1989 false KKO:1989:135 Tilalla, jolla sähköyhtiö vuosina 1956-1968 oli harjoittanut pylväiden kyllästämistä, oli 1980-luvulla havaittu pohjavedessä korkeita arseeni-, kromi- ja kuparipitoisuuksia. Tämän johdosta vesihuoltoyhtiö oli keskeyttänyt vedenottamon suunnittelun ja rakentamisen noin 300 metrin etäisyydellä tilasta sekä siirtänyt vedenottamonsa kauemmaksi. Sähköyhtiö ei ollut velvollinen korvaamaan siirtokustannuksia, koska siirtäminen ei ollut aiheutunut siitä, että yhtiö olisi toiminut vesioikeuslain tai vesilain säännösten vastaisesti, tai yhtiön tuottamuksesta. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Pohjois-Suomen vesioikeudessa Vihannin Vesi Oy on vesioikeuteen 18.3.1987 saapuneessa kannekirjelmässään lausunut, että Oulun vesipiirin vesitoimiston toimesta oli vuosina 1974 ja 1975 suoritettu Vihannin kunnan Vihannin kylässä Linnaistenmäen alueella pohjavesitutkimus, jonka mukaan koepumppauspisteestä olisi ollut saatavissa hyvälaatuista pohjavettä normaalisateisina vuosina noin 2.000 kuutiometriä vuorokaudessa. Vedenottamon rakentamista varten Vihannin kunta oli vuokrannut vuonna 1976 tehdyllä vuokrasopimuksella Linnaisten vedenottopaikan valtionrautateiltä. Vuonna 1980 vedenottamoalueen vuokraoikeus oli siirretty Vihannin Vesi Oy:lle, joka oli teettänyt yksityiskohtaiset suunnitelmat vedenottamon rakentamiseksi mainitulle alueelle. Pohjois-Suomen vesioikeus oli 15.4.1981 antamallaan päätöksellä myöntänyt Vihannin Vesi Oy:lle luvan Linnaistenkankaan pohjaveden ottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen. Suunnitellun vedenottamon ja sille johtavan syöttöjohdon rakentamistyöt oli ollut tarkoitus toteuttaa vuosina 1984 ja
- Vihannin Vesi Oy oli jättänyt vesihuoltohanketta koskevan rahoitushakemuksen vuonna 1984 Oulun vesipiirin vesitoimistolle, joka osaltaan oli puoltanut rahoituksen hyväksymistä. Myöhemmin rahoitushakemus oli peruttu, koska suunnitellun vedenottamon rakentamiseen oli sisältynyt Revon Sähkö Oy:n aikanaan harjoittaman kyllästystoiminnan johdosta niin huomattava riski, ettei hankkeen toteuttaminen ollut mahdollista. Noin 300 metrin päässä suunnitellun vedenottamon paikasta oli sijainnut Vihannin kylässä olevalla Kyllästämön tilalla RN:o 52:1 Revon Sähkö Oy:n aikaisemmin omistama pylväskyllästämö, jossa yhtiö oli harjoittanut kyllästystoimintaa vuodesta 1956 vuoteen
- Toiminnasta oli aikoinaan tehty vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukainen ilmoitus vesiviranomaisille. Ilmoituksessa oli vakuutettu, ettei minkäänlaista jätettä lasketa maahan eikä toiminta siten vaikuta vesistöihin tai pohjaveteen. Vuoden 1984 joulukuussa Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy:n suorittama pohjavesitutkimus oli kuitenkin osoittanut, että paikalta otetut pohjavesinäytteet ylittivät kuparin, kromin ja varsinkin arseenin osalta huomattavasti lääkintöhallituksen antamassa suosituksessa näiden aineiden pitoisuuksille asetetut enimmäisarvot. Muun muassa Kyllästämön tilalla olleessa tutkimuspisteessä 1 myrkkypitoisuus oli ollut yli kolmekymmentäkertainen suurimpaan sallittuun pitoisuuteen nähden. Vaikka kyllästämön aluetta oli saneerattu vuonna 1982 kuorimalla alueelta pintamaa pois ja ajamalla se kaatopaikalle, suoritetut toimenpiteet eivät ilmeisesti olleet olleet