KKO/1990/101

1990 false KKO:1990:101 Ään. Vesialueen raja maata vastaan oli vakiintunut sellaiseksi, että ruoppausmassoista 1940-luvulla vesialuetta täyttämällä muodostunut maa-alue erotti tilan tilukset vesialueesta. Vesijätön lunastustoimitusta hakenut tilan omistaja ei ollut myötävaikuttanut tähän eikä maa-alueen ollut väitetty muodostuneen lainvastaisesti. Tällaista aluetta pidettiin jakolain 243 §:ssä tarkoitettuna vesijättöalueena. Kun muutkin vesijätön lunastamisen edellytykset täyttyivät, alue voitiin lunastaa vesijättönä. JL 243 § ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Toimitukset C oli myynyt omistamastaan Laukaan kunnan Laukkavirran kylässä olevasta Kaukarannan tilasta RN:o 1:334 B:lle 1.000 neliömetrin suuruisen maastoon merkityn määräalan. C oli saanut määräalan ja sillä olevat rakennukset testamentilla B:n jälkeen. Maarekisteriin 30.5.1986 merkityssä lohkomistoimituksessa nro 112762-3 oli muodostettu C:lle Virranrannan tila RN:o 1:684. Tilan piirirajat oli todettu riidattomiksi eikä niitä ollut käyty. Paikalla olevat rakennukset olivat tulleet tilan ulkopuolelle alueelle, joka oli muodostunut Taipaleen jakokunnan yhteiselle vesialueelle Tarvaalanvirran ruoppauksen yhteydessä. Taipaleen jakokunnan osakkaiden hakemuksesta vireille tulleessa piirirajankäyntitoimituksessa on todettu, että kosken ruoppaus oli suoritettu 1940-luvun loppupuolella ja ruoppausmaat oli läjitetty jakokunnan vesialueelle vanhan tukkivallin ja maa-alueen väliin siten, että rantapenger oli osittain jäänyt läjitettyjen maiden alle. Toimitusmiehet ovat suorittaneet piirirajankäynnin Virranrannan tilan ja Taipaleen jakokunnan täytetyn vesialueen välillä pyykistä nro 4 pyykkien nro 3 ja 2 välisen rajan jatkeella olevaan pisteeseen. Raja on käyty jakolain 224 §:n mukaisesti tilusvaihtoja toimittamatta oikaisemalla epäselvä luonnollinen raja. C:n hakemuksesta vireille tulleessa vesijätön lunastustoimituksessa hän on pyytänyt täytettyä aluetta lunastettavaksi ja liitettäväksi Virranrannan tilaan. Hän ja B olivat käyttäneet aluetta rakennuspaikkana rakennusluvan nojalla lähes 30 vuotta. Jakokunnan osakkaat ovat vastustaneet lunastusta, koska jakokunta saattoi itsekin käyttää aluetta kunnostamalla siitä virkistyskalastuspaikan. Toimitusmiehet ovat päättäneet jättää toimituksen sikseen. Edellytyksiä sen suorittamiselle ei ollut, koska lunastettava alue oli täyttämällä yhteiselle vesialueelle syntynyttä maata. Lunastettavaksi haettu alue ei voinut vaikeuttaa Virranrannan tilan käyttöä, koska tilaa sinänsä ei voinut käyttää rakennuspaikkana. Jakokunta oli voinut käyttää aluetta tarkoituksenmukaisesti jakokunnan omiin tarkoituksiin. Lunastettava alue oli pinta-alaltaan moninkertainen lunastusta hakeneeseen tilaan verrattuna. Täyttämällä syntynyt ja rakennuspaikaksi tasoitettu alue oli Virranrannan tilan tiluksia huomattavasti korkeampaa aluetta. Toimitusmiehet ovat katsoneet, että se seikka, että Virranrannan tilan omistajat olivat asuneet lunastettavaksi haetun alueen puolella olevassa kesäasunnossa lähes 30 vuotta, ei vaikuttanut hakijan lunastusoikeuteen. Rakennus oli loma-asunto. Pohjois-Suomen maaoikeuden päätös 26.5.1989 C on hakenut muutosta sekä piirirajankäyntiin että lunastustoimitukseen. Hän on vaatinut piirirajankäyntiä kumottavaksi ja toistanut lunastusvaatimuksensa. Maaoikeus on todennut, että riidanalaista rajaa ei ollut aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty ja käyty, minkä vuoksi rajaa ei ollut käytävä lohkomistoimituksen nro 112762-3 kartan perusteella. Tällä ja muutoin toimitusmiesten ilmoittamilla perusteilla maaoikeus on katsonut, ettei ollut syytä muuttaa rajankäyntitoimitusta. Lunastustoimituksen osalta maaoikeus on katsonut, ettei riidanalainen alue ollut vesijättöä vaan vesialueesta täyttämällä muodostunutta aluetta. Tällä perusteella maaoikeus on jättänyt toimitusmiesten päätöksen lopputuloksen pysyväksi. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA C on hakenut muutosta maaoikeuden päätökseen. Hän on vaatinut, että maaoikeuden päätös rajankäynnin osalta kumotaan tai että raja vahvistetaan lohkomistoimituksen nro 112762-3 kartan mukaiseksi sekä että maaoikeuden päätös vesijätön lunastustoimitusta koskevalta osalta kumotaan ja hänelle myönnetään oikeus lunastaa alue. Pyydettyjä selityksiä ei ole annettu. Toimitusinsinööri ja maanmittaushallitus ovat kumpikin antaneet lausunnon. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 6.9.1990 Perustelut Vesijätön lunastustoimituksessa tarkoitetulla alueella vesialueen raja maata vastaan on 1940-luvulla ruoppauksen yhteydessä tapahtuneen täyttämisen johdosta vakiintunut sellaiseksi, että jakokunnan vesialueesta on Virranrannan tilan RN:o 1:684 kohdalle muodostunut maa-alue, joka erottaa tilan vesialueesta. Lunastustoimituksen hakija ei ole myötävaikuttanut tähän eikä maa-alueen ole väitetty muodostuneen lainvastaisesti. Tällainen alue on jakolain 243 §:ssä tarkoitettua vesijättöaluetta. Alue on omansa melkoisesti vaikeuttamaan Virranrannan tilan tilusten käyttöä eikä asiaa voida tilusvaihdolla korjata. Näin ollen on olemassa edellytykset lunastaa alue ja siirtää se Virranrannan tilaan. Lainkohta Jakolaki 243 § 1 momentti Tuomiolauselma Vesijätön lunastustoimituksen osalta maaoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan toimitusmiehille uudelleen käsiteltäväksi. Toimituksen uudessa käsittelyssä on palauttamisen syy huomioon ottaen laillisesti meneteltävä. Muilta osin maaoikeuden päätöstä ei muuteta. Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Oikeusneuvos Roos: Katson, ettei ole syytä muuttaa maaoikeuden päätöstä. Oikeusneuvos Nikkarinen: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Roos. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Nikkarinen (eri mieltä), Riihelä, Roos (eri mieltä) ja Paasikoski