KKO/1989/17

1989 false KKO:1989:17 Ään. Ks. KKO:1981-II-37 A oli pankkisiirtona lähettänyt maksun velastaan B:lle. Kun B ei ollut näyttänyt, että maksu olisi kirjattu hänen tililleen ja rahamäärä siten siirtynyt hänen määräämisvaltaansa ennen A:n konkurssin alkamisajankohtaa, B:n oli palautettava rahamäärä A:n konkurssipesälle. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Pielaveden kihlakunnanoikeudessa Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssipesä on Keiteleen Teollisuussaha Oy:lle 12.8.1985 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla kertonut, että Keski-Suomen Selluloosa Oy oli 7.2.1985 omasta hakemuksestaan asetettu konkurssiin. Keski-Suomen Selluloosa Oy oli 6.2.1985 maksanut Kansallis-Osake-Pankin Lievestuoreen konttorissa olevalta tililtään Keiteleen Teollisuussaha Oy:lle tällä Sivutuote Oy:ltä olleen saamisen 92.245,15 markkaa. Maksu oli suoritettu pankkisiirtona Keiteleen Osuuspankissa olevalle Keiteleen Teollisuussaha Oy:n tilille. Keski-Suomen Selluloosa Oy:n hallitus oli päättänyt maksun suorittamisesta 6.2.1985 kello 12 päättyneessä kokouksessaan, minkä jälkeen oli ryhdytty maksutoimiin. Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssihakemus oli jätetty Äänekosken kihlakunnanoikeuteen 7.2.1985 aamulla kello 9 jälkeen ennen varsinaisasiain käsittelyä. Kun maksu oli lähetetty tavallisena rahalähetyksenä, se oli voitu kirjata vastaanottajan tilille aikaisintaan konkurssin alkamista seuranneena päivänä eli 8.2.

1. Vasta kun rahamäärän kirjaaminen Keiteleen Teollisuussaha Oy:n tilille oli suoritettu, maksu oli siirtynyt sanotun yhtiön haltuun. Konkurssisäännön 45 §:n mukaan konkurssipesään kuuluvaksi oli luettava kaikki se omaisuus, mikä sinä ajankohtana, jona velallinen konkurssihakemuksensa oikeuteen antoi, oli velallisen omaa. Rahamäärä oli näin ollen palautettava konkurssipesälle. Keski-Suomen Selluloosa Oy:n hallitus oli mainitussa kokouksessaan 6.2.1985 päättänyt omaisuutensa luovuttamisesta konkurssiin. Samassa kokouksessaan hallitus oli mainitun päätöksen jälkeen päättänyt maksaa Keski-Suomen Selluloosa Oy:n ja sen osakekannan omistaneen Sivutuote Oy:n eräitä etuoikeudettomia velkoja yhteismäärältään 4.743.722,86 markkaa, niiden joukossa edellä mainitun Keiteleen Teollisuussaha Oy:n saamisen. Keski-Suomen Selluloosa Oy ei olisi saanut konkurssisäännön 15 §:n mukaan enää sen jälkeen, kun päätös yhtiön hakemisesta konkurssiin oli tehty, ryhtyä mihinkään toimeen, joka oli jollekin velkojalle vahingoksi, eikä siten maksaa myöskään Keiteleen Teollisuussaha Oy:n saamista. Maksu oli tapahtunut yhtiöiden välisen konkurssia silmälläpitäen tehdyn sopimuksen perusteella. Sopimuksessa Keski-Suomen Selluloosa Oy oli lupautunut suorittamaan maksun vielä sen jälkeen, kun se, todettuaan olevansa kykenemätön tyydyttämään kaikkia saamamiehiä, oli päättänyt jättää konkurssihakemuksensa. Sopimuksella oli pyritty siihen, että Keiteleen Teollisuussaha Oy saisi konkurssista huolimatta saatavalleen jako-osuuden. Menettely oli siten merkinnyt konkurssisäännön 46 §:n b kohdassa tarkoitetuin tavoin Keski-Suomen Selluloosa Oy:n velkojain oikeuden loukkaamista. Keiteleen Teollisuussaha Oy:n tietoisuus asiaan liittyvistä seikoista huomioon ottaen Keiteleen Teollisuussaha Oy:llä oli ollut perusteltu syy