← Suomi

KKO/1992/176

1992 false KKO:1992:176 Ks. KKO:1977-II-102 Kuolinpesän osakkaalla oli perintökaaren 19 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitetty vai ei. PK 19 luku 1 § 1 mom ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Hakemus Toijalan kihlakunnanoikeudessa A on pyytänyt, että Valkeakoskelta oleva asianajaja X määrättäisiin pesänjakajaksi Kylmäkoskelta olleen 10.5.1971 kuolleen maanviljelijän E:n sekä hänen 9.9.1990 kuolleen vaimonsa, eläkeläisen F:n kuolinpesiin. Hakemuksesta kuultuina kuolinpesien muut osakkaat B, C sekä D ovat vastustaneet X:n määräämistä pesänjakajaksi ja vaatineet, että mainittuihin kuolinpesiin määrättäisiin pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi Tampereelta oleva asianajaja Y. A on vastustanut B:n ja hänen myötäpuoltensa hakemusta. Kihlakunnanoikeuden päätös 18.2.1991 Koska ei ollut näytetty, että Xllä olisi ollut aiempi asiakassuhde A:han, ja koska kuolinpesien kiinteistöt ja osittain muu omaisuus sijaitsivat Kylmäkoskella ja Urjalassa, X:n määräämiselle pesänjakajaksi ei ollut estettä. Koska kuolinpesissä ei ollut selvitettävää, niille ei ollut aiheellista määrätä pesänselvittäjää. Kihlakunnanoikeus on määrännyt X:n pesänjakajana suorittamaan perinnönjaon E ja F:n jälkeen. B:n ja hänen myötäpuoltensa hakemus pesänselvittäjän määräämiseksi on hylätty. Turun hovioikeuden päätös 8.11.1991 Hovioikeus, jossa B myötäpuolineen oli vaatinut kihlakunnanoikeuden päätöksen kumoamista ja toistanut vaatimuksen Y:n määräämisestä pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi, on todennut valittajien katsoneen, että koska he edustivat lukumääräisesti enemmistöä kuolinpesän osakkaista, heidän ehdokkaansa Y tulisi määrätä pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi. A oli ilmoittanut, että hänen osuutensa kuolinpesistä oli 5/8 osaa, kun B:n ja hänen myötäpuoltensa osuus kuolinpesistä oli vain 3/8 osaa. B ja hänen myötäpuolensa olivat myöntäneet, että suurin osa pesistä kuului A:lle, mikäli heidän vireille panemaansa testamentin hyväksymisen julistamista mitättömäksi koskevaa kannetta ei hyväksytä. Asiassa oli selvitetty, että suurin osuus jäämistöstä kuului tällä hetkellä A:lle. Tällä perusteella ja myös kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on katsonut, ettei kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputulosta ollut syytä muuttaa. B, C ja D on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle korvaukseksi tällä asian vuoksi hovioikeudessa olleista kuluista 1 200 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden päätöksen antopäivästä lukien. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 11.3.1992. Muutoksenhakemuksessaan B ja hänen myötäpuolensa ovat vaatineet hovioikeuden päätöksen kumoamista ja toistaneet aikaisemman vaatimuksensa Y:n määräämisestä pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi. A on antanut vastauksen, jossa hän on vaatinut valituksen hylkäämistä ja vastapuolten velvoittamista korvaamaan hänen vastauskulunsa korkoineen. Siltä varalta, että kuolinpesiin määrättäisiin pesänselvittäjä, hän on pyytänyt, että tehtävään määrättäisiin X. A:n vastauksen johdosta B ja hänen myötäpuolensa ovat antaneet pyydetyn vastauksen, jossa he vastustavat X:n määräämistä pesänselvittäjäksi. Määräajan jälkeen B on 18.5.1992 ja A 13.7.1992 toimittanut tänne lisäkirjoituksen liitteineen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 9.12.1992 Käsittelyratkaisu Määräajan jälkeen toimitettuja kirjoituksia ei oteta huomioon, koska niiden huomioon ottamiseen ei ole erityistä syytä. Pääasiaratkaisun perustelut B:lla myötäpuolineen on kuolinpesien osakkaana perintökaaren 19 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus vaatia kuolinpesien omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon ja saada pesänselvittäjä määrätyksi riippumatta siitä, onko pesä selvitetty vai ei. Pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi esitetyt Y ja X ovat kumpikin sopivia pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi. Kihlakunnanoikeuden mainitsemalla perusteella etusija annetaan A:n ehdottamalle X:lle. Päätöslauselma E ja F:n kuolinpesät määrätään luovutettaviksi pesänselvittäjän hallintoon ja pesänselvittäjäksi määrätään asianajaja X. X:lle annettu pesänjakajan määräys jää pysyväksi. Hovioikeuden päätös kumotaan A:lle tuomitun kulukorvauksen osalta. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Ketola, Krook ja Raulos sekä ylimääräinen oikeusneuvos Hidén

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.