KKO/1990/65

1990 false KKO:1990:65 A ja B olivat käyttäneet vuokraamiaan autoja pääasiassa suurten huumausaine-erien salakuljettamiseen. Heidät tuomittiin menettämään valtiolle autojen arvo. HuumausaineL 7 § 2 mom ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Virallisen syyttäjän syyte Helsingin raastuvanoikeudessa Virallinen syyttäjä on, vaatiessaan A:lle ja B:lle rangaistusta muun ohella siitä, että he olivat tuoneet Helsingin tullin kautta luvatta maahan 2.9.1988 noin 60.000 markalla Alankomaista ostamansa viisi kiloa hasista kätkettynä tätä tarkoitusta varten vuokraamansa Iveco Fiat Turbo Daily -merkkisen matkailuauton makuulaveriin ja 2.12.1988 noin 95.000 markalla samoin Alankomaista ostamansa 7,974 kiloa hasista ja 12,1 grammaa marihuanaa kätkettyinä tätä tarkoitusta varten vuokraamansa Volkswagen LT-asuntoauton makuulaveriin, vaatinut myös huumausaineiden arvon, rikosten tuottaman hyödyn sekä huumausaineiden kuljetuksiin käytettyjen autojen arvon menettämistä valtiolle. Raastuvanoikeuden päätös 12.1.1989 Kuultuaan A:ta ja B:tä syytteestä ja menettämisseuraamuksia koskevista vaatimuksista raastuvanoikeus on tuominnut heidät jatketusta rikoksesta, joka käsittää kaksi törkeää huumausaineen salakuljetusta ja osaksi samaan erään kohdistuneita törkeitä huumausainerikoksia sekä salakuljetuksia, vankeusrangaistuksiin sekä yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle hukatun huumausaineen arvon 150.000 markkaa ja rikoksen tuottaman hyödyn 40.000 markkaa. Salakuljetuksiin käytettyjen autojen arvon valtiolle menettämistä koskevan vaatimuksen raastuvanoikeus on hylännyt, koska A:n ja B:n vuokraamat matkailu- ja asuntoautot eivät olleet kuuluneet heille eikä ollut väitetty heidän toimineen autojen vuokraajien hyväksi. Helsingin hovioikeuden päätös 18.5.1989 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä oli saattanut asian muun ohella myös huumausaineiden salakuljetuksiin käytettyjen autojen arvon menetetyksi tuomitsemista koskevan vaatimuksen osalta, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Viralliselle syyttäjälle on myönnetty valituslupa 30.11.1989. B on antanut häneltä pyydetyn vastauksen. A ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen. Virallinen syyttäjä on toistanut vaatimuksensa A:n ja B:n tuomitsemisesta menettämään huumausaineiden salakuljetukseen käytettyjen autojen arvo. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.5.1990 Perustelut Huumausainelain 7 §:n 2 momentin mukaan on tuomittava menetetyksi rikoksentekijälle tai sille, jonka puolesta tai hyväksi hän on toiminut, kuuluva moottoriajoneuvo muun muassa silloin kun sitä pääasiassa on käytetty huumausaineen luvatonta kuljettamista tarkoittavaan matkaan. Jos mainitulla tavalla käytettyä kuljetusvälinettä ei voida tuomita omistajaltaan menetetyksi, on sen arvo vastaavasti tuomittava menetetyksi. A ja B ovat vuokranneet alempien oikeuksien päätöksissä tarkoitetut matkailu- ja asuntoautot salakuljettaakseen suuret erät huumausaineita. Autot, joita siis on pääasiassa käytetty huumausaineen luvatonta kuljettamista tarkoittavaan matkaan, olisi tullut tuomita menetetyiksi, jos ne olisivat olleet A:n tai B:n omia tahi kuuluneet henkilölle, jonka puolesta tai hyväksi he ovat toimineet. Autot eivät kuitenkaan ole olleet A:n tai B:n eivätkä nämä myöskään ole toimineet autojen vuokraajien puolesta tai hyväksi. Kun autoja näin ollen ei voida tuomita omistajiltaan menetetyiksi, on niiden asemesta A ja B vastaavasti tuomittava menettämään niiden arvo. Asiassa esitettyjen Helsingin piiritullikamarin arviointitodistusten perusteella Korkein oikeus katsoo kysymyksessä olevien Iveco Fiat Turbo Daily -erikoisauton arvoksi 60.000 markkaa ja Volkswagen -erikoisauton arvoksi 150.000 markkaa. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöstä muutetaan siten, että A ja B tuomitaan yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle huumausaineiden salakuljetukseen käytettyjen Iveco Fiat Turbo Daily -erikoisauton arvo 60.000 markkaa ja Volkswagen -erikoisauton arvo 150.000 markkaa. Muilta osin hovioikeuden päätös jää lainvoiman saaneena noudatettavaksi. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Mörä, Roos, Huopaniemi ja Taipale