1990 false KKO:1990:117 Ään. Järjestölehden päätoimittaja oli kieltäytynyt postimyyntiyhtiön asusteilmoituksen julkaisemisesta lehdessään. Kieltäytymisestä ei ollut ilmoitettu yhtiölle kohtuullisessa ajassa, minkä vuoksi lehteä julkaissut yhdistys velvoitettiin korvaamaan ilmoituksen julkaisematta jäämisestä yhtiön myyntitoiminnalle aiheutunut vahinko. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa Kamelia Shop Ky on 1.9.1986 Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:lle tiedoksi toimittamansa haasteen nojalla ja kannetta kehitellessään kertonut, että yhdistys julkaisi pääasiassa järjestön omille jäsenille tarkoitettua Tehy-lehteä. Lehden levikki oli lähes 69.000 kappaletta ja sen lukijakunta koostui lähes yksinomaan naisista. Lehden antaman niin sanotun mediakortin mukaan lehti sisälsi "pääasiassa työmarkkina-, järjestö- sekä jäsenistön ammattiin liittyvää aineistoa". Yhdistys myi mainostajille ilmoitustilaa lehteen Admark Oy:n välityksellä. Kommandiittiyhtiö harjoitti muun muassa naisten vapaaajan asusteiden postimyyntiä. Koska Tehy-lehden lukijakunta oli vaikuttanut mielenkiintoiselta tällaisten asusteiden postimyynnin kohderyhmältä, kommandiittiyhtiö oli ottanut yhteyttä lehden ilmoitustilan myyjään ja varannut takakannen ilmoitustilan alustavasti 2.4.
- Tarkoituksena oli aluksi ollut, että kommandiittiyhtiön kesän sesonkia varten vapaa-ajan asusteita markkinoiva ilmoitus julkaistaan lehden numerossa 8, jonka ilmestymispäivä oli 29.4.1986 ja ilmoitusaineiston sisäänjättöpäivä 11.4.
- Ilmoitus oli kommandiittiyhtiötä avustaneen mainostoimiston Markkinamainos Oy:n antaman julkaisumääräyksen mukaisesti hyväksytty lehteen ja kommandiittiyhtiö oli jättänyt ilmoitustilan myyjälle ilmoitusaineiston asianmukaisine diakuvineen. Ilmoitustilan myyjän kanssa oli tämän jälkeen sovittu, että kommandiittiyhtiön tilaama ja sopima takakannen ilmoitus siirretään virkamieslakon takia lehden numerosta 8 numeroon
- Lehden numeron 9 ilmestymispäivä oli 13.5.1986 ja aineiston sisäänjättöpäivä 25.4.
- Lehden painossa oli tehty ilmoituksesta ilmoitusvedos, joka oli käyty hyväksyttämässä edellä mainitussa mainostoimistossa. Kommandiittiyhtiössä vedos oli hyväksytty 23.4.
- Kun tarvittavat toimet ilmoituksen julkaisemiseen oli näin suoritettu yhteistyössä lehden ilmoitustilan myyjän kanssa loppuun, kommandiittiyhtiö oli jäänyt odottamaan julkaisemista. Lehden edustaja oli kuitenkin 28.4.1986 yllättäen ilmoittanut, ettei ilmoitusta hyväksytä lehteen. Missään vaiheessa ilmoitusta ja sen julkaisua käytännössä valmisteltaessa ei kommandiittiyhtiölle ollut annettu tietoa siitä, että ilmoitustilan ostoon liittyi riski aivan julkaisemisen kynnyksellä tapahtuvasta sopimuksen purkamisesta. Ilmoituksella markkinoitu tavara oli varsin sesonkiherkkää ja muuttui nopeasti epäkurantiksi. Yhdistys oli purkanut sopimuksen niin myöhäisessä vaiheessa, ettei kommandiittiyhtiö ollut enää ehtinyt kesäkauden postimyyntimarkkinoille tehokkaasti mukaan. Tästä oli aiheutunut kommandiittiyhtiölle vakavaa vahinkoa myynnin epäonnistuttua. Kommandiittiyhtiö on selittänyt yhdistystä sitovasti sopineensa ilmoituksen julkaisemisesta lehden ilmoitustilan myynnistä huolehtineen Admark Oy:n kanssa. Kommandiittiyhtiö on pitänyt yhdistyksen menettelyä räikeänä sopimuksen tahallisena rikkomisena. Sen vuoksi kommandiittiyhtiö on vaatinut, että yhdistys velvoitettaisiin suorittamaan sille vahingonkorvaukseksi Tehy-lehden ilmoituksen painokuntoon saattamisesta 950 markkaa, tavaran slumppimyynnistä aiheutuneista katemenetyksistä 31.050 markkaa, jäljelle jääneen niin sanotun slumppivaraston katemenetyksistä 15.000 markkaa, varastoinnista aiheutuneista korko- ynnä muista sellaisista kuluista 1.500 markkaa ja kuluina ylimääräisistä myyntiponnisteluista kesän 1986 aikana 3.500 markkaa eli yhteensä 52.000 markkaa sekä korvaamaan kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikulut. Raastuvanoikeuden päätös 11.12.1986 Raastuvanoikeus, jossa yhdistys oli kiistänyt kanteen sekä perusteiltaan että määriltään, on katsonut selvitetyksi, että yhdistys oli antanut julkaisemaansa Tehylehteen tulevan ilmoitusaineiston tilan myynnin toimeksi Admark