KKO/1992/130

1992 false KKO:1992:130 Asennusliike oli suorittanut kiinteistön liittämisen kunnan viemäriverkostoon virheellisesti. Kunta oli kiinteistön omistajan pyynnöstä yhdessä asennusliikkeen kanssa ottanut suorittaakseen asennuksen korjaustyön. Kunnan ja asennusliikkeen kesken oli sovittu muun ohella, että asennusliike asentaa kiinteistön viemärin päähän kunnan tarkastuskaivoon tarpeellisen takaiskuventtiilin. Kun takaiskuventtiilin puuttumisen johdosta oli kiinteistölle aiheutunut viemäriveden tulvimisesta vahinkoa, kunta oli vastuussa vahingon korvaamisesta kiinteistön omistajalle. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA A:n kanne Orimattilan kihlakunnanoikeudessa A on Mäntsälän kunnalle 29.8.1989 tiedoksi annetun haasteen nojalla lausunut, että Mäntsälän kunnan työntekijät olivat rakennusmestari B:n johdolla asentaneet A:n omakotitalon viemäriputket ja tällöin laiminlyöneet asentaa viemäriin takaiskuventtiilin. Tämän laiminlyönnin seurauksena A:n omakotitalon alakertaan, jossa työhuoneet ja sauna olivat sijainneet, oli tulvinut vettä kunnan viemäristä noin kahden metrin korkeudelle. Viemärivesi oli ollut rakennuksen alakerrassa noin viikon. Vesivahingon seurauksena talon perustukset olivat kostuneet ja talon pohja sekä salaojitus vaurioituneet. Tästä vesivahingosta Mäntsälän kunta työntekijöidensä työnantajana oli vastuussa. Lisäksi A on oikeudessa katsonut, että Mäntsälän kunta oli korvausvelvollinen myös sillä perusteella, että kunta oli laiminlyönyt valvoa, että viemäri tuli asianmukaisesti liitetyksi kunnan viemäriin. Tällä perusteella A on vaatinut Mäntsälän kunnan velvoittamista suorittamaan vahingonkorvauksena 10.4.1984 aiheutuneen vesivahingon johdosta 1) omakotitalon kellarissa olleiden tavaroiden pilaantumisesta 14 070 markkaa, 2) rakennukselle aiheutuneesta vahingosta ja arvonalennuksesta 51 000 markkaa, 3) vesivahingon aiheuttamista kuivatus- ja puhdistustöistä ynnä muista kuluista 5 750 markkaa, 4) saunan seinien korjaustyöstä 3 000 markkaa eli yhteensä 73 820 markkaa 16 prosentin korkoineen 29.8.1989 lukien sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen. Kihlakunnanoikeuden päätös 14.6.1990 Kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että A:n omistaman kiinteistön liittämiseksi Mäntsälän kunnan viemäriverkostoon oli Insinööritoimisto X vuonna 1980 suorittanut kantajan toimeksiannosta liittymän edellyttämät asennustyöt. Tällöin talon tarkastuskaivoon oli asennettu takaiskuventtiili. Viemäri ei kuitenkaan ollut toiminut, koska se oli asennettu talon kellarikerroksen lattiapintaa korkeammalle. Todistajana kuullun kunnaninsinööri Y:n kertomuksen mukaan virheen korjaamiseksi oli suullisesti sovittu, että Mäntsälän kunta asennusliikkeen puolesta suorittaa viemärin kaivuutyön uudelleen ja putken asennuksen kiinteistön tarkastuskaivolle saakka kunnan yleisestä viemäristä ja että X asentaa kunnan tarkastuskaivoon takaiskuventtiilin sekä suorittaa muutoin kiinteistön yhdistämisen kunnan viemäriin. Sopimusta tehtäessä olivat olleet läsnä Y, B ja insinööri X. Mäntsälän kunnan työntekijät olivat B:n työnjohdolla loppuvuodesta 1982 purkaneet vanhan viemärin ja tarkastuskaivon, tarkastaneet viemärin kaadon ja asentaneet uuden viemärin niin, että putki oli vedetty kunnan viemärin tarkastuskaivosta lähelle talon ulkoseinää. X:n toimesta oli sitten suoritettu viemärin yhdistäminen taloon. Viemärin uudelleen asentamisen yhteydessä oli vanha tarkastuskaivo purettu kokonaan. Tässä kaivossa ollut venttiili oli nostettu pois kaivosta ja ilmeisesti X:n palveluksessa ollut työntekijä oli vienyt sen X:n varastoon. Kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että venttiili olisi joutunut Mäntsälän kunnan haltuun. Viemärin asentaminen kunnan tarkastuskaivosta eteenpäin oli ollut A:n tehtävä, jonka hän oli antanut X:n suoritettavaksi. Kunta oli X:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella suorittanut X:n puolesta osan tästä työstä. Kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että Mäntsälän kunta olisi sitoutunut tai olisi muuten ollut velvollinen suorittamaan tätä työtä tai asentamaan takaiskuventtiiliä, jonka puuttuminen oli