riittäviä, vaan myrkkyä oli valunut pohjaveteen jo ennen pintamaiden kuorimista. Vihannin kunnan vesitilanne oli vuonna 1984 edellyttänyt välittömästi lisäveden saamista. Koska edellä mainituista syistä suunniteltu Linnaistenkankaan vedenottopaikka oli jouduttu hylkäämään, oli tullut mahdollisimman nopeasti tutkia uusi vedenottopaikka. Sen varmistamiseksi, etteivät myrkyt olisi kulkeutuneet uudelle vedenottamolle, oli jouduttu vedenottamo suunnittelemaan noin 600 metrin päähän aikaisemmin tutkitusta paikasta. Vesioikeus oli 20.6.1985 antamallaan päätöksellä myöntänyt Vihannin Vesi Oy:lle luvan pohjaveden ottamon rakentamiseen uuden tutkimuksen mukaiselle paikalle Vihanninkankaalle. Uuden vedenottopaikan tutkimisesta ja syöttöjohdon rakentamisesta oli Vihannin Vesi Oy:lle aiheutunut ylimääräisiä investointikustannuksia. Lisäksi yhtiö oli joutunut maksamaan käyttökelvottomaksi osoittautuneesta vedenottamoalueesta vuokria yhteensä kuuden vuoden ajalta. Edellä olevan perusteella Vihannin Vesi Oy on katsonut, että Revon Sähkö Oy oli harjoittamallaan pylväskyllästämötoiminnalla aiheuttanut vesilain 1 luvun 22 §:ssä, sellaisena kuin tuo lainkohta oli alkuperäisessä muodossaan, tarkoitettua, kiellettyä pohjaveden pilaamista. Sen vuoksi Vihannin Vesi Oy ei ollut voinut ottaa käyttöönsä kyllästämön läheisyydessä sijaitsevaa aiemmin vuokrattua vedenottopaikkaa, jonka käyttämiseen yhtiöllä oli vesioikeuden lainvoimainen lupa. Tästä oli Vihannin Vesi Oy:lle aiheutunut yhteensä 196.807 markan suuruiset lisäkustannukset. Lisäkustannusten ohella pohjavedessä olevien arseeni-, kromi- ja kuparipitoisuuksien johdosta Vihannin Vesi Oy:lle tuli aiheutumaan pohjavesitarkkailun osalta myrkkyjen analysoinnista ja vesinäytteiden haun maastotyökustannuksista yhteensä 6.000 markan vuotuiset kustannukset. Kun vahingon korvaamisesta ei ollut Revon Sähkö Oy:n kanssa päästy sopimukseen, Vihannin Vesi Oy on vaatinut, että Revon Sähkö Oy velvoitetaan suorittamaan Vihannin Vesi Oy:lle vahingonkorvauksena veden hankinnasta aiheutuneet 196.807 markan suuruiset lisäkustannukset 16 prosentin vuotuisine korkoineen 8.2.1986 lukien sekä pohjavesitarkkailusta aiheutuneet ja vesioikeuden päätöshetkellä erääntyneet 6.000 markan vuotuiset kustannukset 16 prosentin vuotuisine korkoineen kunkin kalenterivuoden viimeisestä päivästä lukien. Lisäksi Vihannin Vesi Oy on vaatinut Revon Sähkö Oy:n velvoittamista puhdistamaan kyllästämön alueella pilaamansa pohjaveden niin, etteivät kyllästämön alueelta peräisin olevat myrkyt aiheuta alueen pohjavesien käytölle vaaraa. Vastine Revon Sähkö Oy, jolle oli 14.4.1987 annettu tiedoksi Vihannin Vesi Oy:n kanne, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Revon Sähkö Oy:n vuosina 1956-1968 alueella harjoittama, asianomaisten viranomaisten suostumuksella tapahtunut pylväiden kyllästämötoiminta ei ollut aiheuttanut eikä toiminnan lopettamisen jälkeen aiheuta pohjaveden pilaantumista. Vihannin Vesi Oy:lle ei olisi aiheutunut lisäkustannuksia vedenhankintayrityksestä, mikäli se olisi toiminut sillä huolellisuudella, jota jokaiselta voitiin vaatia. Vihannin Vesi Oy:hän oli, ennen kuin se oli vuokrannut vedenottamoksi suunnitellun alueen Vihannin kunnalta ja ryhtynyt suunnittelemaan vedenottamon rakentamista, ollut tietoinen siitä, että