otaksua Keski-Suomen Selluloosa Oy:llä olleen konkurssisäännön 46 §:n c kohdassa tarkoitettu vilpillinen aikomus syrjäyttää saatavan maksamisen varjolla konkurssissa noudatettava etuoikeusjärjestys. Sen vuoksi ja kun Keiteleen Teollisuussaha Oy oli kieltäytynyt maksun palauttamisesta, konkurssipesä on vaatinut, ensisijaisesti konkurssisäännön 45 §:n nojalla ja toissijaisesti, mikäli Keiteleen Teollisuussaha Oy näyttäisi saaneensa rahamäärän haltuunsa ennen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssin alkamista, konkurssisäännön 46 §:n b ja c kohdan nojalla, että Keiteleen Teollisuussaha Oy velvoitettaisiin suorittamaan takaisin konkurssipesälle mainitut 92.245,15 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja korvaamaan konkurssipesän oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Keiteleen Teollisuussaha Oy:n vastaus Keiteleen Teollisuussaha Oy on lausunut, ettei se ollut ollut sopimussuhteessa Keski-Suomen Selluloosa Oy:öön. Keiteleen Teollisuussaha Oy:llä oli ollut Sivutuote Oy:n kanssa sopimus hakkeen ja purun toimittamisesta Sivutuote Oy:n lukuun Keski-Suomen Selluloosa Oy:n tehdaslaitoksen raaka-aineeksi Lievestuoreelle. Ennen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssia oli sovittu haketoimitusten jatkamisesta edellytyksellä, että Keiteleen Teollisuussaha Oy sai maksun tuolloin erääntyneenä olleesta 92.245,15 markan laskusaatavastaan. Vasta laskun maksamisen jälkeen oli paljastunut, että sen maksajaksi oli erehdyksessä merkitty Keski-Suomen Selluloosa Oy. Näin ollen laskun maksamiseen käytetty raha ei ollut ollut Keski-Suomen Selluloosa Oy:n vaan Sivutuote Oy:n rahaa. Vaikkei näin katsottaisikaan olevan, niin mainittu rahamäärä oli joka tapauksessa siirtynyt pois maksajan määräysvallasta 7.2.1985 kello 1.16, jolloin se oli kirjattu maksun saajan pankkilaitoksen keräilytilille. Varat olisivat olleet Keiteleen Teollisuussaha Oy:n nostettavissa 7.2.1985 heti pankin auettua kello 9 eli ennen kuin päätös Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssiin asettamisesta oli julistettu. Näillä ja lausumillaan muilla perusteilla Keiteleen Teollisuussaha Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä ja konkurssipesän velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen. Kihlakunnanoikeuden päätös 19.8.1986 Kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että KeskiSuomen Selluloosa Oy, jonka osakekannan oli omistanut Sivutuote Oy, oli 7.2.1985 luovuttanut omaisuutensa konkurssiin. Valvonta konkurssissa oli ollut 21.5.
2. Keski-Suomen Selluloosa Oy:n hallitus oli kokouksessaan 6.2.1985, päätettyään ensin jättää yhtiön omaisuuden konkurssiin, päättänyt, että sen varoista maksettiin muun muassa Keiteleen Teollisuussaha Oy:n erääntynyt 92.245,15 markan määräinen saatava Sivutuote Oy:ltä ilman Sivutuote Oy:n välitystä. Saatava oli syntynyt Keiteleen Teollisuussaha Oy:n suoraan Keski-Suomen Selluloosa Oy:n tehtaalle toimittamista hakelähetyksistä laskutuksen kulkiessa Sivutuote Oy:n kautta. Maksu oli suoritettu pankkisiirtona 6.2.1985 Keski-Suomen Selluloosa Oy:n tililtä Kansallis-Osake-Pankin Lievestuoreen konttorista Keiteleen Teollisuussaha Oy:lle Keiteleen Osuuspankkiin siten, että suoritus oli ollut 7.2.1985 Osuuspankkien Keskuspankki Oy:ssä, jossa se oli kello 1.16 