KKO/1991/111

1991 false KKO:1991:111 Konossementtiin sisältyi oikeudenkäyttölauseke, jonka mukaan konossementista aiheutuvat riidat oli ratkaistava tietyissä ulkomaisissa tuomioistuimissa. Oikeudenkäyttölauseke koski myös rahdinkuljettajan suomalaisia apulaisia, kuten ahtaajaa, eikä tavaran vastaanottajan seuraajan korvausvaatimusta heitä vastaan tavaran purkamisessa syntyneen vahingon johdosta voitu käsitellä heidän yleisessä varallisuusoikeuspaikassaan. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Washington International Insurance Company'n kanne Helsingin raastuvanoikeudessa Washington International Insurance Company, jäljempänä vakuutusyhtiö, on Oy Finnish Stevedores Ab:lle ja Helsingin kaupungille 6.1.1989 tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla lausunut, että loppuvuodesta 1987 ja alkuvuodesta 1988 oli kuljetettu Amerikan yhdysvaltojen Savannahin kaupungista Bremerhavenin kautta Helsinkiin 13.281 kilogramman painoinen porauskone, jonka merkki oli Driltech Drill Rig, T25 KW S/N 731393, varaosia ja hydraulista öljyä, jäljempänä porauskone, kiintein päädyin varustetulla suurlavalla, No:lla INCU 308107-7, jäljempänä flat, josta kuljetuksesta oli annettu paikalliskonossementti n:o 203 ja valtamerikonossementti, päivätty 20.12.1987 n:o ZSHEA 001, jossa laivaajaksi oli merkitty Driltech Inc. ja vastaanottajaksi Tamrock Blasthole Drills, Tampere. Porauskoneen Bremerhavenista Helsingin Länsisatamaan kuljettanut moottorialus Cimbria oli kiinnittynyt Saukon laituriin 9.1.1988 kello 20.45, missä aluksen purkaustyö oli aloitettu vielä samana iltana. Purkaustyön oli suorittanut ahtausliike Oy Finnish Stevedores Ab käyttäen purkamisessa myös Helsingin kaupungin omistamaa konttinosturia, jonka kuljettajat olivat Helsingin kaupungin palveluksessa. Purkaustyö oli kuitenkin suoritettu Oy Finnish Stevedores Ab:n johdon ja valvonnan alaisuudessa. Flatille kiinnitettyä porauskonetta nostettaessa aluksesta edellä mainitulla konttinosturilla pitkillä nostovaijereilla oli taakka noston aikana alkanut heilua voimakkaasti ja nostovaijerit olivat löystyneet siten, että neljästä vaijerista kolme oli irronnut ja porauskone oli pudonnut flatiltä laiturille osittain kahdentoista metrin lauttavaunun päälle vaurioituen pahasti ja tullen epäkuntoon siten, että sen arvonmenetys oli 95 prosenttia. Kauppalaskun n:o 202091 mukaan porauskone oli myyty Tampereen kaupungista olevalle Tamrock Blasthole Drillsille kauppaehdoin CIF Finnish port. Vakuutusyhtiö oli 16.12.1987 myöntämänsä merivakuutuksen, vakuutuskirja n:o 63742, perusteella edunsaajalle sittemmin korvannut porauskoneen rikkoutumisen 175.000 Yhdysvaltain dollarilla, jonka johdosta oikeus vaatia korvausta vahingosta vastuussa olevilta oli siirtynyt kantajayhtiölle. Sen vuoksi vakuutusyhtiö on vaatinut, että Oy Finnish Stevedores Ab ja Helsingin kaupunki velvoitettaisiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajayhtiölle edellä tarkoitetut 175.000 Yhdysvaltain dollaria 16 prosentin vuotuisine korkoineen 9.1.1988 alkaen joko mainitussa valuutassa tai vastaavan määrän Suomen markoiksi muutettuina Suomen Pankin maksupäivänä noteeraaman virallisen valuutan myyntikurssin mukaan sekä korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen. Osakeyhtiön ja kaupungin oikeudenkäyntiväitteet