Oy:lle, joka oli kanteessa kerrotuin tavoin varannut lehden takakannen ilmoitustilan kommandiittiyhtiölle. Lehden päätoimittaja oli kuitenkin ilmoittanut kommandiittiyhtiölle, ettei hän ilmoittamistaan syistä hyväksy kommandiittiyhtiön ilmoitusta lehdessä julkaistavaksi. Kun lehden päätoimittajalla oli asemaansa perustuva oikeus kieltää toimitetun aineiston julkaiseminen lehdessä eikä Tehy-lehden päätoimittajan ollut näytetty missään vaiheessa hyväksyneen puheena olevan aineiston julkaisemista, asianosaisten kesken ei ollut syntynyt yhdistystä sitovaa sopimusta kommandiittiyhtiön ilmoituksen julkaisemisesta. Näin ollen yhdistys ei ollut vastuussa ilmoituksen julkaisematta jättämisestä kommandiittiyhtiölle mahdollisesti aiheutuneen myyntitappion korvaamisesta. Sen vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kanteen kokonaisuudessaan. Koska juttu oli ollut sekava ja epätietoinen, asianosaiset ovat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Helsingin hovioikeuden tuomio 9.11.1988 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi kommandiittiyhtiö valittamalla oli saattanut jutun, on lausunut, että kommandiittiyhtiön olisi, harjoittaessaan kanteessa kerrotunlaista myyntitoimintaa, pitänyt olla tietoinen, että lehden päätoimittajalla oli asemaansa perustuva oikeus viime kädessä kieltää toimitetun aineiston julkaiseminen lehdessä. Näillä sekä raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on jättänyt asian lopputuloksen raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Hovioikeus on lisäksi velvoittanut kommandiittiyhtiön korvaamaan yhdistyksen vastauskulut hovioikeudessa 1.000 markalla. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Kommandiittiyhtiölle on myönnetty valituslupa 31.3.
- Kommandiittiyhtiö on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteensa hyväksymistä sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan kaikissa oikeusasteissa. Yhdistys on antanut siltä pyydetyn vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 27.9.1990 Perustelut Kommandiittiyhtiö on 2.4.1986 tekemänsä alustavan varauksen nojalla 11.4.1986 toimittanut ilmoitusaineiston Admark Oy:lle. Tehy-lehden kirjapainon tekemä ilmoitusvedos on 18.4.1986 saapunut lehden toimitukseen. Lehden päätoimittaja on 21.4.1986 nähnyt ilmoitusvedoksen ja tehnyt päätöksen ilmoituksen julkaisematta jättämisestä. Lehden toimitussihteeri on 23.4.1986 ilmoittanut päätöksestä Admark Oy:n ilmoituspäällikölle, joka on pyytänyt vielä harkitsemaan asiaa. Päätös julkaisematta jättämisestä on 28.4.1986 vahvistettu ilmoituspäällikölle, joka on samana päivänä ilmoittanut kieltäytymisestä kommandiittiyhtiölle. Asusteilmoituksen julkaisematta jättämisestä on siten ilmoitettu kommandiittiyhtiölle vasta kymmenen päivän kuluttua ilmoitusvedoksen saapumisesta lehden toimitukseen. Lehden ilmestymistiheys ja ilmoituksen kohteena olleiden asusteiden myynnin sesonkiherkkyys huomioon ottaen kieltäytymisestä ei ole ilmoitettu kohtuullisessa ajassa. Yhdistys on sen vuoksi velvollinen korvaamaan ilmoituksen julkaisematta jäämisestä kommandiittiyhtiön myyntitoiminnalle aiheutuneen vahingon, jonka määräksi voidaan arvioida 30.000 markkaa. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan ja Kamelia Shop Ky vapautetaan velvollisuudesta korvata Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n vastauskuluja hovioikeudessa 1.000 markalla. Yhdistys velvoitetaan suorittamaan kommandiittiyhtiölle vahingonkorvaukseksi 30.000 markkaa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se on 13.3.1964 annetussa laissa, ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan kommandiittiyhtiö ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa. Asian laadun vuoksi kommandiittiyhtiön on pidettävä vahinkonaan myös täällä olleet kulunsa. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Lehtonen: Katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota, jonka siis jätän pysyväksi. Velvoitan Kamelia Shop Ky:n korvaamaan Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y:n vastauskulut täällä 1.200 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Mörä, Lehtonen (eri mieltä), Haarmann ja Huopaniemi