KKO/1989/59

1989 false KKO:1989:59 Yhdistys A oli osakeyhtiön B sulauduttua osakeyhtiöön C vaatinut työtuomioistuimessa C:n tuomitsemista hyvityssakkoon B:n toimesta tapahtuneesta työehtosopimuksen määräysten tahallisesta rikkomisesta. Työtuomioistuin oli työehtosopimuslain 5 ja 7 §:n nojalla katsonut, ettei C:tä voitu tuomita B:n rikkomuksesta hyvityssakkoon, sekä hylännyt vaatimuksen. A haki työtuomioistuimen tuomion purkamista. Kun sulautuvan yhtiön varat ja velat osakeyhtiölain mukaan siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle, C:n katsottiin olleen vastuussa velvollisuudesta maksaa hyvityssakkoa B:n rikkomuksesta. Kun työtuomioistuimen tuomio ei kuitenkaan perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, hakemus hylättiin. TyöehtosopimusL 5 § TyöehtosopimusL 7 § ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Rakennustyöläisten Liitto r.y:n kanne työtuomioistuimessa Rakennustyöläisten Liitto r.y. on lausunut, että mattomies S oli 26.6.1982 lukien työskennellyt toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa Oy Suomen VäriFinska Färg Ab:n palveluksessa Kuopiossa. S oli ollut yhtiön työntekijäin yrityskohtainen luottamusmies. Työnantaja oli 1.6.1984 päättänyt S:n työsuhteen. Työsuhteen päättäminen oli perustunut lääkärin lausuntoon, jonka mukaan S:ä ei voitu pitää sopivana mattomiehen työhön terveydellisistä syistä. Lattianpäällystysalan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan mukaan luottamusmiehen irtisanominen oli mahdollista vain, jos se johtui lattiapäällysteiden kiinnitystoiminnan keskeytymisestä kokonaan aiheutuneesta työvoiman vähentämisestä. Tästä säännöstä voitiin poiketa, mikäli yhteisesti oli todettu, ettei luottamusmiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Tässä tapauksessa neuvotteluja asiasta ei ollut käyty sen paremmin yritys- kuin liittotasollakaan. Asiasta ei siis ollut yksimielisyyttä. Luottamusmiehen työsopimusta ei saanut purkaa sairauden johdosta. Oy Suomen Väri oli siten tieten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Oy Suomen Väri oli vuoden 1984 aikana sulautunut Kesko Oy:öön. Osakeyhtiölain mukaan sulautumisessa tapahtui yleisseuraanto, jolloin kaikki sulautuneen yhtiön varat ja velat siirtyivät ilman eri sopimusta sellaisinaan vastaanottavalle yhtiölle. Työehtosopimuksen vastaisesta toiminnasta Kesko Oy oli vastaanottavana yhtiönä samalla tavalla vastuussa kuin Oy Suomen Väri. Vastuu käsitti myös työehtosopimuksen rikkomisesta aiheutuneen seuraamuksen. Kesko Oy oli sittemmin luovuttanut sulautuneen yhtiön toimialan K-Yhtiöt Oy:lle. Työehtosopimuslain 5 §:n mukaan kaikki edeltäjän työehtosopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirtyivät yrityksen seuraajalle. Liikkeen osan luovutustilanteessa säännöstä oli myös sovellettava. Seuraajan velvollisuuksiin kuului myös vastata edeltäjän työehtosopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta seuraamuksesta. Näin ollen K-Yhtiöt Oy oli vastuussa Oy Suomen Värin työehtosopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta seuraamuksesta. Tämän vuoksi Liitto on muun ohessa vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Suomen Väri oli tieten rikkonut lattianpäällystysalan luottamusmiessopimuksen 4 §:n määräyksiä päättäessään S:n työsuhteen, ja tuomitsemaan sen yhtiöistä, jolle vastuu Oy Suomen Värin sopimusrikkomuksesta oli siirtynyt, hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla. Lisäksi Liitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Kesko Oy:n ja K-Yhtiöt Oy:n vastaus Kesko Oy ja K-Yhtiöt Oy ovat lausuneet, että kesäkuussa 1984 Oy Suomen Väri oli kuulunut jäsenenä Lattiapäällysteyhdistykseen. S:n työsuhteeseen oli 1.6.1984 tullut soveltaa tuolloin voimassa ollutta lattianpäällystysalan työehtosopimusta. Oy Suomen Väri oli sulautunut Kesko Oy:öön, joka puolestaan oli luovuttanut liiketoiminnan K-Yhtiöt Oy:lle. Sulautuminen oli tapahtunut 27.9.1984 ja liiketoiminnan luovutus 1.10.

