← Suomi

KKO/1992/106

1992 false KKO:1992:106 A oli ostanut vuokratiloissa toimineen B:n liiketoiminnan ja tullut samoihin tiloihin uudeksi vuokralaiseksi heti B:n jälkeen. Vuokranantajaan nähden A oli esiintynyt B:n liiketoiminnan jatkajana. A:n vuokrasuhteen alkaessa vuokratiloihin oli jäänyt kolmannelle kuuluneita B:n leasing-sopimuksen nojalla hallitsemia kalusteita, jotka eivät olleet kuuluneet B:n liiketoiminnasta tehtyyn kauppaan. Koska A ei ollut näyttänyt, että se olisi vuokrasuhteen alkaessa tai myöhemminkään sen kestäessä ilmoittanut vuokranantajalle kalusteista ja siitä, ettei sillä ollut niihin mitään määräysvaltaa ja ettei se niin ollen ollut velvollinen niistä huolehtimaan, A oli vuokranantajaan nähden vastuussa siitä, että kalusteet olivat sen vuokrasuhteen päätyttyä jääneet vuokratiloihin. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Helsingin asunto-oikeudessa Konsulttitoimisto Staco Oy on Datavision Oy:lle 4.10.1990 tiedoksi annetun haasteen nojalla kertonut, että Datavision Oy oli jättänyt maksamatta konsulttitoimistolta vuokraamansa osoitteessa Kaupintie 11 sijaitsevan toimistohuoneiston vuokran ajalta 5.

