä. Tapaturmalautakunta on katsonut, ettei A:lle ollut sattunut tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettua tapaturmaa. Kysymyksessä ei myöskään ollut enintään yhden vuorokauden pituisena aikana syntynyt tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin nojalla korvattava, eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista annetun asetuksen 1 §:n 6 kohdan tarkoittama työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen. Kysymyksessä oli ratkaisevilta osin degeneratiivisen prosessin aikaansaama vamma. Sen vuoksi tapaturmalautakunta on hylännyt valituksen. Vakuutusoikeuden päätös 14.6.1988 Vakuutusoikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut asian, on lausunut, että A:n oikean hauislihaksen pitkän pään jänteen repeämä ei ollut kerrotun tapaturman aiheuttama eikä kysymyksessä myöskään ollut eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista annetun asetuksen nojalla korvattava vamma. Näillä perusteilla vakuutusoikeus on pysyttänyt tapaturmalautakunnan päätöksen lopputuloksen. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 4.11.1988. A on vaatinut tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden päätösten kumoamista ja korvausta työtapaturmasta. Lääkintöhallitus on antanut siltä pyydetyn lausunnon ja vakuutuslaitos vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1989 Perustelut A:n oikeaan olkapäähän tapaturmassa 22.9.1986 kohdistunut väkivalta on ollut suhteellisen lievä. Toisaalta A:n ei ole selvitetty sairastaneen oikeata olkapäätään ennen tapaturmaa. Vamman johdosta suoritetun leikkauksen yhteydessä laaditussa kertomuksessa ei myöskään ole mainintaa kulumismuutoksista. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, että A:n oikean hauislihaksen pitkän pään jänteen repeämä on häntä 22.9.1986 kohdanneen tapaturman seuraus. Päätöslauselma Vakuutusoikeuden ja tapaturmalautakunnan päätökset kumotaan. Vakuutusosakeyhtiö Pohjola velvoitetaan suorittamaan A:lle sanotusta oikean hauislihaksen pitkän pään jänteen repeämästä lainmukainen korvaus. Tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten asia palautetaan vakuutusoikeudelle. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio (eri mieltä), Nikkarinen, Haarmann, Paasikoski (eri mieltä) ja Huopaniemi Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Oikeusneuvos Paasikoski: Katson, ettei ole syytä muuttaa vakuutusoikeuden päätöstä. Oikeusneuvos Ailio: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Paasikoski.