merkitty saapuneena ATK-välityksenä koontilistalle Keiteleen Teollisuussaha Oy:n Keiteleen Osuuspankissa olevalle luotolliselle shekkitilille nro 512806-2246 eli maksajan ilmoittamalle tilille. Suoritus oli siirtynyt Keski-Suomen Selluloosa Oy:n määräämisvallasta Keiteleen Teollisuussaha Oy:n määräämisvaltaan 7.2.1985 ennen kello 9, jonka ajankohdan jälkeen vasta Keski-Suomen Selluloosa Oy:n hallitus oli jättänyt konkurssihakemuksen Äänekosken kihlakunnanoikeudelle. Keiteleen Teollisuussaha Oy:n toimitusjohtaja oli ennen maksun suorittamista saanut tietää Sivutuote Oy:n toimitusjohtajalta, että Keski-Suomen Selluloosa Oy tuli menemään konkurssiin. Sen sijaan oli jäänyt näyttämättä, että Keiteleen Teollisuussaha Oy:llä, jolla ei ollut ollut edustusta Sivutuote Oy:n tai Keski-Suomen Selluloosa Oy:n hallinnossa, ottaen lisäksi huomioon että se oli omistanut vain vähäisen määrän Sivutuote Oy:n osakkeita, olisi ollut perusteltu syy epäillä Keski-Suomen Selluloosa Oy:llä olleen maksun suorittaessaan vilpillinen aikomus toimia muiden velkojien vahingoksi. Edellä olevan perusteella ja kun maksettu suoritus ei ollut enää kuulunut konkurssin alkamishetkellä konkurssipesän varoihin ja kun Keski-Suomen Selluloosa Oy ei ollut, ottaen huomioon sen Keiteleen Teollisuussaha Oy:ltä saamat haketoimitukset, suorittaessaan emoyhtiönsä Sivutuote Oy:n puolesta erääntyneet maksut näistä toimituksista lahjoittanut varojaan Keiteleen Teollisuussaha Oy:lle, kihlakunnanoikeus on, kun Keski-Suomen Selluloosa Oy:n hallituksen mahdollista toimivallan ylitystä sen maksaessa Keiteleen Teollisuussaha Oy:n erääntynyttä saatavaa, josta vastuussa oli ollut maksajayhtiön emoyhtiö, ei voitu lukea Keiteleen Teollisuussaha Oy:n vahingoksi, hylännyt kanteen kokonaan. Kihlakunnanoikeus on velvoittanut konkurssipesän korvaamaan Keiteleen Teollisuussaha Oy:n oikeudenkäyntikulut jutussa 15.000 markalla 16 prosentin korkoineen 19.8.1986 lukien. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 12.2.1988 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi konkurssipesä oli saattanut jutun, on lausunut, että Keiteleen Teollisuussaha Oy oli toimittanut Sivutuote Oy:n määräyksestä Sivutuote Oy:n tilaaman Keski-Suomen Selluloosa Oy:n tuotannossaan raaka-aineena käyttämän purun ja hakkeen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n tehtaalle. Keski-Suomen Selluloosa Oy oli suorittanut sille toimitetusta raaka-aineesta aiheutuneen sanotun laskusaatavan Sivutuote Oy:n kehotuksesta Sivutuote Oy:n puolesta suoraan Keiteleen Teollisuussaha Oy:lle. Saatavan suorittamisen tarkoituksena oli ollut saada raaka-ainetoimitukset ja tehtaan toiminta jatkumaan vielä Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssiin asettamisen jälkeenkin. Näyttämättä oli jäänyt, että Keski-Suomen Selluloosa Oy olisi kerrotulla menettelyllään tosiasiassa pyrkinyt konkurssissa noudatettavaa etuoikeusjärjestystä kiertämällä järjestämään Keiteleen Teollisuussaha Oy:lle jako-osuuden yhtiönsä konkurssissa toisten velkojien vahingoksi. Näillä ja muutoin kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan. Konkurssipesä on velvoitettu suorittamaan Keiteleen Teollisuussaha Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1.000 markkaa. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 13.6.