aiheuttanut kanteessa tarkoitetun vesivahingon. Takaiskuventtiilin asentaminen oli kuulunut osana viemärin asentamiseen kunnan viemäristä taloon. Asiassa ei ollut näytetty, että Insinööritoimisto X:n ja A:n välisen, viemärin rakentamista koskevan sopimuksen velvoitteet olisivat siirtyneet Mäntsälän kunnan vastattaviksi. Mäntsälän kunnan ja A:n välillä ei ollut sopimusta viemärin rakentamisesta kunnan viemäristä taloon. Kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että Mäntsälän kunta olisi A:n taloa viemäriin liitettäessä laiminlyönyt sille kuuluvan tarkastusvelvollisuuden ja että kanteessa tarkoitettu vesivahinko olisi johtunut Mäntsälän kunnan toimenpiteistä tai laiminlyönnistä. Tällä perusteella kihlakunnanoikeus on hylännyt kanteen. Koska asia oli ollut niin epätietoinen ja sekava, että oikeudenkäyntiin oli ollut perusteltua aihetta, asianosaiset saivat itse pitää kulunsa vahinkonaan. Kouvolan hovioikeuden tuomio 4.12.1991 Hovioikeus, jossa A haki muutosta toistaen kihlakunnanoikeudessa esittämänsä vaatimukset ja vaatien kunnan velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen sekä kihlakunnanoikeuden että hovioikeuden osalta, on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen pysyväksi. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty A:lle 19.2.1992. A on toistanut kanteensa sekä vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista jutussa 16 prosentin korkoineen. Mäntsälän kunta on antanut vastauksen sekä vaatinut vastauskulujensa korvaamista korkoineen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 2.10.1992 Perustelut A oli solminut Mäntsälän kunnan kanssa 15.4.1980 sopimuksen Mäntsälän kunnassa omistamansa Aurinkoniitty RN:o 11:137 nimisen kiinteistön liittymisestä Mäntsälän kunnan vesi- ja viemärilaitokseen. Sopimusehtoihin kuului muun muassa ehto, jonka mukaan "takaiskuventtiilin asentaminen on tarpeellinen". Takaiskuventtiili oli välttämätön, koska vähäisen korkeuseron vuoksi veden kohoaminen kunnan viemärissä aiheutti helposti tulvan kiinteistön viemärissä. A:n toimeksiannosta suoritetut edellä mainitun kiinteistön viemäriverkostoon liittämistä koskeneet asennustyöt oli tehty asennusliikkeen toimesta vuonna 1980 siten virheellisesti, että viemäriputki rakennuksessa oli asennettu liian korkealle. Tämän vuoksi asennustyö oli korjattava. A:n otettua asiassa yhteyttä Mäntsälän kuntaan tämä on yhdessä asennusliikkeen kanssa ottanut suorittaakseen korjaustyön. Mäntsälän kunnan ja asennusliikkeen edustajan kesken on sovittu, että kunta suorittaa kaivuutyöt ja rakennukseen johtavan putken uudelleen asentamisen. Asennusliikkeen tuli asentaa kiinteistön viemärin päähän kunnan tarkastuskaivoon takaiskuventtiili ja suorittaa kiinteistön yhdistäminen kunnan rakentamaan viemäriin. Neuvottelussa, jossa tästä oli sovittu, A ei ole ollut edustettuna. Otettuaan yhdessä asennusliikkeen kanssa suorittaakseen edellä mainitun korjaustyön Mäntsälän kunta on A:han nähden vastuussa siitä, että korjaustyö suoritetaan asianmukaisesti huomioon ottaen liittymissopimuksen ehdot. Takaiskuventtiilin puuttumisesta kunnan tarkastuskaivosta on aiheutunut vuonna 1984 kanteessa tarkoitettu vesivahinko, josta kunta on vastuussa. Vahingon määräksi Korkein oikeus arvioi pilaantuneiden tavaroiden osalta 5 000 markkaa, rakennuksen ja sen arvonalennuksen osalta 30 000 markkaa, johon sisältyy saunan seinien korjaustyö, sekä kuivatus- ja puhdistustöiden ja muiden kustannusten osalta 5 750 markkaa. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. Mäntsälän kunta velvoitetaan suorittamaan vahingonkorvauksena A:lle pilaantuneista tavaroista 5 000 markkaa, rakennukselle aiheutuneesta vahingosta ja arvonalennuksesta 30 000 markkaa sekä kuivatus- ja puhdistustöistä ja muista kustannuksista 5 750 markkaa eli vahingonkorvauksena yhteensä 40 750 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 29.8.1989 lukien sekä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut jutussa 15 000 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antamisesta. Korvausvaatimukset hylätään enemmälti. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Ketola, Wirilander, Raulos ja Möller