KKO/1989/41

1989 false KKO:1989:41 Ulosotonhaltija oli sivullisen ulosmittauksesta tekemän valituksen johdosta osoittanut tämän näyttämään toteen omistusoikeutensa ulosmitattuun irtaimeen omaisuuteen oikeudenkäynnissä, joka tuli panna vireille kolmessa kuukaudessa ulosotonhaltijan päätöksen tiedoksisaamisesta. Hovioikeus, johon sivullinen oli valittanut ulosotonhaltijan päätöksestä, ei ollut muuttanut osoitusta väliintulooikeudenkäyntiin. Hovioikeuden päätöstä muutettiin siten, että kanteen vireillepanoaika määrättiin laskettavaksi korkeimman oikeuden päätöksen antopäivästä. UL 4 luku 10 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Ulosmittaus 19.5.1987 Karjaan piirin avustava ulosottomies on Vaasan lääninveroviraston, Valtimon Osuuspankin, Vata-Valtiontakauslaitoksen ja Finnoil Oy:n hakemuksista ulosmitannut B:n ja C:n omaisuutena Sony matkaradion CF 470L, Rosenlew yhdistelmäkaapin, Philips mikroaaltouunin, Candy 290 Silent astianpesukoneen, ASA 3300 stereoyhdistelmän 766088, pyöreän pöydän, kolme nahkaista nojatuolia, ASA matkatelevision 89411827, IBM sähkökirjoituskoneen, kirjoituspöydän, kirjoituspöydän tuolin, Yashica kameran mallia FX-3 sekä laatikkosarjan ja neljä stereotasoa Isojoen kihlakunnanoikeuden 3.3.1982 julistamaan päätökseen perustuvien vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen, Vaasan lääninhallituksen 23.9.1982 antamaan päätökseen perustuvan vekselisaatavan ja erääntyneen koron, niinikään Vaasan lääninhallituksen 1.6.1983 antamaan päätökseen perustuvan velkakirja- ja takaussitoumussaatavan sekä Kauhajoen kihlakunnanoikeuden 9.5.1984 julistamaan päätökseen perustuvan vahingonkorvaussaatavan ja oikeudenkäyntikulujen, viivästysseuraamusten ja täytäntöönpanokulujen perimiseksi. Uudenmaan lääninhallituksen päätös 19.10.1987 A on lääninhallitukselle 3.6.1987 toimitetussa valituksessaan lausunut, että ulosmittaus oli kohdistunut hänen omistamiinsa Rosenlew yhdistelmäkaappiin ja Philips mikroaaltouuniin. Hän oli maksanut yhdistelmäkaapin 11.12.1986 käteisellä ja mikroaaltouunin 17.3.1983 Kauhajoen Osuuspankin välityksellä. Kalusteet olivat olleet B:n ja C:n taloudessa, koska hän itsekin oli asunut samassa taloudessa. A on pyytänyt kumoamaan ulosmittauksen sanottujen kalusteiden osalta. Hemmlook Oy on myös 3.6.1987 lääninhallitukselle toimitetussa valituksessaan lausunut, että ulosmittaus oli kohdistunut yhtiön omistamiin IBM kirjoituskoneeseen, kirjoituspöytään ja kirjoituspöydän tuoliin. Yhtiö oli ostanut mainitut kalusteet T:mi Pohjatexilta, om. B 9.3.1987 päivätyllä laskulla, joka oli maksettu 20.3.