  1. - 31.7.1990 eli 39 730 markan kuukausivuokran mukaan laskien yhteensä 193 523 markkaa. Sen vuoksi Konsulttitoimisto Staco Oy on vaatinut Datavision Oy:n velvoittamista suorittamaan mainitut 193 523 markkaa sekä 16 prosenttia korkoa kullekin maksamattomalle kuukausivuokralle sen eräpäivästä lukien ja korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut. Asunto-oikeuden tuomio 9.1.1991 Datavision Oy:n vastustettua kannetta ja vaadittua korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asunto-oikeus on lausunut selvitetyksi, että kysymyksessä olevaa toimistohuoneistoa vuokralaisena hallinneen Innomedia Oy:n jouduttua konkurssiin Datavision Oy oli käyttänyt huoneistoa hyväkseen ja maksanut siitä vuokraa konsulttitoimistolle 7.7.1989 alkaen 39 730 markan kuukausivuokran mukaisesti. Siten Datavision Oy:n oli katsottava hallinneen sanottua toimistotilaa suullisen vuokrasopimuksen perusteella, jossa ei ole näytetty sovitun tarkemmin vuokraehdoista tai irtisanomisesta. Datavision Oy:n oli katsottava kirjeellä irtisanoneen sanotun suullisen vuokrasopimuksen ja luovuttaneen huoneiston avaimen vuokranantajalle. Huoneistoon oli tosin jäänyt OP-Rahoituskeskuksen omistamia konttorikalusteita siten, että Suomen Realisointikeskus Oy oli 25.4.1990 kuitannut saaneensa huoneiston avaimen ja palauttanut sen 31.5.1990 Konsulttitoimisto Staco Oy:lle ilmoittaen samalla tyhjentäneensä huoneiston 29.5.1990 OP-Rahoituskeskuksen omistamista konttorikalusteista. Oli jäänyt näyttämättä, että Datavision Oy olisi vastuussa kanteessa vaadittujen vuokrien maksamisesta. Oikeudenkäyntikulujen tuomitsemiseen ei ollut painavia syitä. Tämän vuoksi asunto-oikeus on huoneenvuokralain 4 §:n ja 108 §:n sekä oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetun lain 36 §:n nojalla hylännyt kanteen ja vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Helsingin hovioikeuden tuomio 2.10.1991 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Konsulttitoimisto Staco Oy oli saattanut jutun, on lausunut selvitetyksi, että Konsulttitoimisto Staco Oy:n ja Datavision Oy:n välillä oli solmittu suullinen vuokrasopimus. Vuokrasopimuksen ei ollut näytetty sisältäneen irtisanomista koskevia ehtoja. Datavision Oy oli 9.2.1990 päivätyllä kirjeellä irtisanonut vuokrasopimuksen päättymään 4.3.
  2. Vuokrasopimus olisi siten irtisanomisen johdosta päättynyt 31.3.
  3. Datavision Oy oli kuitenkin jättänyt huoneistoon OP-Rahoituskeskus Oy:n omistamat, käyttämänsä konttorikalusteet, jotka oli viety pois huoneistosta vasta 29.5.
  4. Huoneiston avain oli palautettu Konsulttitoimisto Staco Oy:lle 31.5.
  5. Datavision Oy oli siten luovuttanut huoneiston vuokranantajan haltuun vasta 31.5.1990 ja oli velvollinen suorittamaan vuokrat mainittuun päivään saakka. Konsulttitoimisto Staco Oy:llä asunto-oikeudessa olleiden oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen oli painavia syitä. Lausumillaan perusteilla hovioikeus on, muuttaen asuntooikeuden tuomiota, huoneenvuokralain 37 §:n, 52 §:n, 66 §:n ja 108 §:n sekä oikeudenkäynnistä huoneenvuokraasioissa annetun lain 36 §:n nojalla velvoittanut Datavision Oy:n suorittamaan Konsulttitoimisto Staco Oy:lle maksamattomat vuokrat ajalta 5.
  6. - 31.5.1990 yhteensä 114 063 markkaa 16 prosentin korkoineen 34 603 markalle 2.3.1990 lukien ja 39 730 markan suuruisille kuukausierille 2.
  7. ja 2.5.1990 lukien sekä korvaukseksi Konsulttitoimisto Staco Oy:llä asunto-oikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluista 4 000 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien. Lisäksi hovioikeus on velvoittanut Datavision Oy:n suorittamaan Konsulttitoimisto Staco Oy:lle korvaukseksi sillä hovioikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluista 1 000 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien, koska kulujen korvaamiseen oli painavia syitä. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Datavision Oy:lle on myönnetty valituslupa 17.12.
  8. Korkein oikeus on 8.1.1992 määrännyt, ettei hovioikeuden tuomion täytäntöönpanoa ollut jatkettava siltä osalta kuin yhtiö on hakenut muutosta tuomioon. Datavision Oy on valituksessaan vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista siltä osalta kuin se on velvoitettu suorittamaan Konsulttitoimisto Staco Oy:lle vuokraa huhtija toukokuulta 1990 ja korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut alemmissa oikeuksissa. Datavision Oy on lisäksi vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen. Konsulttitoimisto Staco Oy on antanut siltä pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan korkoineen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 2.9.1992 Perustelut Ennen kuin Datavision Oy ryhtyi vuokralaisena hallitsemaan kysymyksessä olevia vuokratiloja, niissä oli vuokralaisena Innomedia Oy. Viimeksi mainitun jouduttua konkurssiin Datavision Oy oli 3.7.1989 ostanut sen liiketoiminnan ja tullut sen jälkeen vuokralaiseksi puheena olevaan liikehuoneistoon. Vuokratiloihin oli jäänyt OP-Rahoituskeskus Oy:n omistamia Innomedia Oy:n leasingsopimuksen nojalla hallitsemia konttorikalusteita, jotka eivät olleet sisältyneet 3.7.1989 tehtyyn liiketoiminnan kauppaan. Datavision Oy:n siirtyessä tuolloin Innomedia Oy:n konkurssipesän hallinnassa olleisiin vuokratiloihin se oli esiintynyt Innomedia Oy:n liiketoiminnan jatkajana ja antanut Konsulttitoimisto Staco Oy:lle sellaisen käsityksen, että vaikka vuokran maksaja vaihtuikin, kaikki säilyisi muutoin ennallaan. Vaikkei Datavision Oy:n ja konsulttitoimiston kesken olekaan näytetty nimenomaisesti sovitun siitä, että Datavision Oy ottaisi huolehtiakseen vuokratiloissa olleista konttorikalusteista, se on kuitenkin menettelyllään synnyttänyt Konsulttitoimisto Staco Oy:lle tästä perustellun uskon. Datavision Oy ei ole näyttänyt, että se olisi myöhemminkään vuokrasuhteen kestäessä ilmoittanut konsulttitoimistolle, ettei sillä ole mitään määräysvaltaa mainittuihin kalusteisiin ja ettei se niin ollen ollut velvollinen niistä huolehtimaan. Näillä perusteilla Datavision Oy on suhteessa konsulttitoimistoon vastuussa siitä, että puheena olevat kalusteet ovat vuokrasuhteen päätyttyä 31.3.1990 jääneet kysymyksessä oleviin tiloihin 31.5.1990 saakka. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Koskei ole painavia syitä velvoittaa Datavision Oy:tä korvaamaan Konsulttitoimisto Staco Oy:n oikeudenkäyntikuluja Korkeimmassa oikeudessa, yhtiön on oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetun lain 36 §:n nojalla itse vastattava sanotuista kuluistaan. Hovioikeuden tuomiota koskeva täytäntöönpanokielto raukeaa. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Portin, Ketola, Tulenheimo-Takki, Wirilander ja Raulos

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.