lähellä sen suunnittelemaa vedenottamopaikkaa oli harjoitettu pylväiden kyllästämistoimintaa yli 10 vuoden ajan. Tästä kyllästämöalueen sijainnista oli Oulun vesipiirin vesitoimiston toimesta tehty merkintä Vihannin kunnassa olevia tärkeitä pohjavesialueita selvittävään, 17.12.1980 julkaistuun karttaan. Vihannin Vesi Oy:n olisi alun alkaen tullut suunnitella vedenottamo riittävän kauaksi kyllästämöstä ja siten yhtiö olisi välttynyt kaikilta niiltä kustannuksilta, joita se Revon Sähkö Oy:ltä vaati. Koska Vihannin Vesi Oy oli omalla huolimattomuudellaan ja velvollisuuksiensa vastaisella toiminnalla ne itselleen aiheuttanut, Vihannin Vesi Oy ei ollut oikeutettu saamaan niistä korvausta. Vesi- ja ympäristöhallituksen lausunto Vesi- ja ympäristöhallitus on vesioikeuden pyynnöstä antamassaan lausunnossa, hankittuaan Oulun vesi- ja ympäristöpiiriltä lausunnon, muun ohella katsonut, että Revon Sähkö Oy:n harjoittamasta kyllästämistoiminnasta oli aiheutunut ainakin paikallista maaperän ja pohjaveden pilaantumista alueella, jonka laajuus olisi lisätutkimuksilla tarkemmin selvitettävä. Käytetty kyllästysaine (lahontuho K33) oli ollut siinä määrin terveydelle vaarallista, että sen kertyminen maaperään ja todettu pääsy pohjaveteen oli aiheuttanut niin suuren terveydellisen riskin, että pohjaveden käyttömahdollisuus toisen kiinteistöllä oli sen takia estynyt. Vesi- ja ympäristöhallitus on, viitaten vesilain 1 luvun 19 ja 22 §:n säännöksiin, katsonut, että Revon Sähkö Oy oli myrkkypäästöillään loukannut yleistä etua ja että yhtiö oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Vesioikeuden päätös 16.2.1988 Vesioikeus, toimitettuaan asiassa suullisen käsittelyn, on katsonut, että Revon Sähkö Oy:n vuosina 1956-1968 Vihannin kunnan Vihannin kylässä sijaitsevalla Kyllästämön tilalla RN:o 52:1 harjoittaman pylväskyllästämötoiminnan seurauksena oli mainitun tilan alueen pohjaveteen päässyt kuparia, kromia ja arseenia siinä määrin, että pohjavesi tilan alueella oli
- ja 12.12.1984 suoritettujen tutkimusten mukaan pilaantunut. Vihannin Vesi Oy:llä olisi vesioikeuden 15.4.1981 antaman päätöksen nojalla ollut oikeus Linnaistenkankaan pohjaveden ottamon rakentamiseen noin 300 metrin päähän Revon Sähkö Oy:n pylväskyllästämön paikasta ja pohjaveden ottamiseen mainitusta ottamosta. Vesioikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että pylväskyllästämötoiminnan seurauksena pohjavesi oli pilaantunut muualla kuin Kyllästämön tilalla. Asiassa oli jäänyt myös näyttämättä, että pilaantunut pohjavesi olisi Linnaistenkankaan pohjaveden ottamon käyttöönoton jälkeen alkanut virrata pohjaveden ottopaikalle ja näin estänyt pohjaveden käyttämisen. Tämän vuoksi vesioikeus on katsonut, ettei ollut olemassa perusteita kanteessa vaadittujen korvausten määräämiseen, ja hylännyt kanteen tältä osin toteennäyttämättömänä. Vesioikeus on todennut Vihannin Vesi Oy:n pohjaveden puhdistamista koskevan vaatimuksen osalta, että vesilain 1 luvun 22 §:n mukaan oli kiellettyä sellainen toiminta, minkä seurauksena tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön sopivalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Kanteessa tarkoitettu Revon Sähkö Oy:n aikaisemmin omistama pylväskyllästämöalue oli vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta, jolla