1. Hemmlook Oy on pyytänyt kumoamaan ulosmittauksen sanottujen kalusteiden osalta. Overlook Oy on samoin 3.6.1987 lääninhallitukselle toimitetussa valituksessaan lausunut, että ulosmittaus kohdistui yhtiön omistamiin matkaradioon, astianpesukoneeseen, ASA stereoyhdistelmään, pyöreään pöytään, kolmeen nojatuoliin, matkatelevisioon, Yashica kameraan ja laatikkosarjaan. Omaisuus oli ollut B:n hallinnassa 1.4.1982 Jeans-Team Oy:n kanssa tehdyn vuokrasopimuksen perusteella. Jeans-Team Oy:n nimi oli muuttunut rekisteröinnin yhteydessä Overlook Oy:ksi ja kaikki sitoumukset olivat siirtyneet tälle nimelle. Overlook Oy on pyytänyt kumoamaan ulosmittauksen luetellun omaisuuden osalta. Lääninhallitus on ulosotonhaltijana katsonut selvitetyksi, että A, Hemmlook Oy ja Overlook Oy olivat esittäneet todennäköisiä perusteita omistusoikeusväitteidensä tueksi. Sen vuoksi lääninhallitus on ulosottolain 4 luvun 10 §:n nojalla osoittanut valittajat, haastettuaan ulosmittauksen hakijat ja velalliset 3 kuukauden kuluessa lääninhallituksen päätöksestä tiedon saatuaan sen paikkakunnan oikeuteen, missä omaisuus oli, sekä saman ajan kuluessa siitä ulosottomiehelle ilmoitettuaan näyttämään oikeudessa toteen omistusoikeutensa kysymyksessä olevaan ulosmitattuun omaisuuteen. Mikäli tästä jotain laiminlyötiin, ulosmitattu omaisuus oli, jollei muuta estettä ilmaantunut, käytettävä ulosmittauksen hakijoiden saamisten suorittamiseen. Jos ulosmittauksen hakijat tahtoivat haastaa A:n, Hemmlook Oy:n ja Overlook Oy:n, näillä oli siihen valta. Samalla lääninhallitus on määrännyt ulosmittauksen keskeytettäväksi siihen asti, kun asia oli tuomioistuimessa ratkaistu tai toisin määrättiin. A:n, Hemmlook Oy:n ja Overlook Oy:n tuli antaa asianomaisen ulosottomiehen välityksellä lääninhallituksen päätös ulosotonhaltijan luona oikeaksi todistettuna jäljennöksenä ulosmittauksen hakijoille tiedoksi. Valittajien päätöksiin ja mainittuihin jäljennöksiin oli merkittävä päivä, jolloin tiedoksianto on tapahtunut. Valittajien päätöksiin oli lisäksi merkittävä päivä, jolloin ulosottomies on saanut tiedon edellä mainitun kanteen nostamisesta. Helsingin hovioikeuden päätös 12.5.1988 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A, Hemmlook Oy ja Overlook Oy ovat saattaneet asian toistaen vaatimuksensa ulosmittauksen kumoamisesta, ei ole muuttanut lääninhallituksen päätöstä. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle, Hemmlook Oy:lle ja Overlook Oy:lle on myönnetty valituslupa 21.7.
2. Korkein oikeus on 22.7.1988 määrännyt, ettei hovioikeuden päätöstä ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava. B ja C sekä Vaasan lääninverovirasto ovat antaneet niiltä pyydetyn vastauksen. Valtimon Osuuspankki, Vata-Valtiontakauslaitos ja Finnoil Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen. A, Hemmlook Oy ja Overlook Oy ovat pyytäneet hovioikeuden päätöksen muuttamista siten, että omistusoikeusväite tarvittaessa voitaisiin tutkia alioikeudessa. B ja C ovat ilmoittaneet puoltavansa valitusta. Lääninverovirasto on katsonut, etteivät valittajat ole esittäneet perusteita hovioikeuden päätöksen muuttamiseksi, ja vaatinut valituksen hylkäämistä. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Tyytymättöminä lääninhallituksen päätökseen A, Hemmlook Oy ja Overlook Oy ovat ulosottoasiassa valittaneet hovioikeuteen. Kun lääninhallituksen päätös siten ei ole tullut lainvoimaiseksi, ei ulosottolain 4 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetty kolmen kuukauden määräaika ole alkanut kulua siitä, kun valittajat olivat saaneet tiedon lääninhallituksen päätöksestä. Sen vuoksi hovioikeuden olisi tullut päätöksessään lausua, mistä ajankohdasta sanottu määräaika on laskettava. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöstä muutetaan siten, että määräaika lääninhallituksen päätöksessä tarkoitetun kanteen nostamiseen ja siitä ilmoittamiseen ulosottomiehelle on 3 kuukautta siitä, kun hovioikeuden päätös on saanut lainvoiman. Kun hovioikeuden päätöksestä on valitettu, lasketaan määräaika Korkeimman oikeuden päätöksen antopäivästä. Korkeimman oikeuden 22.7.1988 antama täytäntöönpanokielto kumotaan. Näin ollen täytäntöönpanon keskeytyminen jää lääninhallituksen päätöksessä olevan määräyksen varaan. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Takala, Nikka- rinen, Ketola ja Paasikoski