KKO/1990/50

1990 false KKO:1990:50 Palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kanne oli nostettu valtiota vastaan saman pykälän 2 momentissa säädetyssä määräajassa, mutta työnantajaa vastaan määräajan umpeenkuluttua. Koska sanottu määräaika koski vain hallinollista palkkaturvamenettelyä, sen laiminlyönti ei johtanut kanteen tutkimatta jättämiseen. PalkkaturvaL 7 § 2 mom ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa Rakennustyöläisten Pohjanmaan Aluejärjestö r.y. on Suomen valtiolle 8.3.1988 ja E:lle 23.3.1988 tiedoksi toimitettujen haasteiden nojalla lausunut, että A, B, C ja D olivat olleet työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa rekisteröimättömän Laatusaneeraus Oy:n puolesta toimineen E:n palveluksessa niin kutsutun Koiton talon työmaalla Helsingissä Yrjönkadun varrella. E oli jättänyt työntekijöiden lomapalkat suorittamatta. Koska työntekijöiden työsuhteet olivat päättyneet, heidän lomapalkkasaataviensa suoritus oli viivästynyt työsopimuslain 22 §:n 5 momentissa tarkoitetuin tavoin. Edellä mainittujen työntekijöiden siirrettyä saataviensa perinnän yhdistykselle tämä oli tehnyt palkkaturvahakemuksen Vaasan läänin työvoimapiirin toimistolle. Koska E työnantajana oli kiistänyt haetut saatavat eikä niiden perustetta tai määrää ollut saatu selvitetyksi, työvoimapiirin toimisto oli hylännyt hakemuksen ja osoittanut yhdistyksen nostamaan kanteen työnantajaa ja valtiota vastaan säilyttääkseen oikeutensa palkkaturvaan. Tämän vuoksi yhdistys on kanteessaan vaatinut, että E velvoitettaisiin suorittamaan yhdistykselle sille siirretyt seuraavat saatavat: 1) A Lomapalkka 23.6.-31.12.1986 8.598,69 mk (13,5 % 63.694 mk:sta) Lomapalkka 1.1.-27.3.1987 6.540,12 mk (18,5 % 35.352 mk:sta) Odotusajan palkkaa 48 h x 60 mk 2.880,00 mk ____________ 18.018,81 mk 2) B Lomapalkka 23.6.-31.12.1986 6.338,79 mk (13,5 % 46.954 mk:sta) Lomapalkka 1.1.-27.3.1987 4.355,64 mk (18,5 % 23.544 mk:sta) Odotusajan palkkaa 48 h x 60 mk 2.880,- mk ____________ 13.574,43 mk 3) C Lomapalkka 15.10.-86 - 27.3.1987 5.835,38 mk (13,5 % 43.225 mk:sta) Odotusajan palkkaa 48 h x 60 mk 2.400,- mk ___________ 8.235,38 mk 4) D Lomapalkka 1.7.-31.12.1986 7.582,14 mk (13,5 % 56.164 mk:sta) Lomapalkka 1.1.-2.3.1987 2.504,90 mk (18,5 % 13.540 mk:sta) Odotusajan palkkaa 48 h x 60 mk 2.880,- mk ____________ 12.967,04 mk eli yhteensä 52.795,66 markkaa 16 prosentin korkoineen lomapalkoille A, B sekä C:n osalta 27.3.1987 lukien ja D:n osalta 2.3.1987 lukien sekä odotusajan palkoille 14.8.1987 lukien. Yhdistys on lisäksi vaatinut, että raastuvanoikeus vahvistaisi valtioon nähden, että edellä mainituilla työntekijöillä oli kohdissa 1-4 mainitut työsuhdesaatavat, ja että E velvoitettaisiin korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen päätöksen julistamispäivästä lukien. Vastine E on vaatinut kanteen hylkäämistä. Suomen valtion puolesta ei ole saavuttu vastaamaan jutussa. Raastuvanoikeuden päätös 28.6.1988 Raastuvanoikeus on todennut, että Vaasan läänin työvoimapiirin toimisto oli 17.9.1987 antamallaan palkkaturvaa koskevalla päätöksellä hylännyt yhdistyksen palkkaturvahakemuksen sillä perusteella, että työnantaja oli kiistänyt haetut saatavat eikä niiden perustetta tai määrää ollut saatu selvitetyksi. Työvoimapiirin toimiston päätös oli annettu yhdistykselle tiedoksi 22.9.

1. Haaste oli annettu tiedoksi valtiolle 8.3.1988 ja E:lle 23.3.
2. Koska vahvistuskanne olisi palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin mukaan tullut nostaa 2 momentissa säädetyssä määräajassa paitsi valtiota myös työnantajaa vastaan, mutta yhdistys oli sen laiminlyönyt työnantajan osalta, raastuvanoikeus on jättänyt kanteen tutkimatta. Helsingin hovioikeuden päätös 26.4.1989 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhdistys oli valittamalla saattanut jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Yhdistykselle on myönnetty valituslupa 23.8.
3. Työministeriö ja E ovat antaneet pyydetyt vastaukset. Yhdistys on vaatinut kanteensa hyväksymistä. Työministeriö on vastineessaan katsonut, että kanne olisi tutkittava. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 18.4.1990 Perustelut Työvoimapiirin toimiston hylättyä yhdistyksen hakemuksen saada palkkaturvalain nojalla valtion varoista suoritus yhdistykselle siirretyistä maksamatta jääneistä palkkasaatavista yhdistys on toimiston valitusosoituksen perusteella palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin nojalla saattanut kysymyksen siitä, oliko yhdistyksen saatavaa pidettävä palkkaturvalain 2 §:n 1 momentissa edellytettynä saatavana, sekä sanotun saatavan määrästä raastuvanoikeuden tutkittavaksi. Kanteensa yhdistys on nostanut noudattamatta hovioikeuden päätöksessä mainituin tavoin palkkaturvalain 7 §:n 2 momentissa säädettyä määräaikaa. Kanteessaan yhdistys on myös vaatinut E:n velvoittamista suorittamaan puheena olevat saatavat yhdistykselle. Palkkaturvalain 7 §:n 2 momentissa säädetty määräaika ei koske kanteen nostamista siltä osin, kuin on kysymys työnantajaan kohdistetusta vaatimuksesta. Näin ollen ei kannetta tältä osin olisi tullut jättää alempien oikeuksien mainitsemalla perusteella tutkittavaksi ottamatta. Siltä osin kuin kanne on perustettu palkkaturvalain määräyksiin, tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista vain kysymys saatavan perusteesta ja suuruudesta. Palkkaturvalain 7 §:n 2 momentissa kanteen nostamiselle asetetun määräajan noudattamatta jättäminen ei estä uuden palkkaturvaa koskevan hakemuksen tekemistä ja seuraamukset määräajan noudattamatta jättämisestä liittyvät ainoastaan hallinollisessa menettelyssä ratkaistavaan palkkaturvan maksettavaksi määräämiseen. Tämän vuoksi kannetta ei olisi pitänyt tältäkään osin jättää tutkittavaksi ottamatta. Tuomiolauselma Hovioikeuden ja raastuvanoikeuden päätökset kumotaan ja juttu palautetaan Helsingin raastuvanoikeuteen, jonka tulee ilmoituksesta ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi ja menetellä siinä lain mukaan. Raastuvanoikeuden on ratkaistessaan jutun lausuttava jutussa esitetyistä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevista vaatimuksista. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset, Salervo, Ådahl, Letonen, Haarmann ja Huopaniemi