pohjavesi oli Revon Sähkö Oy:n toimenpiteiden seurauksena pilaantunut. Revon Sähkö Oy oli velvollinen pohjaveden puhdistamiseen siitä huolimatta, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan alueen omisti nykyisin Oulun Läänin KTK Oy. Edellä olevan perusteella vesioikeus on antanut kanteen johdosta tältä osin seuraavat määräykset: Revon Sähkö Oy:n oli selvitettävä pohjaveden pilaantumisalueen laajuus sekä suoritettava sellaiset alueen kunnostustoimenpiteet, että tapahtuneesta myrkkypäästöstä pohjavedelle ja muulle ympäristölle aiheutunut vaara poistui. Mainitut toimenpiteet oli suoritettava Oulun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla ja määräajassa. Lisäksi toimenpiteiden suorittamiseen oli saatava alueen nykyisen omistajan Oulun Läänin KTK Oy:n suostumus. Mikäli Revon Sähkö Oy ei päässyt toimenpiteiden suorittamisesta yksimielisyyteen vesi- ja ympäristöpiirin ja Oulun Läänin KTK Oy:n kanssa, oli Revon Sähkö Oy:n saatettava asia erikseen vesioikeuden ratkaistavaksi. Vesiylioikeuden päätös 13.9.1988 Vesiylioikeus, jossa Vihannin Vesi Oy oli hakenut muutosta, on jättänyt asian vesioikeuden päätöksen varaan. Vihannin Vesi Oy velvoitettiin korvaamaan Revon Sähkö Oy:n oikeudenkäyntikulut vesiylioikeudessa 800 markalla. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 2.2.
- Vihannin Vesi Oy on uudistanut vahingonkorvausvaatimuksensa veden hankinnan lisäkustannuksista ja vaatinut korvausta Korkeimman oikeuden ratkaisun antopäivään mennessä erääntyneistä pohjavesitarkkailusta aiheutuneista vuotuisista kustannuksista, vuodelta 1986 5.400 markkaa ja seuraavilta vuosilta 6.000 markkaa vuodessa 16 prosentin vuotuisine korkoineen kunkin kalenterivuoden viimeisestä päivästä lukien. Lisäksi Vihannin Vesi Oy on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan vesiylioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa. Revon Sähkö Oy on antanut siltä pyydetyn vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 21.11.1989 Perustelut Revon Sähkö Oy:n Kyllästämön tilalla harjoittamasta pylväiden kyllästämisestä vuosina 1956-1968 on aiheutunut, että maaperä ja myöhemmin myös pohjavesi tilan alueella ovat osittain pilaantuneet. Tutkimuksilla ei sen sijaan ole osoitettu, että kyllästämistoiminnasta johtuen pohjavesi olisi muulla alueella käynyt tai voinut käydä terveydelle vaaralliseksi. Kyllästämön tilan pohjavedessä havaittujen, osittain korkeiden arseeni-, kromi- ja kuparipitoisuuksien vuoksi Vihannin Vesi Oy:llä yleistä vesihuoltoa harjoittavana yhtiönä on kuitenkin ollut perusteltu syy keskeyttää noin 300 metrin etäisyydellä Kyllästämön tilalta Linnaistenkankaan alueella aloittamansa vedenottamon suunnittelu ja rakentaminen sekä siirtää vedenottamo kauemmaksi Kyllästämön tilalta, koska ei ollut varmaa, etteivät edellä mainitut aineet voisi kulkeutua tilalta Linnaistenkankaalle. Kustannukset tästä siirtymisestä eivät kuitenkaan ole aiheutuneet Revon Sähkö Oy:n pylväskyllästämön toiminnan aikana voimassa olleiden vesioikeuslain ja vesilain säännösten vastaisesta toiminnasta tai yhtiön tuottamuksesta. Nuo kustannukset jäävät siten vesihuollon perustamiskustannuksina vesihuoltoyhtiön vahingoksi. Tuomiolauselma Vesiylioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Portin, Riihelä, Roos ja Taipale