3. Konkurssipesä on vaatinut, että Korkein oikeus, hovioikeuden tuomion kumoten, velvoittaisi Keiteleen Teollisuussaha Oy:n kanteen mukaisesti suorittamaan konkurssipesälle maksun palautuksena vaaditut 92.245,15 markkaa korkoineen. Lisäksi konkurssipesä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista kaikissa oikeusasteissa korkolain mukaisine korkoineen Korkeimman oikeuden ratkaisun antopäivästä lukien. Keiteleen Teollisuussaha Oy on antanut siltä pyydetyn vastauksen, jossa se on vaatinut muutoksenhakemuksen hylkäämistä aiheettomana ja konkurssipesän velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa laillisine korkoineen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Yleinen oikeusohje on, että velan maksun on tapahduttava velkojan luona. Käytettäessä maksun suorittamiseen pankkisiirtoa on maksuajankohdan määräytymisessä ratkaisevaa se, milloin maksettava rahamäärä on siirtynyt maksun saajan määräämisvaltaan ja maksaja siten menettänyt mahdollisuuden saada maksutoimi peruutetuksi. Tällainen siirtyminen tapahtuu yleensä silloin, kun suoritus on kirjattu maksun saajan tilille. Oikeuskäytännössä on katsottu, että kun velallisen ennen konkurssin alkamista pankkisiirron välityksellä suorittamia, maksettaviksi erääntyneitä maksuja ei ollut näytetty kirjatun maksun saajan tilille hänen pankikseen merkityssä pankin konttorissa ennen velallisen tekemän konkurssihakemuksen oikeuteen antamista, eivätkä maksuksi tarkoitetut rahamäärät näin ollen olleet ennen konkurssin alkamista siirtyneet pois maksajan määräämisvallasta, rahamäärät oli palautettava konkurssipesälle (KKO 1981 II 37). Keski-Suomen Selluloosa Oy on 6.2.1985 suorittanut kysymyksessä olevan maksun pankkisiirron välityksellä tililtään Kansallis-Osake-Pankin Lievestuoreen konttorista Keiteleen Teollisuussaha Oy:n tilille Keiteleen Osuuspankkiin. Jutussa esitetyn selvityksen mukaan suoritus on 7.2.1985 kello 1.16 merkitty Osuuspankkien Keskuspankki Oy:ssä ATK-välitystilille, johon oli koottu muista rahalaitoksista Keiteleen Osuuspankkiin tulevat suoritukset. Tällöin suoritusta ei kuitenkaan ole vielä kirjattu ATKteitse Keiteleen Teollisuussaha Oy:n tilille, vaan sen kirjaaminen on tapahtunut vasta myöhemmin. Keiteleen Teollisuussaha Oy ei ole näyttänyt, että suoritus olisi kirjattu sen tilille ja maksuksi tarkoitettu rahamäärä siirtynyt sen määräämisvaltaan ennen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssin alkamisajankohtaa. Edellä olevan perusteella Korkein oikeus katsoo, että suoritettu rahamäärä 92.245,15 markkaa konkurssisäännön 45 §:n 1 momentin mukaan kuuluu konkurssipesälle. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä (L 13.3.1964/133) ilmenevän periaatteen mukaan konkurssipesä ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa. Koska Keiteleen Teollisuussaha Oy on hävinnyt jutun Korkeimmassa oikeudessa, tulee sen korvata konkurssipesän kulut täällä. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssipesä vapautetaan velvollisuudesta suorittaa Keiteleen Teollisuussaha Oy:lle korvausta alemmissa oikeuksissa tuomituista oikeudenkäyntikuluista. Keiteleen Teollisuussaha Oy velvoitetaan suorittamaan konkurssipesälle vaaditut 92.245 markkaa 15 penniä 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 12.8.1985 lukien. Keiteleen Teollisuussaha Oy:llä on oikeus valvoa sille kanteen johdosta syntynyt saaminen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssissa kolmen kuukauden kuluessa tämän tuomion antopäivästä. Konkurssipesän oikeudenkäyntikuluvaatimus alempien oikeuksien osalta hylätään. Keiteleen Teollisuussaha Oy velvoitetaan korvaamaan konkurssipesän oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 1.800 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä. Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Oikeusneuvos Ketola: Katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Velvoitan Keski-Suomen Selluloosa Oy:n konkurssipesän suorittamaan Keiteleen Teollisuussaha Oy:lle korvaukseksi vastauksen antamisesta Korkeimpaan oikeuteen aiheutuneista kuluista 1.500 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä. Oikeusneuvos Nybergh: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Ketola. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Takala Nikkarinen, Nybergh (eri mieltä), Ketola (eri mieltä) ja Paasikoski