1992 false KKO:1992:177 Ään. Yhdistys ja kunta olivat tehneet sopimuksen peruskoulua korvaavasta koulusta. Sopimuksen kohtuullistamista koskevan riidan tutkiminen ei kuulunut yleiselle tuomioistuimell

§:n mukaan kaupungin tuli maksaa yhdistykselle koulun ylläpitäjänä kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion osuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain (1112/78) 4 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja korvaavan koulun käyttömenoja varten tietyillä luokka-asteilla olevaa koulun oppilasta kohden samansuuruinen avustus, kuin minkä kaupungin oman koulun oppilas vastaavalla kouluasteella keskimäärin vastaavien menojen osalta aiheutti kaupungille kustannuksia, kuitenkin enintään ylläpitäjälle aiheutuneiden todellisten menojen mukaan.

§:n mukaan avustuksen suuruus oli siten sidottu siihen määrään, jonka kaupungin oman koulun oppilas vastaavalla kouluasteella keskimäärin ja vastaavien menojen osalta aiheutti kaupungille kustannuksia. Sopimuksen sanamuotoon vedoten kaupunki oli maksanut yhdistykselle avustusta, jonka suuruus ei muiden menojen ohella ollut kattanut koulutalon vuokrakustannuksia. Syynä tähän oli ollut se, että kaupungin omat koulut toimivat pääasiassa vanhoissa koulurakennuksissa eikä kaupungilla tämän vuoksi ollut koulurakennuksen vuokrakustannusten osalta vastaavia menoja kuin yhdistyksellä.

§ oli siten yhdistykselle kohtuuton ja oli johtanut siihen, että yhdistys ei ollut saanut katetuksi korvaavan koulun ylläpitämisestä aiheutuneita kustannuksiaan. Yhdistys on sen vuoksi vaatinut, että kaupungin ja yhdistyksen välillä 3.10.1985 tehtyä sopimusta peruskoulua korvaavasta koulusta varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla kohtuullistetaan. Lisäksi yhdistys on vaatinut vahvistettavaksi, että yhdistyksellä oli ollut ja oli edelleen oikeus sopimuksen voimassaoloaikana koulun käyttömenoja varten saada kaupungilta avustuksena määrä, joka sopimuksessa tarkoitettujen muiden käyttömenojen ohella kattoi yhdistyksen koulukiinteistöstä maksaman vuokran kokonaisuudessaan. Yhdistys on vielä vaatinut, että kaupunki velvoitetaan maksamaan yhdistykselle vuosilta 1985-1989 saamatta jääneet avustukset eli vuodelta 1985 584 602 markkaa, vuodelta 1986 1 363 035 markkaa, vuodelta 1987 1 137 725 markkaa, vuodelta 1988 838 803 markkaa ja vuodelta 1989 595 005 markkaa eli yhteensä 4 519 170 markkaa 16 prosentin korkoineen kunkin vuoden edellä mainitulle avustusmäärälle kyseisen vuoden elokuun

