← Suomi

KKO/1992/110

1992 false KKO:1992:110 Työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan muistutukset tiliä vastaan oli tehtävä ennen seuraavaa tilinmaksua, ei velvoittanut järjestäytynyttä työntekijää, kun hänen työnantajansa oli järjestäytymätön. TEhtoL 4 § 1 mom 3 kohta ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Lahden raastuvanoikeudessa A on Sopen Kuljetus Oy:lle 20.1.1989 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla nyt kysymyksessä olevilta osilta lausunut, että hän oli ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa yhtiöön toimien sen palveluksessa täysperävaunun kuljettajana 11.4.1988 lukien. Yhtiö oli 2.6.1988 purkanut A:n työsopimuksen jättäen samalla suorittamatta hänelle yleissitovan kuormaautoalan työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset ilta- ja yötyölisät. Tämän vuoksi A on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle iltatyölisiä 10 prosenttia taulukkopalkasta eli tuntipalkan ollessa 35,20 markkaa 32 tunnilta 112,64 markkaa ja yötyölisiä 15 prosenttia taulukkopalkasta eli 35 tunnilta 184,80 markkaa ja siis yhteensä 297,44 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.6.1988 lukien sekä odotusajan palkkana kuudelta päivältä 35,20 markan tuntipalkan mukaan 1 689,60 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi A on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen päätöksen julistamispäivästä lukien. Yhtiön vastaus Yhtiö on kiistänyt kanteen ja vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen päätöksen julistamispäivästä lukien. Raastuvanoikeuden päätös 29.5.1989 Raastuvanoikeus on lausunut selvitetyksi, että yhtiö ei ollut maksanut A:lle kuorma-autoalan työehtosopimuksen 10 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja erillisiä iltaja yötyölisiä. A oli suostumuksensa mukaisesti 25.

  1. - 6.5.1988 työskennellyt urakka-ajossa siitä sovitulla palkalla eikä ollut edellä mainitun työehtosopimuksen 26 §:n 2 kohdan edellyttämällä tavalla tehnyt muistutusta ilta- ja yötyölisistä. Lisäksi A oli työsuhteen päättyessä todistajan mukaan ilmoittanut, ettei hänellä ollut palkkasaatavia yhtiöltä. Ilta- ja yötyölisiä koskeva vaatimus oli siten perusteeton. Kun A:lla edellä olevan johdosta ei ollut työsuhteen päättyessä ollut työsuhteesta johtuvia saatavia, oli myös odotusajan palkkaa koskeva vaatimus aiheeton. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on, samalla kun se on hylännyt vaatimukset irtisanomisajan palkasta ja vahingonkorvauksesta, hylännyt myös ilta- ja yötyölisiä sekä odotusajan palkkaa koskevat vaatimukset ja velvoittanut A:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut kohtuullisiksi harkituilla 8 000 markalla 16 prosentin korkoineen 29.5.1989 lukien. Kouvolan hovioikeuden tuomio 26.6.1991 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli muun muassa ilta- ja yötyölisien sekä odotusajan palkan osalta valittamalla saattanut asian, on lausunut, että kuorma-autoalan työehtosopimuksen 26 §:n 2 kohdan mukaan muistutukset tiliä vastaan oli tehtävä ennen seuraavaa tilinmaksua. A, joka oli kuulunut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y:hyn, oli työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen ehtoja. Näin ollen A, joka ei ollut työehtosopimuksen mukaisesti tehnyt muistutusta tilejä vastaan, oli menettänyt oikeutensa raastuvanoikeuden päätöksessä sanottuihin työehtosopimuksen 10 §:n 1 kohdassa tarkoitettuihin ilta- ja yötyölisiin, joiden peruste oli ollut ajoilta ennen tilinmaksuja. Viimeinen työehtosopimuksessa tarkoitettu tilinmaksu ennen työsopimuksen purkamista oli tapahtunut 23.5.
  2. Näillä ja muutoin raastuvanoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeus on jättänyt raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen pysyväksi. A on velvoitettu suorittamaan yhtiölle korvaukseksi sille hovioikeudessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 1 000 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 18.12.
  3. Valituksessaan A on toistanut ilta- ja yötyölisiä sekä odotusajan palkkaa koskevat vaatimuksensa ja vaatinut myös korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen sekä vapauttamistaan kulujen korvausvelvollisuudesta. Yhtiö on antanut siltä pyydetyn vastauksen vaatien vastauskulujensa korvaamista 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 9.9.1992 Perustelut Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien ja työntekijöiden on noudatettava toistensa kanssa tehtävissä työsopimuksissa työehtosopimuksen määräyksiä. A on kuulunut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon, mutta yhtiö on ollut järjestäytymätön työnantaja. Kuorma-autoalan yleissitovan työehtosopimuksen 26 §:n 2 kohdan määräys muistutuksen tekemisestä tiliä vastaan ei siten mainitun lainkohdan nojalla ole velvoittanut A:ta. A on esittämänsä luettelon mukaan, jota ei ole osoitettu vääräksi, tehnyt työehtosopimuksen 10 §:n 1 kohdan mukaisia iltatyölisiin oikeuttavia tunteja 32, joista hänellä on oikeus saada 10 prosenttia taulukkopalkasta eli tuntipalkan ollessa 35,20 markkaa yhteensä 112,64 markkaa, ja yötyölisiin oikeuttavia tunteja 35, joista hän on oikeutettu saamaan 15 prosenttia taulukkopalkasta eli 184,80 markkaa. Yhtiö ei ole näyttänyt suorittaneensa A:lle mainittuja lisiä. Yhtiö ei myöskään ole näyttänyt sopineensa A:n kanssa siitä, että työehtosopimuksen mukaisia päivärahoja korkeammilla päivärahoilla olisi tarkoitettu korvata ilta- ja yötyölisät. Koska yhtiö ei ole suorittanut A:n työsuhteesta johtuvia saatavia hänen työsuhteensa päättymiseen mennessä, A:lla on työsopimuslain 22 §:n 5 momentin nojalla oikeus saada odotusajan palkkaa kanteessaan vaatimansa määrä. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan A:lle iltatyölisinä 112,64 markkaa ja yötyölisinä 184,80 markkaa eli yhteensä 297,44 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.6.1988 lukien sekä odotusajan palkkana kuudelta päivältä yhteensä 1 689,60 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 20.1.1989 lukien. Yhtiö velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. A:n yhtiölle maksettavien oikeudenkäyntikulujen korvausten osalta hovioikeuden tuomio jää voimaan. Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Jalanko, Roos ja Suhonen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Heikonen

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.