Osakeyhtiö ja kaupunki olivat ennen pääasiaan vastaamista väittäneet, että raastuvanoikeus ei ollut toimivaltainen käsittelemään kanteessa tarkoitettua asiaa, koska kysymyksessä olevan porakoneen kuljetusta koskevan yhdysvaltalaisen rahdinottajan antaman konossementin ehdon mukaan konossementista aiheutuvat erimielisyydet oli ratkaistava joko Lontoon kaupallisessa tuomioistuimessa Englannin lain mukaan tai New Yorkin eteläisen piirin piirituomioistuimessa Yhdysvaltain lakien mukaan. Raastuvanoikeuden päätös 12.9.1989 Raastuvanoikeus, jossa myös osakeyhtiö ja kaupunki olivat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen, on päätöksessään lausunut, että Gulf Container Linen valtamerikonossementtiin otetun sopimusehdon mukaan vaatimukset rahdinottajaa vastaan oli käsiteltävä eräissä ulkomaisissa tuomioistuimissa. Rahdinottajan aineellinen vastuu määräytyy konossementtiehtojen mukaan. Rahdinottaja on ensisijaisesti vastuussa sopimukseen perustuvista vaatimuksista. Konossementin lauseke 5 koskee myös rahdinottajan itsenäisiä apulaisia. Lunastamalla konossementin ja luovuttamalla sen on Oy Tampella Ab sitoutunut noudattamaan konossementin ehtoja. Koska kantaja Washington International Insurance Company ei voi saada parempaa oikeutta kuin Oy Tampella Ab:llä on, on kantaja sidottu konossementin mainittuun ehtoon. Kantaja ei ole esittänyt kanneperustetta, joka nojaisi edellä mainitun konossomenttiin perustuvan sopimussuhteen ulkopuoliseen korvausvelvollisuuteen. Kanteessa tarkoitettu vahinko on tapahtunut ennen purkauksen päättymistä ja siis konossementin voimassaoloaikana. Vaatimukset rahdinottajan käyttämiä apulaisia tai aliurakoitsijoita vastaan ovat toissijaisia ja nämä voivat vedota konossementin mukaisiin aineellisiin ehtoihin ja vastuurajoituksiin. Näillä perusteilla raastuvanoikeus on katsonut, että konossementin oikeuspaikkaa koskevaa sopimusta on noudatettava myös vaadittaessa vahingonkorvausta mahdollisesti vastuussa olevilta Oy Finnish Stevedores Ab:lta tai Helsingin kaupungilta ja jättänyt kanteen tutkimatta sekä velvoittanut Washington International Insurance Companyn korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut, Oy Finnish Stevedores Ab:n 25.000 ja Helsingin kaupungin 20.000 markalla, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 12.9.1989 lukien. Helsingin hovioikeuden päätös 4.4.1990 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi vakuutusyhtiö oli saattanut jutun, on katsonut, ettei ollut syytä muuttaa raastuvanoikeuden päätöstä ja jättänyt sen pysyväksi. Washington International Insurance Company on velvoitettu suorittamaan korvaukseksi vastauskulusta Oy Finnish Stevedores Ab:lle 1.500 markkaa ja Helsingin kuapungille 1.000 markkaa, kumpikin määrä 16 prosentin korkoineen hovioikeuden päätöksen antopäivästä lukien. