1990 false KKO:1990:6 Syytetty oli luovuttanut mopon alle 15-vuotiaan kuljetettavaksi kesämökkinsä pihasta alkavalla ja runsaan 200 metrin päässä olevan maalaistalon pihaan päättyvällä tiellä. Tieosuutta eivät käyttäneet muut kuin sen varrella sijaitsevien muutaman kesä- ja saunamökin asukkaat ja heidän satunnaiset vieraansa. Tietä ei pidetty yleiselle liikenteelle tarkoitettuna tai yleisesti liikenteeseen käytettynä alueena. Syyte liikennerikkomuksesta hylättiin. TLL 2 § 1 kohta ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kajaanin kihlakunnanoikeuden päätös 4.11.1987 Kihlakunnanoikeus on virallisen syyttäjän syytteestä katsonut selvitetyksi, että A:n alle 15-vuotias poika B oli kuljettanut niin sanottua minimopoa kesinä 1986 ja 1987 ja niiden välisenä aikana Sotkamon kunnassa. Ajo oli tapahtunut C:n omistaman kesähuvilan pihasta lähtevää tietä pitkin Kapakka -nimisen maalaistalon pihaan ja pihasta takaisin C:n kesämökin pihaan. Kapakan maalaistalo sijaitsi noin 200 metrin päässä Vaarankylän paikallistiestä, josta on tieyhteys Kapakan talon pihaan. Vaarankylän tieltä ajoi muun muassa meijeriauto talon pihaan ja muutkin raskaat ajoneuvot voivat liikennöidä tarvittaessa rehu- ynnä muissa kuljetuksissa pihaan. Kapakan talon pihasta lähtevän tien varrella oli C:n kesämökin lisäksi Kapakan talon sauna ja kaksi muuta kesähuvilaa, joihin kesämökin omistajat ja heidän vieraansa voivat liikennöidä ja liikennöivät autoilla. Vaarankylän tieltä Kapakan talon pihaan ja siitä edelleen kesähuviloille johtavaa tietä ei ollut miltään osin suljettu moottoriajoneuvoliikenteeltä. Toisin sanoen kuka tahansa voi tarvittaessa liikennöidä ja tosiasiassa liikennöi mainittua tietä pitkin. Edellä mainittujen tosiasioiden vuoksi Vaarankylän tieltä Kapakan talon pihapiirin kautta C:n kesähuvilan pihaan päättyvää tietä oli pidettävä yleisesti liikenteeseen käytettynä tienä, millä liikennöimiseen oli sovellettava tieliikennelakia. B:n kuljettama ajoneuvo oli ollut 49,6 kuutiosenttimetrin polttomoottorilla varustettu vastaten näin ollen ajoneuvoasetuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua mopoa. B:n isä A oli tiennyt poikansa ajelusta mainitulla tiellä edellä kuvatulla mopolla kesinä 1986 ja 1987 ja niiden välisenä aikana ja sallinut sen tapahtua. Kerrottujen perusteiden nojalla kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että A oli kesinä 1986 ja 1987 ja niiden välisenä aikana Sotkamossa luovuttanut mopon alle 15-vuotiaan poikansa B:n kuljetettavaksi yleisesti liikenteeseen käytetyllä yksityistiellä. Vielä kihlakunnanoikeus on katsonut, että A:n syyksi edellä luettuja tekoja oli pidettävä saman rikoksen jatkamisena. Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on tuominnut A:n tieliikennelain 64 §:n 2 momentin, 65 §:n 1 momentin ja 103 §:n, ajoneuvoasetuksen 5 §:n 1 momentin sekä rikoslain 7 luvun 2 §:n nojalla ajanjaksona kesä 1986 - kesä 1987 tapahtuneesta jatketusta liikennerikkomuksesta 10:een 34 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 340 markkaa. Itä-Suomen hovioikeuden päätös 18.4.1989 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A valittamalla oli saattanut asian, ei ole muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle on myönnetty valituslupa 9.8.1989. Virallinen syyttäjä on antanut häneltä valituksen johdosta pyydetyn vastauksen. A on vaatinut syytteen hylkäämistä tai että hänet ainakin tieliikennelain 104 §:n nojalla jätetään rangaistukseen tuomitsematta. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.1.1990 Perustelut A on kesinä 1986 ja 1987 Sotkamon kunnassa luovuttanut kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainitun mopon alle 15-vuotiaan poikansa B:n käyttöön. B on mainittuina aikoina kuljettanut mopoa C:n kesämökiltä lähtevää yksityistietä pitkin runsaan 200 metrin päässä olevan Kapakan talon pihaan ja sieltä takaisin. Kapakan talon pihan läpi kulkeva tie jatkuu edelleen noin 200 metrin päähän, jossa se yhtyy Vaaralan paikallistiehen. Kapakan talon ja C:n kesämökin välisen tieosuuden varrella on näiden rakennusten lisäksi yksi kesähuvila, Kapakan talon sauna ja erään toisen maalaistalon saunamökki. Todistajana kuultu Kapakan talon emäntä on kertonut, että kysymyksessä olevalla tiellä ei ole muuta liikennettä kuin todistajan taloon Vaaralantieltä tulevat kuljetukset ja mökkiläisten omat ajot sekä heidän satunnaisten kesävieraidensa ajot. Kihlakunnanoikeuteen annetusta tietä esittävästä piirroksesta on havaittavissa, että tie päättyy C:n kesämökin pihaan. Koska B:n mopollaan ajamaa tieosuutta Kapakan talon ja C:n kesämökin välillä eivät todistajalausunnon mukaisesti ole käyttäneet muut kuin kerrottujen kesämökkien, saunan ja saunamökin käyttäjät ja heidän satunnaiset vieraansa eikä tieosuutta esitetyn selvityksen mukaan ole muuhun liikenteeseen tarkoitettukaan, ei kyseinen tieosuus siten ole ollut tieliikennelain 2 §:n 1 kohdan tarkoittama yleiselle liikenteelle tarkoitettu tai yleisesti liikenteeseen käytetty alue. Tämän vuoksi A:n menettelyyn hänen luovuttaessaan mopon poikansa kuljetettavaksi ei ole sovellettava tieliikennelain säännöksiä. A ei näin ollen ole syyllistynyt alemmissa oikeuksissa hänen syykseen luettuun jatkettuun liikennerikkomukseen. Päätöslauselma Hovioikeuden ja kihlakunnanoikeuden päätökset kumotaan. Syyte hylätään ja A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta. Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Ådahl, Lehtonen, Haarmann ja Krook
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.