1. Oy Suomen Värin jäsenyys Lattiapäällysteyhdistykseen oli päättynyt yhtiön sulauduttua Kesko Oy:öön, joka ei ollut Lattiapäällysteyhdistyksen jäsen. K-Yhtiöt Oy:n jäsenyys Lattiapäällysteyhdistyksessä oli alkanut 1.10.
2. Työehtosopimuslain 5 §:ssä ei ollut määrätty, että yrityksen uudelle haltijalle siirtyisi työehtosopimuslain 7 §:n tarkoittama vastuu yrityksen aikaisemman haltijan syyksi mahdollisesti luettavasta työehtosopimusrikkomuksesta. Kesko Oy tai KYhtiöt Oy eivät näin ollen olleet työehtosopimuslain 7 §:n tarkoittamassa vastuussa niistä toimenpiteistä, joihin Oy Suomen Väri oli ryhtynyt ollessaan työehtosopimukseen sidottu. S:n työsopimuksen irtisanomisen perusteena oli ollut hänen terveydellisestä syystä aiheutunut jatkuva kykenemättömyytensä ammattiaan vastaavaan työhön. Keskusjärjestöjen luottamusmiessopimuksen sovellutusohjeista ilmeni, että yhteinen toteaminen ammattiaan vastaavan tai muuten sopivan työn puuttumisesta liittyi vain kollektiiviperusteisiin irtisanomisiin. Edelleen soveltamisohjeista ilmeni, että pääluottamusmiehen työsopimus oli joko purettavissa tai irtisanottavissa, jos pääluottamusmies sairauden tai työkyvyttömyyden seurauksena oli jatkuvasti estynyt tai sopimaton toimittamaan sitä työtä, jota hänen työsopimuksensa tarkoitti. Kun työnantaja oli päättänyt S:n työsopimuksen purkamisen asemesta irtisanomismenettelyä noudattaen, oli työnantajan toiminta ollut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan mukaista. Lattianpäällystysalan luottamusmiessopimuksessa ei edes edellytetty muun kuin mattomiehen työn järjestämistä S:lle. Tällaiseen järjestelyyn yhtiössä ei myöskään olisi ollut mahdollisuuksia. Muut kuin mattomiehen tehtävät olivat olleet myynti- ja konttoritehtäviä. Vuoden 1984 aikana yksikään näistä tehtävistä ei ollut vapautunut. S:n työsuhdetta ei ollut päätetty lattianpäällystysalan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan vastaisesti. Tämän vuoksi Kesko Oy ja K-Yhtiöt Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Työtuomioistuimen tuomio 21.3.1986 Työehtosopimuslain 7 §:n mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka on rikkonut tieten työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä hyvityssakkoon. Hyvityssakon tuomitsemista koskevaan kanteeseen vastaa työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan asianomainen työnantaja. Kaikissa muissa tapauksissa kanteeseen vastaa työehtosopimukseen pelkästään sidotun työnantajan puolesta sopimukseen osallinen yhdistys. Työehtosopimuslain 4 §:n mukaan työnantaja, joka työehtosopimuksen voimassa ollessa on tai on ollut sopimukseen osallisen yhdistyksen jäsen, on sopimukseen sidottu. Lain 5 §:stä taas käy ilmi, että sidotun työnantajan seuraajalle siirtyvät ne velvollisuudet, jotka edeltäjällä työehtosopimuksen mukaan ovat olleet. Osakeyhtiön sulautuessa toiseen osakeyhtiöön on viimeksi mainitun lainkohdan mukaisesti, jos sulautuva yhtiö on ollut työehtosopimukseen sidottu, vastaanottavaa yhtiötä pidettävä sulautuvan yhtiön seuraajana. Kesko Oy, johon Oy Suomen Väri oli sulautunut, on siten sulautumisen perusteella joutunut vastuuseen edeltäjänsä velvollisuuksista ja myös tullut Oy Suomen Värin harjoittamassa liikkeessä suoritettavan työn osalta työehtosopimukseen sidotuksi siitä riippumatta, että Kesko Oy ei ollut ollut jäsenenä työehtosopimukseen osallisessa työnantajaliitossa. Kesko Oy oli kanteessa kerrotuin tavoin luovuttanut Oy Suomen Värin aikaisemmin harjoittaman liikkeen K-Yhtiöt Oy:lle. Samalla tavoin kuin Kesko Oy oli myös K-Yhtiöt Oy, joka sittemmin 1.10.1984 oli liittynyt jäseneksi Lattiapäällysteyhdistykseen, tullut sidotuksi yhdistyksen osallisena tekemään työehtosopimukseen. Oy Suomen Väri oli kanteessa kerrotuin tavoin irtisanonut 1.6.1984 yhtiössä työntekijöiden luottamusmiehenä