KKO/1992/35

1992 false KKO:1992:35 Lunastettavan katualueen omistajan vireillepanemassa lunastustoimituksessa kohteenkorvaukselle määrättiin rakennuslain 72 ja 137 c §:n sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (lunastuslain) 95 §:n nojalla maksettavaksi 6 prosentin korko alueen haltuunotosta lukien. RakennusL 72 § RakennusL 137 c § LunastusL 95 § ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Lunastustoimikunnan päätös 16.2.1990 A on B:n ja C:n jakamattomien kuolinpesien puolesta Kymen läänin maanmittauskonttoriin 14.10.1988 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt rakennuslain 47 ja 72 §:ien säännöksiin viitaten lunastustoimitusta katualuekorvausten määräämiseksi kuolinpesien omistamasta Imatran kaupungin Siitolan kylässä sijaitsevasta Suurpönniän tilasta RN:o 3:

1. Lunastustoimikunta on 16.2.1990 lopetetuksi julistetussa lunastustoimituksessa määrännyt kohteenkorvauksen muun muassa Pässiniemen kaupunginosassa sijaitsevan katualueen osalta tontin kerrosalan määrän mukaan laskettuna, jolloin 22.6.1954 vahvistetun asemakaavan mukaisesti asuin- ja liikerakennuksen tai yksinomaan asumiseen käytettävän rakennuksen tontin rakennusalaksi on katsottu 108 ja talousrakennuksen 40 kerrosalaneliömetriä eli yhteensä 148 kerrosalaneliömetriä. Lunastustoimikunta on velvoittaessaan kaupungin suorittamaan kohteenkorvauksina yhteensä 238.601 markkaa todennut, että korvattavien katualueiden haltuunotto oli pääosin tapahtunut jo ennen 1.1.1978 voimaan tullutta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta ja rakennuslain muuttamisesta annettuja lakeja ja että sitä ennen voimassa olleen rakennuslain 77 §:n säännöksen samoin kuin ensiksi mainitun lain 95 §:n säännöksen mukaan kohteenkorvauksille oli määrättävä kuuden prosentin korko alueiden haltuunottopäivästä lukien. Sen vuoksi lunastustoimikunta on määrännyt suoritettavaksi kuuden prosentin koron 7.595 markalle 21.5.1969, 7.840 markalle 19.11.1969, 67.192 markalle 14.12.1971, 124.927 markalle 19.11.1973, 16.802 markalle 16.9.1974 ja 14.245 markalle 30.9.1980 lukien. Vaatimus maaoikeudessa Imatran kaupunki on saattanut asian maaoikeuden tutkittavaksi toistaen vaatimuksensa, jonka mukaan Pässiniemen asemakaavan rakennusoikeuden määräksi oli katsottava lunastustoimikunnan toteaman 148 kerrosalaneliömetrin asemesta 250 kerrosalaneliömetriä. Tämä muodostui siten, että yksikerroksisen asuinrakennuksen kerrosalaneliömetrimäärä oli 108, ullakolle sisustettujen huoneiden 72, talousrakennuksen 40 ja talousrakennuksessa olevan omaa käyttöä varten olevan autotallin 30 kerrosalaneliömetriä. Kaupunki on myös vaatinut, että kohteenkorvaukselle määrätty kuuden prosentin korko oli poistettava, koska kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n säännös koron laskemisesta tarkoitti vain hakijan eikä korvausvelvollisen saamaa haltuunottoa ja koska edellä mainitun lain ja rakennuslain muuttamisesta 29.7.1977 annetun lain siirtymäsäännösten mukaan aikaisemmin voimassa ollutta rakennuslakia ei koron määräämisen osalta enää voitu soveltaa. Itä-Suomen maaoikeuden päätös 28.2.1991 Maaoikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättänyt asian lunastustoimikunnan päätöksen varaan. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 23.7.
2. Imatran kaupunki on valituksessaan uudistanut maaoikeudessa esittämänsä vaatimukset. B:n ja C:n jakamattomien kuolinpesien osakkaat ovat antaneet heiltä pyydetyn vastauksen ja vaatineet korvaukseksi vastauskuluistaan 2.545 markkaa 16 prosentin korkoineen 22.8.1991 lukien. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 17.3.1992 Perustelut Lunastettavan katualueen omistajan vireillepanemassa lunastustoimituksessa määrätylle kohteenkorvaukselle on, huomioon ottaen rakennuslain 72 ja 137 c §:n säännökset sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §, maksettava 6 prosentin korko siitä päivästä lukien, jona oikeus haltuunottoon on saatu. Tuomiolauselma Maaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Imatran kaupunki velvoitetaan suorittamaan B:n ja C:n jakamattomien kuolinpesien osakkaille yhteisesti korvaukseksi vastauskuluista 2.500 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien. Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Ketola, Taipale ja Wirilander sekä ylimääräinen oikeusneuvos Heikonen