1990 false KKO:1990:133 Vrt. KKO:1989:9 Yhtiö oli antanut väärään kirjanpitoon perustuvan veroilmoituksen. A, joka oli verovuonna toiminut yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen ainoana jäsenenä, oli jättänyt yhtiön kirjanpitoon tulouttamatta myyntituloja. A oli ennen veroilmoituksen antamista eronnut toimitusjohtajan toimesta ja hallituksen jäsenyydestä tullen veroilmoituksen antamisen jälkeen vielä saman vuoden aikana uudelleen valituksi yhtiön toimitusjohtajaksi. Kun A oli tahallaan toiminut siten, että veroilmoitukseen, jonka oli tehnyt asiaan perehtymätön yhtiön uusi edustaja, sisältyi väärä tieto yhtiön verotukseen vaikuttavasta seikasta, A tuomittiin veropetoksesta. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Helsingin raastuvanoikeuden päätös 22.10.1987 Virallisen syyttäjän ja Uudenmaan lääninveroviraston asianomistajana ajamasta syytteestä raastuvanoikeus on päätöksessään lausunut selvitetyksi, että A oli toimiessaan X Oy:n toimitusjohtajana ja ainoana hallituksen varsinaisena jäsenenä yhtiön 28.11.1969 tapahtuneesta perustamisesta 4.3.1977 asti jättänyt yhtiön kirjanpidossa tulouttamatta myyntituloja verovuodelta 1975 ajalta 1.5.31.10.1975 yhteensä 362.453,80 markkaa ja verovuodelta 1976 ajalta 1.11.1975-30.4.1976 yhteensä 360.000 markkaa. Tulouttamattomista myynneistä saadut varat olivat tulleet yhtiön pankkitilille, josta A oli edelleen nostanut sanotut varat. A oli verovuodelta 1975 yhtiön hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana antanut yhtiön puolesta veroilmoituksen sanottua väärää kirjanpitoa hyväksi käyttäen sekä verovuodelta 1976 edellä kerrotulla menettelyllään jättämällä kirjanpitoon tulouttamatta yhtiön tuloja tahallaan salannut veron määräämiseen vaikuttavan seikan ja siten tahallaan pidättänyt valtiolta, kunnalta ja seurakunnalta veroa. Tämän vuoksi ja kun kerrottua tekoa oli, veron pidättämisessä käytetty virheellinen kirjanpito ja sen veron suuri määrä, josta rikoksella oli ollut tarkoitus vapautua, sekä rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen pidettävä törkeänä, raastuvanoikeus on, todeten rikoksen tekoajaksi 1.11.1976-1.11.1977, rikoslain 38 luvun 11 §:n ja 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n jatketusta törkeästä veropetoksesta 8 kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi 31.3.1989 päättyvin koetusajoin. Lisäksi raastuvanoikeus on velvoittanut A:n suorittamaan Uudenmaan lääninverovirastolle vahingonkorvaukseksi 22.058,89 markkaa 16 prosentin korkoineen vaatimuksen esittämispäivästä 30.4.1987 lukien, kuitenkin siten, että korvauksesta oli vähennettävä, mitä siitä hallinnollista tietä saatiin perityksi. Vielä raastuvanoikeus on velvoittanut A:n korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 69,60 markkaa. Helsingin hovioikeuden päätös 23.3.1989 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on päätöksessään katsonut selvitetyksi, että A oli toimiessaan X Oy:n toimitusjohtajana ja ainoana hallituksen varsinaisena jäsenenä jättänyt yhtiön kirjanpitoon tulouttamatta verovuodelta 1975 yhtiön myyntituloja ajalta 1.5.-31.10.1975 yhteensä 362.453,80 markkaa. Ottaen kuitenkin huomioon, että jälkiverotuksen mukaan yhtiön valtionverotuksessa verotettava tulo oli verovuodelta 1975 jäänyt tappiolliseksi ja kunnallisverotuksessa verotettava tulo alentunut, hovioikeus on katsonut, että A:n ei ollut näytetty verovuoden 1975 osalta jättämällä tulouttamatta kysymyksessä olevat 362.453,80 markkaa pidättäneen tai yrittäneen pidättää veroa. A ei ollut siten tältä osin syyllistynyt veropetokseen. Hovioikeus on lisäksi katsonut selvitetyn, että A oli edellä mainituissa toimissaan jättänyt yhtiön kirjanpitoon tulouttamatta verovuodelta 1976 yhtiön myyntituloja ajalta 1.11.1975-30.4.1976 yhteensä 360.000 markkaa. A oli eronnut yhtiön toimitusjohtajan toimesta ja hallituksen jäsenyydestä 14.2.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.