1989 false KKO:1989:32 Ään. Konepajan johtavassa asemassa ollut työntekijä A oli suunnitellut toimia, joiden perusteella hänen työnantajansa olisi joutunut luopumaan osasta toimintaansa. A oli pyytänyt alaisiaan tukemaan häntä ja ehdottanut heille uuden yhtiön perustamista jatkamaan toimintaa. Kun A:n menettely, joka olisi ollut omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle, hänen asemansa huomioon ottaen oli ristiriidassa häneltä kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa, työnantajalla oli työsopimuslain 43 §:n 1 momentissa tarkoitettu tärkeä syy purkaa työsopimus. TSL 13 § TSL 43 § 1 mom ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Turun raastuvanoikeudessa A on Kone-Tuomi Oy:lle 15.8.1985 ja 7.3.1986 tiedoksi toimituttamiensa haasteiden nojalla lausunut, että hän oli ollut vuodesta 1965 alkaen A. Ahlström Oy:n palveluksessa ensin Pihlavan tehtaan keskuskorjaamon päällikkönä, sitten yhtiön konepajateollisuuden ritiläosaston vastaavana päällikkönä ja vuodesta 1974 alkaen yhtiön Kauttuan tehtaiden keskuskorjaamon päällikkönä. Vuonna 1983 A. Ahlström Oy:ssä oli laadittu suunnitelma Kauttuan konepajan lopettamisesta ja päätetty sen toimintojen myymisestä Kone-Tuomi Oy:lle. Suunnitelma oli edellyttänyt A:n siirtymistä ostajayhtiön Kauttuan toimipisteeksi muodostuvan konepajan johtoon samoin kuin työnjohtajiston ja työntekijöiden pysymistä ostajayhtiön palveluksessa. A olikin 20.12.1983 solminut KoneTuomi Oy:n kanssa kirjallisen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jossa irtisanomisajaksi oli sovittu työnantajan puolelta kuusi kuukautta ja työsuhteen alkamispäiväksi 1.1.
- Uuden työnantajan palveluksessa A ei ollut halunnut hyväksyä uusien omistajien vaatimaa menettelyä, jolla hänen entisen työnantajansa A. Ahlström Oy:n veloituksiin lisättiin ylimääräisiä tekemättömiä tunteja. Tästä seikasta oli A:n ja hänen uuden työnantajansa johdon välillä syntynyt erimielisyyksiä. Lisäksi oli jo alussa käynyt ilmi, ettei A:n työsopimusta ollut noudatettu eikä aiottukaan noudattaa. A:n työsopimus oli 29.4.1985 irtisanottu suullisesti ilmoittamatta lainmukaisia perusteita. A:n pyydettyä niistä kirjallista ilmoitusta sellainen oli luvattu antaa 10.5.
- Kyseisenä päivänä hänelle oli kuitenkin ilmoitettu vasta edellisenä päivänä eli 9.5.1985 ilmitulleen sellaisia seikkoja, joiden johdosta irtisanominen oli muutettu työsopimuksen purkamiseksi muka sillä perusteella, että A olisi syyllistynyt työnantajaa vahingoittavaan toimintaan. Työsuhteen päättämiseen ei ollut ollut minkäänlaisia laillisia perusteita, vaan oli ollut tarkoitus päästä A:ta ja hänen edullisesta työsopimuksestaan eroon, kun konepajatoimintojen siirto oli onnistuneesti ja työyhteisö säilyttäen toteutettu. Sen vuoksi A on vaatinut, että Kone-Tuomi Oy velvoitettaisiin suorittamaan hänelle irtisanomisajan palkkana kuudelta kuukaudelta 128.370 markkaa korkoineen. Tämän ohessa A on vaatinut palkkasaatavia, matka- ja ylityökorvauksia, odotusajan palkkaa sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Kone-Tuomi Oy:n vastaus A oli jatkuvasti kieltäytynyt noudattamasta työnantajan antamia ohjeita ja neuvoja eikä hän ollut suorittanut tehtäväänsä kuuluvaa tarjouslaskentaa, vaan hän oli antanut tämän toisen suoritettavaksi. Tämän vuoksi A:n työsopimus oli aluksi irtisanottu, mutta koska irtisanomisen jälkeen oli ilmennyt A:n jo ennen irtisanomista harjoittaneen työnantajaa vahingoittavaa toimintaa, irtisanominen oli muutettu työsopimuksen purkamiseksi. Näillä perusteilla Kone-Tuomi Oy on vastustanut A:n irtisanomisajan palkkaa koskevaa vaatimusta. Raastuvanoikeuden päätös 11.12.1986 Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että A:n oltua kanteessa kerrotuin tavoin A. Ahlström Oy:n palveluksessa ja tämän yhtiön siirrettyä Kauttuan tehtaiden keskuskorjaamon toiminnan Kone-Tuomi Oy:lle A oli siirtynyt Kone-Tuomi Oy:n palvelukseen sen keskuskorjaamon teknilliseksi johtajaksi 1.1.1984 alkaen. A:n palkkauksesta ja hänen tehtäviensä väitetyistä laiminlyönneistä syntyneiden erimielisyyksien johdosta A:n työsopimus oli 29.4.1985 irtisanottu. Irtisanomisajan kuluessa oli käynyt ilmi, että A oli ainakin marraskuussa 1984 ja huhtikuussa 1985 suunnitellut toimia, joiden johdosta Kone-Tuomi Oy