KKO/1990/57

1990 false KKO:1990:57 Asunto-osakeyhtiön osakkeiden pakkohuutokaupasta oli kuulutettava noudattaen ulosottolain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa säädettyä aikaa. Pakkohuutokaupasta tehty valitus voitiin ratkaista muillakin kuin valituksessa esitetyillä perusteilla. UL 5 luku 7 § 2 mom ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Vantaalta oleva vahtimestari A on kannellut Uudenmaan lääninhallitukselle eräiden saamisten suorittamiseksi 2.4.1987 toimitetusta pakkohuutokaupasta, jossa oli myyty A:n omistama osuus eli puolet Asunto Oy Rasinkatu 14:n 78,5 neliömetrin suuruisen huoneiston hallintaan osoitteessa Rasinkatu 14 A 1, 01360 Vantaa, oikeuttaneista osakkeista numerot 1-

1. Korkeimman hyväksytyn tarjouksen 12.500 markkaa pakkohuutokaupassa olivat tehneet B ja C. A on muun ohessa lausunut, että koko huoneiston arvo oli vähintään 300.000 markkaa. Huutokaupassa oli myyty 150.000 markan omaisuus 12.500 markalla. B ja C olivat Vantaan nimismiespiirin kanslian palveluksessa. B:n virkatehtäviin oli kuulunut puheena olevan pakkohuutokaupan valmistelu. Hän ei siten olisi ulosottolain 5 luvun 53 §:n mukaan saanut olla ostajana. Saman luvun 6 §:n mukaan huutokaupasta olisi tullut ilmoittaa myös osakkeiden toiselle yhteisomistajalle D:lle. A on myös selittänyt saaneensa itse tiedon huutokaupasta vasta kaksi päivää ennen sen toimittamista, jolloin oli ilmoitettu, että huutokaupassa myytäisiin osakkeet kokonaisuudessaan. A on kantelussaan vaatinut pakkohuutokaupan kumoamista. Uudenmaan lääninhallituksen päätös 7.12.1987 Asiakirjojen mukaan A:n irtaimen omaisuuden 2.4.1987 toimitetusta pakkohuutokaupasta oli julkaistu kuulutus 24.3.1987 ilmestyneessä Uusi Suomi -nimisessä sanomalehdessä ja 26.3.1987 ilmestyneessä Vantaan Seutunimisessä lehdessä. Kuulutus oli ollut julkipantuna myös Vantaan kaupungin, valtion virastotalon, nimismiespiirin kanslian ja Myyrmäen kanslian ilmoitustauluilla. Irtaimen omaisuuden pakkohuutokaupasta ilmoittamisesta muulla tavalla ei ollut säädetty ulosottolaissa. Tässä tapauksessa huutokaupasta oli kuitenkin lisäksi suullisesti annettu tieto 31.3.1987 A:lle. Kuuluttamismenettely oli ollut normaalin käytännön mukainen ja riittävä. Omaisuus oli myyty nostohuudoin B:lle ja C:lle, jotka täytettyään maksuvelvollisuutensa olivat saaneet omaisuuden haltuunsa. Huutokaupan toimittaja oli ollut velvollinen hyväksymään heidän huutonsa. Vain huutokaupan toimittajaa oli ulosottolain mukaan kielletty siitä mitään ostamasta. Lääninhallitus on hylännyt kantelun. Helsingin hovioikeuden päätös 12.7.1988 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut asian vaatien pakkohuutokaupan kumoamista vain sillä perusteella, ettei B pakkohuutokaupan valmisteluun osallistuneena ollut oikeutettu toimimaan siinä ostajana, on lausunut, että lääninhallituksen päätöksessä mainitulla 2.4.1987 toimitetulla pakkohuutokaupalla oli myyty A:n omistama osuus eli puolet puheena olevista osakkeista. Huutokaupasta oli kuulutettu lääninhallituksen päätöksessä kerrotulla tavalla 24.3.1987 eli yhdeksän päivää ennen toimitusta. Huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden toiselle osaomistajalle D:lle oli A:n kertoman mukaan ilmoitettu 31.3.1987 eli kaksi päivää ennen huutokauppaa, mitä seikkaa ei huutokaupan toimittajan tai kenenkään muunkaan toimesta ollut kiistetty. Kun pakkohuutokaupassa oli ollut tarkoitus myydä puolet osakkeista, jotka yhdessä oikeuttivat huoneiston hallintaan, kysymyksessä ei ollut ollut irtaimen omaisuuden, vaan ulosottolain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeuden myynti. Tämän vuoksi huutokaupasta olisi tullut kuuluttaa vähintään kahta viikkoa sitä ennen. Kun kysymyksessä oli ollut huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden osuuden myynti, niin sekä velallisen että osakkeiden toisen yhteisomistajan oikeusturva olisi vaatinut, että kuuluttamisen lisäksi huutokaupasta olisi ilmoitettu riittävän ajoissa myös osakkeiden toiselle osaomistajalle D:lle. Hovioikeus on tämän vuoksi kumonnut lääninhallituksen päätöksen ja 2.4.1987 toimitetun pakkohuutokaupan. Lisäksi hovioikeus on lausunut, että asianomaisen ulosottomiehen tuli heti hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman ryhtyä toimenpiteisiin A:n osuuden myymiseksi uudella pakkohuutokaupalla. Pakkohuutokaupasta tuli laillisen kuuluttamisen lisäksi ilmoittaa samassa ajassa A:lle ja huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden toiselle yhteisomistajalle D:lle. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA B:lle ja C:lle on myönnetty valituslupa 5.10.
2. B ja C ovat valituksessaan muun ohessa lausuneet, ettei pakkohuutokaupasta ollut tarvinnut ilmoittaa D:lle aikaisemmin kuin oli tapahtunut. Pakkohuutokaupassa oli myyty irtainta omaisuutta, joten ulosottolain 5 luvun 7 §:n 1 momentin määräystä kuuluttamisesta vähintään viikkoa ennen huutokaupan pitämistä oli noudatettu. Lisäksi hovioikeus oli ratkaissut asian perusteilla, joita A ei ollut valituksessaan lääninhallituksen päätöksestä esittänyt. B ja C ovat vaatineet hovioikeuden päätöksen kumoamista ja huutokaupan pysyttämistä voimassa sekä A:n velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa Korkeimmassa oikeudessa korkoineen. A ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 7.5.1990 Perustelut Ulosottoasiain erityislaatuun nähden hovioikeus on ratkaisussaan voinut nojautua myös sellaisiin perusteisiin, joihin valituksessa ei ole vedottu. Laissa ei ole määräystä siitä, että osakkeiden pakkohuutokaupasta olisi ilmoitettava yhteisomistajalle, jonka osuus ei ole huutokaupan kohteena. Huutokauppa ei siten ole pätemätön sillä perusteella, ettei siitä ole ilmoitettu D:lle aikaisemmin kuin 31.3.
3. Hovioikeus on kuitenkin ulosottolain 5 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla voinut määrätä, että uudesta pakkohuutokaupasta on ilmoitettava Seppo Juhani ja D:lle hovioikeuden päätöksessä mainituin tavoin. Asunto-osakeyhtiön osakkeiden myymistä pakkohuutokaupalla on siitä riippumatta, omistaako ulosottovelallinen osakkeet kokonaan vai osan niistä, pidettävä ulosottolain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden myyntinä. Koska A:n osakkeista omistaman osuuden myymistä ei ole kuulutettu vähintään kahta viikkoa ennen huutokauppaa kuten sanotussa lainkohdassa säädetään, huutokauppa on pätemätön. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Ådahl, Lehtonen, Huopaniemi ja Krook