toimineen S:n työsopimuksen. Irtisanominen oli perustunut terveydenhuoltolaissa tarkoitetusta terveystarkastuksesta 23.5.1984 annettuun lääkärin lausuntoon. Siinä tutkimuksen suorittanut lääketieteen lisensiaatti oli todennut, ettei S:ä voitu pitää sopivana mattomiehen työhön terveydellisten syiden takia. S oli ollut lausunnon antaneen lääkärin tutkittavana neljästi 26.3.1984 alkaen. Keskusjärjestöjen välisen luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden mukaan luottamusmiehen työsuhde voitiin päättää, jos hän oli jatkuvasta syystä estynyt suorittamasta työsopimuksen mukaista työtä. Noudatettaessa lattianpäällystysalan luottamusmiessopimusta tuollainen syy oli jo yksistään sen laadun vuoksi myös riittävä työsuhteen päättämiseen. Harkitessaan, voitiinko S irtisanomisen tapahtuessa katsoa sairautensa perusteella jatkuvasta syystä pysyväisesti työkyvyttömäksi, työtuomioistuin on katsonut, että jutussa ei ollut näytetty S:n olleen sairautensa perusteella työhönsä pysyvästi kykenemätön, jolla perusteella ainoastaan hänen työsopimuksensa olisi voitu päättää. S:n työsopimuksen päättäminen oli tapahtunut ennen kuin Kesko Oy tai K-Yhtiöt Oy oli tullut työehtosopimukseen sidotuksi. Työehtosopimuslain 5 §:ssä säädetystä työehtosopimuksesta johtuvien velvollisuuksien siirtymisestä ei voinut seurata, kun otettiin huomioon lain 7 §:n säännös yksinomaan sopimuksen tietensä rikkoneelle työnantajalle asetetusta seuraamusvastuusta, että työehtosopimukseen sulautumisen tai muun luovutustoimen perusteella sidotuksi tullut työnantaja voitiin tuomita edeltäjänsä rikkomuksesta hyvityssakkoon. Muuta perustetta Kesko Oy:öön tai K-Yhtiöt Oy:öön kohdistetulle hyvityssakkovaatimukselle ei ollut esitetty. Tämän vuoksi työtuomioistuin, samalla kun se on vahvistanut Oy Suomen Värin menetelleen vastoin luottamusmiessopimuksen määräyksiä päättäessään S:n työsopimuksen ja velvoittanut Lattiapäällysteyhdistys r.y:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella maksamaan Liitolle hyvityssakkoa, on hylännyt Kesko Oy:öön ja K-Yhtiöt Oy:öön kohdistetut kanteet. Asian laadun vuoksi Kesko Oy, KYhtiöt Oy ja Liitto saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. PURKUHAKEMUS KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Liitto on pyytänyt, että Korkein oikeus purkaisi työtuomioistuimen 21.3.1986 antaman tuomion siltä osin kuin siinä oli hylätty Liiton hyvityssakkoa ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset. Lattiapäällysteyhdistys r.y., Kesko Oy ja K-Yhtiöt Oy ovat antaneet niiltä pyydetyn yhteisen vastauksen vaatien samalla korvausta vastauskuluistaan. Työtuomioistuin on antanut siltä pyydetyn lausunnon. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.5.1989 Oy Suomen Väri on vuoden 1984 aikana sulautunut Kesko Oy:öön. Osakeyhtiölain mukaan sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle. Kesko Oy on näin ollen ollut vastuussa Oy Suomen Värin velvollisuudesta maksaa hyvityssakkoa työehtosopimuksen määräysten tahallisesta rikkomisesta. K-yhtiöt Oy, jolle kysymyksessä olevasta työehtosopimuksesta johtuvat velvollisuudet olivat työehtosopimuslain 5 §:n nojalla siirtyneet, ei sen sijaan pelkästään tällä perusteella ole joutunut vastuuseen ennen siirtymistä tapahtuneesta mainitun lain 7 §:ssä tarkoitetusta työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta. Koska kysymys Kesko Oy:n velvollisuudesta maksaa hyvityssakkoa on kuitenkin tulkinnanvarainen eikä työtuomioistuimen tuomio siten ole perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittua syytä tuomion purkamiseen ei ole. Sen vuoksi Korkein oikeus on hylännyt hakemuksen. Asian laadun vuoksi vastaajille ei tule korvausta vastauskuluista. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Nybergh, Riihe- lä, af Hällstöm ja Paasikoski