← Suomi

KKO/1991/77

1991 false KKO:1991:77 Avioliittolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettu aika, jonka kuluessa uusi avioerovaatimus on esitettävä, ei ole sellainen määräaika, joka voidaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n nojalla palauttaa. AL 25 § AL 26 § OK 31 luku 17 § HAKEMUS Aviopuolisot Erkki ja Kirsti H ovat yhteisessä hakemuksessaan pyytäneet, että heille palautetaan menetetty määräaika avioeroasian jatkokäsittelyä varten. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 31.5.1991 Avioliittolain 25 §:n 1 momentin mukaan puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta-ajan jälkeen. Harkintaaika voi johtaa joko avioeropäätöksessä pysymiseen tai vaatimuksesta luopumiseen. Avioero tuomitaan harkintaajan jälkeenkin vain, jos jompikumpi puoliso sitä silloin nimenomaisesti uudelleen vaatii (HE 1986 vp. n:o 62 s. 17). Uusi vaatimus on esitettävä lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa, joka alkaa kuuden kuukauden ja päättyy vuoden kuluttua harkinta-ajan alkamisesta. Uuden vaatimuksen jäädessä tässä määräajassa esittämättä, asia raukeaa. Kysymyksessä ei ole sellainen määräaika, joka voidaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n nojalla palauttaa. Tämän vuoksi Korkein oikeus jättää Erkki ja Kirsti H:n hakemuksen tutkittavaksi ottamatta. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Portin, Riihelä, Tulenheimo-Takki ja Wirilander

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.