1. päivästä lukien sekä edelleen vahingonkorvauksena vuosilta 1985-1989 saamatta jääneiden avustusosuuksien määrän suuruisen ylimääräisestä velkaantumisesta yhdistykselle aiheutuneet korkomenot vuodelta 1985 26 794 markkaa, vuodelta 1986 233 716 markkaa, vuodelta 1987 401 197 markkaa, vuodelta 1988 549 383 markkaa ja vuodelta 1989 677 874 markkaa eli vahingonkorvausta yhteensä 1 888 864 markkaa 16 prosentin korkoineen kunkin vuoden edellä mainitulle vahingonkorvausmäärälle kyseisen vuoden joulukuun
2. päivästä lukien. Yhdistys on myös vaatinut, että kaupunki velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen. Vastaus Kaupunki on kiistänyt kanteen ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen. Raastuvanoikeuden päätös 10.1.1991 Raastuvanoikeus on katsonut, että koulutuksen järjestäminen kunnassa oli kunnan julkisoikeudellinen velvollisuus, joka tosin voitiin järjestää tekemällä sopimus yksityisen koulunpitäjän kanssa. Koska kanteessa oli kysymys sanotunlaisen sopimuksen sovittelusta sekä sopimuksesta johtuvista velvoitteista ja oikeudenkäynnin kohteena siten oli julkisoikeudellinen oikeussuhde, raastuvanoikeus on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 26 §:n ja lääninoikeuslain (1021/74) 2 §:n nojalla jättänyt jutun toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta. Helsingin hovioikeuden päätös 28.8.1991 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhdistys oli saattanut jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 18.12.
3. Yhdistys on valituksessaan vaatinut, että alempien oikeuksien päätökset kumotaan ja juttu palautetaan raastuvanoikeuteen sekä että kaupunki velvoitetaan korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa korkoineen. Kaupunki on antanut siltä pyydetyn vastauksen ja pyytänyt korvausta vastauskuluistaan korkoineen. Yhdistys on määräajan jälkeen toimittanut Korkeimpaan oikeuteen lisäkirjoituksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 9.12.1992 Käsittelyratkaisu Korkein oikeus jättää yhdistyksen muutoksenhaun määräajan jälkeen tänne toimittaman lisäkirjoituksen oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 18 §:n nojalla huomioon ottamatta, koska erityistä syytä sen huomioon ottamiseen ei ole. Pääasiaratkaisu Perustelut Kunta on peruskoululain (476/83) 6 §:n 1 momentin mukaan velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta tai huolehtimaan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilaisuus saada peruskouluopetusta vastaavaa opetusta. Tämän tehtävänsä kunta voi myös hoitaa käyttämällä apunaan muitakin kuin kunnallisia kouluja tekemällä Suomen kansalaisen taikka rekisteröidyn suomalaisen yhteisön tai säätiön kanssa sopimuksen siitä, että tämän ylläpitämä yksityinen koulu korvaa kunnan peruskoulua. Tällaisella sopimuksella korvaavan koulun ylläpitämisestä kunta siirtää sille laissa määrättyjä julkisia tehtäviä koulun ylläpitäjän hoidettaviksi. Sen vuoksi yhdistyksen ja Helsingin kaupungin välillä tehdystä koulun ylläpitämistä koskevasta sopimuksesta aiheutuvat riidat ovat sellaisia hallintoriita-asioita, joiden tutkiminen oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 26 §:n mukaan ei kuulu yleisille tuomioistuimille. Tuomiolauselma Hovioikeuden päätöstä ei muuteta. Yhdistys velvoitetaan suorittamaan kaupungille korvaukseksi vastauskuluista 500 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden päätöksen antopäivästä lukien. Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Oikeusneuvos Krook: Apollon Yhteiskoulun Kannatusyhdistys r.y. ja Helsingin kaupunki ovat 3.10.1985 tehneet peruskoululain 77 §:n 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen kunnan peruskoulua korvaavan koulun ylläpitämisestä. Sopimuksen 2 §:n mukaan kaupunki maksaa yhdistykselle avustusta koulutoimen kuluina hyväksyttävien käyttökustannusten ja velkojen hoitokustannusten kattamiseksi. Käyttömenoista kaupunki maksaa 5 §:n mukaan oppilasta kohden määrän, joka vastaa niitä menoja, jotka keskimäärin aiheutuvat kaupungille sen oman koulun oppilaasta vastaavalla kouluasteella. Yhdistys on kanteessaan lausunut, että sen koulua varten vuokraama talo oli valmistunut 1985 ja siitä johtuen vuokrataso oli ollut olennaisesti korkeampi kuin kaupungin ylläpitämissä kouluissa keskimäärin. Maksujen sitominen kaupungin kustannusten tasoon oli niin ollen muodostunut yhdistykselle kohtuuttomaksi. Sen vuoksi yhdistys on kanteessaan vaatinut sopimuksen asianomaisen kohdan sovittelemista varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla sekä kaupungin velvoittamista maksamaan yhdistykselle saamatta jääneitä avustuksia ja vahingonkorvausta kohonneista velanhoitomenoista. Kanne koskee niin ollen sopimuksen maksuvelvollisuutta koskevien sopimuskohtien tulkintaa ja sovittelemista. Nämä vaatimukset on tutkittava ja ratkaistava yleisessä tuomioistuimessa. Sen vuoksi kumoan alempien oikeuksien päätökset ja palautan jutun raastuvanoikeuteen siellä käsiteltäväksi. Oikeusneuvos Portin: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Krook. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Portin (eri mieltä), Riihelä, Krook (eri mieltä), Raulos ja Möller