joutuisi luopumaan sille siirtyneestä konepajatoiminnasta ja sitä jatkamaan perustettaisiin uusi yhtiö, jossa A olisi ollut osallisena. A:n menettelyä oli hänen ja hänen työnantajansa välillä vallinneista erimielisyyksistä huolimatta pidettävä sellaisena hyvän tavan vastaisena työnantajaa ilmeisesti vahingoittavana toimintana, että työnantajalla oli katsottava olleen tärkeä syy tällaisen erityistä luottamusta edellyttävässä asemassa olevan johtavan toimihenkilön työsopimuksen purkamiseen, mitä oikeuttaan työnantaja oli käyttänyt viikon kuluessa saatuaan mainituista seikoista tiedon. Sen vuoksi raastuvanoikeus on, samalla kun Kone-Tuomi Oy velvoitettiin suorittamaan A:lle palkkasaatavia ja matka- ja ylityökorvauksia yhteensä 15.998,57 markkaa 16 prosentin korkoineen työsuhteen päättymisestä 10.5.1985 lukien sekä odotusajan palkkana 5.604,47 markkaa 16 prosentin korkoineen haastepäivästä 15.8.1985 ynnä korvausta oikeudenkäyntikuluista 10.000 markkaa, hylännyt A:n irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen. Turun hovioikeuden tuomio 21.8.1987 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli valittamalla saattanut jutun, on todennut Kone-Tuomi Oy:n purkaneen A:n työsopimuksen 10.5.1985 vetoamalla yhtiön toimesta laadittuun ja A:n alaisina toimineiden kolmen teknikon 9.5.1985 allekirjoittamaan todistukseen. Siinä nämä olivat ilmoittaneet A:n ehdottaneen heille kahteen otteeseen marraskuussa 1984 ja huhtikuussa 1985, että he osallistuisivat toimiin, joiden perusteella KoneTuomi Oy joutuisi luopumaan Kauttuan konepajasta ja perustaisivat hänen kanssaan uuden yhtiön jatkamaan konepajan toimintaa. Todistajina kuultuina teknikot olivat toistaneet todistuksen ja lisäksi kertoneet, että A ei ollut edellyttänyt heidän ryhtyvän mihinkään toimiin, vaan pyytänyt ainoastaan tukea suunnitelmalleen, jonka mukaan hän paljastaisi A. Ahlström Oy:lle Kone-Tuomi Oy:n laskuttaneen sitä tekemättömistä työtunneista, jolloin A. Ahlström Oy irtisanoisi sopimuksen A:n johtaman konepajan vuokrauksesta. A oli kiistänyt suunnitelleensa kirjallisessa todistuksessa tarkoitettuja toimia ja todennut todistuksen saaneen alkunsa Kone-Tuomi Oy:n johdolle kerrotuista hänen ja teknikkojen välisistä keskusteluista. Jälkimmäinen keskusteluista oli käyty 16.4.1985 eli sen jälkeen kun Kone-Tuomi Oy oli muuttanut teknikkojen palkkausta ja A:ta oli kehotettu irtisanoutumaan Kone-Tuomi Oy:n palveluksesta. Jutussa oli käynyt ilmi, että A oli 22.4.1985 puhunut väittämästään ylityötuntien laskutuksesta A. Ahlström Oy:n edustajalle. Näyttämättä oli jäänyt, että A tuossa tilaisuudessa puhuessaan irtisanomisestaan ja vaikeuksistaan Kone-Tuomi Oy:ssä olisi pyrkinyt aikaansaamaan yhtiöiden välisen sopimuksen lakkaamisen. Jutussa oli edelleen käynyt ilmi, ettei A:n väittämällä laskutuksella olisi ollut merkitystä kyseisen sopimuksen kannalta, koska Kone-Tuomi Oy:llä oli oikeus laskuttaa A. Ahlström Oy:ltä tietty määrä tunteja riippumatta tehtyjen työtuntien määrästä eikä Kone-Tuomi Oy ollut käyttänyt tuota etua hyväkseen. Tämän johdosta ja ottaen lisäksi huomioon, ettei A:n toiminnan ollut näytetty olleen Kone-Tuomi Oy:tä ilmeisesti vahingoittavaa, A:n käymiä keskusteluja ei voitu pitää sellaisena käyttäytymisenä, jonka johdosta KoneTuomi Oy:llä olisi ollut oikeus A:n työsopimuksen purkamiseen. A:n menettely muodosti kuitenkin yhdessä hänen työtehtäviensä laiminlyönnistä saaman varoituksen sekä A:n ja Kone-Tuomi Oy:n johdon välillä vallinneen luottamuspulan kanssa sellaisen erityisen painavan syyn, jonka vuoksi Kone-Tuomi Oy:llä oli ollut oikeus irtisanoa A:n työsopimus. Työsopimuksessa sovitun irtisanomisajan mukaisesti A:lla oli oikeus kuuden kuukauden palkkaan, joka oli kaikkiaan 118.067,64 markkaa. Näillä perusteilla hovioikeus on, muuttaen raastuvanoikeuden päätöstä, velvoittanut Kone-Tuomi Oy:n suorittamaan A:lle raastuvanoikeuden tuomitsemien määrien lisäksi irtisanomisajan palkkana 118.067,64 markkaa 16 prosentin korkoineen irtisanomisajan päättymisestä 10.11.1985 lukien. Koska A oli edelleen voittanut hovioikeudessa, Kone-Tuomi Oy velvoitettiin suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1.200 markkaa. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Tuomi-Kromi Oy:lle on myönnetty valituslupa 23.11.