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Vakuutusyhtiölle on myönnetty valituslupa 23.8.1990. Vakuutusyhtiö on vaatinut raastuvanoikeuden ja hovioikeuden päätösten kumoamista sekä jutun palauttamista raastuvanoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi vakuutusyhtiö on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen. Vakuutusyhtiö on perustanut vaatimuksensa ensisijaisesti siihen, että alemmat oikeudet ovat virheellisesti samaistaneet konossementtiehtoihin sisältyvät materiaaliset ja prosessuaaliset määräykset ulottamalla niin sanotun Himalaya-lausekkeen mahdollisesti vastaajille antaman suojan koskemaan myös oikeudenkäyttölauseketta. Toissijaisesti vakuutusyhtiö on perustanut vaatimuksensa myös varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n 1 momenttiin ja katsonut, että konossementin prorogatiosopimusehdon soveltaminen johtaisi vakuutusyhtiöön nähden kohtuuttomuuteen muun muassa sen vuoksi, että konossementin oikeudenkäyttölausekkeessa mainituissa tuomioistuimissa vastaajia vastaan saatavat tuomiot eivät ole Suomessa täytäntöönpantavissa. Osakeyhtiö ja kaupunki ovat erikseen antaneet niiltä pyydetyt vastaukset, joissa ne ovat vaatineet valituksen hylkäämistä ja korvausta vastinekuluistaan. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 27.8.1991 Perustelut Porauskoneen kuljetusta varten Savannahista Helsinkiin on 20.12.1987 annettu Gulf Container Linen konossementti, jossa tavaran vastaanottajaksi on merkitty Tamrock Blasthole Drills Tampereelta. Tamrock Blasthole Drills oli Oy Tampella Ab:n eräs liiketoimintayksikkö ja aputoiminimi. Washington International Insurance Company on myöntämänsä vakuutuksen perusteella korvannut Oy Tampella Ab:n kärsimän vahingon ja Oy Tampella Ab:n konossementtiin perustuvat oikeudet ovat siten siirtyneet vakuutusyhtiölle. Konossementin oikeudenkäyttöä koskevan 17 lausekkeen mukaan konossementista aiheutuvat erimielisyydet on konossementin haltijan valinnan mukaan ratkaistava joko Lontoon kaupallisessa tuomioistuimessa Englannin lain mukaan tai New Yorkin eteläisen piirin piirituomioistuimessa Yhdysvaltain lakien mukaan. Suomen oikeuskäytännössä on katsottu (KKO 1971 II 89), että konossementtiin otettu lauseke, jossa laivauspaikkakunnan tuomioistuin oli määrätty toimivaltaiseksi, muodosti oikeudenkäyntiesteen suomalaisen rahdinkuljettajan kotipaikan tuomioistuimessa, jossa tavaran vastaanottajan vakuutusyhtiö ajoi kannetta rahdinkuljettajaa vastaan. Tämä juttu eroaa edellä mainitusta jutusta siten, että vastaajana ei ole rahdinkuljettaja vaan tämän käyttämä ahtaaja ja ahtaajan käyttämä nostokurjenomistaja. Rahdinkuljettajaa avustaneiden oikeudet ja velvollisuudet konossementin haltijaa kohtaan määräytyvät konossementin perusteella. Tämän vuoksi on perusteltua, että riidat heidänkin osalta ratkaistaan samassa tuomioistuimessa ja samojen säännösten mukaan kuin konossementtia koskevat riidat yleensä. Konossementin oikeudenkäyttölausekkeen soveltaminen ei johda vakuutusyhtiön kannalta kohtuuttomuuteen sillä perusteella, että lausekkeessa mainituissa tuomioistuimissa annettavat tuomiot eivät ole sellaisinaan Suomessa täytäntöönpantavissa vastaajia vastaan. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt muutakaan perustetta, jonka nojalla oikeudenkäyttölausekkeen soveltamisesta olisi kohtuuttomuussyistä luovuttava. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Washington International Insurance Company velvoitetaan maksamaan korvaukseksi vastauksen antamisesta täällä, Oy Finnish Stevedores Ab:lle 3.000 markkaa ja Helsingin kaupungille 2.000 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen tämän päätöksen antopäivästä lukien. Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Portin, Nybergh, Riihelä ja Wirilander