- A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen. Tuomi-Kromi Oy on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja asian jättämistä raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan sekä A:n velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Purkaessaan A:n työsopimuksen 10.5.1985 Kone-Tuomi Oy, joka nyttemmin on sulautunut Tuomi-Kromi Oy:öön, on ilmoittanut syyksi saaneensa edellisenä päivänä tietoonsa, että A oli marraskuussa 1984 ja huhtikuussa 1985 ehdottanut kolmelle alaisenaan toimineelle teknikolle osallistumista toimiin, joiden perusteella Kone-Tuomi Oy joutuisi luopumaan Kauttuan konepajasta, ja uuden yhtiön perustamista sen jälkeen jatkamaan konepajan toimintaa. Kone-Tuomi Oy on purkamisilmoituksessaan vedonnut muun muassa työsopimuslain 43 §:n 1 momenttiin. Jutussa on näytetty, että A on purkamisilmoituksessa kerrotun suunnitelman toteuttamiseksi pyytänyt sanottuja teknikoita olemaan takanaan hänen pyrkiessä saattamaan Kone-Tuomi Oy epäluotettavaan valoon yhtiön asiakkaan A. Ahlström Oy:n silmissä kertomalla tälle, että Kone-Tuomi Oy oli laskuttanut sitä tekemättömistä työtunneista eli tahallisesti liikaa. A on 22.4.1985 kertonut A. Ahlström Oy:n Kauttuan tehtaan mekaanisen kunnossapidon päällikölle tulleensa pakotetuksi lisäämään ylimääräisiä tunteja laskutukseen. Viimeksi mainitun yhtiön puolesta on kuitenkin todettu, ettei laskutuksessa ole rikottu yhtiöiden välistä työtunneista riippumatonta laskutusta koskevaa sopimusta. Työsopimuslain 13 §:n mukaan on työntekijän vältettävä sellaista menettelyä, joka olisi omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle. Arvioitaessa työntekijän menettelyä on otettava huomioon, mitä hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan voidaan vaatia. A on ollut Kone-Tuomi Oy:n Kauttuan konepajan teknillinen johtaja. Pyytäessään alaisiaan teknikoita tukemaan häntä hänen yrityksissään saada Kone-Tuomi Oy:n ja A. Ahlström Oy:n välinen yhteistyö loppumaan hänen menettelynsä, joka olisi ollut omiaan tuottamaan vahinkoa Kone-Tuomi Oy:lle, on ollut ristiriidassa häneltä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. A:n tällaisen käyttäytymisen vuoksi Kone-Tuomi Oy:ltä ei ole kohtuuden mukaan voitu vaatia sopimussuhteen jatkamista. Kun Kone-Tuomi Oy:llä näin ollen on ollut työsopimuslain 43 §:n 1 momentissa tarkoitettu tärkeä syy heti purkaa työsopimus, A:lla ei ole oikeutta saada hovioikeuden hänelle tuomitsemaa irtisanomisajan palkkaa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä, sellaisena kuin se oli 13.3.1964 annetussa laissa, ilmenevän periaatteen mukaan TuomiKromi Oy ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että Tuomi-Kromi Oy vapautetaan velvollisuudesta suorittaa A:lle irtisanomisajan palkkaa ja hänelle hovioikeudessa tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Jalanko: Katson, ettei ole esitetty syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Velvoitan Tuomi-Kromi Oy:n korvaamaan A:n vastauskulut Korkeimmassa oikeudessa 1.500 markalla. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko (eri mieltä), Ådahl, Mörä, af Hällström ja Haarmann