KKO/1993/37

1993 false KKO:1993:37 Alioikeus oli tuominnut syytetyt eräistä rikoksista ja esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana yhteisiin rangaistuksiin, vaikka heille oli tuon poissaolon varalta asetettu uhkasakot. Koska rikoslain 7 luvun säännökset yhteisestä rangaistuksesta eivät koskeneet tuollaista uhkasakkoa eikä alioikeuden näin ollen olisi tullut määrätä siitä ja syyksi lukemistaan rikoksista yhteisiä rangaistuksia, alioikeuden päätöstä oikaistiin. OK 31 luku 8 § 4 kohta OK 31 luku 14 § 1 mom ASIAN KäSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Hangon raastuvanoikeuden päätös 3.11.1992 Raastuvanoikeus on päätöksellään tuominnut A:n kohdassa 1 varkaudesta ja kohdassa 8 poissaolosta oikeudesta vastaajana yhteiseen 3 kuukauden vankeusrangaistukseen, vaikka A:lle oli 15.9.1992 asetettu 1 000 markan uhkasakko tuon poissaolon varalta. B:n raastuvanoikeus on päätöksellään tuominnut kohdissa 1 - 7 varkaudesta, kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle, liikennerikkomuksesta, törkeästä liikenteen vaarantamisesta, ajo-oikeudetta ajosta, liikennerikkomuksesta, kavalluksesta, liikenteen vaarantamisesta, ajo-oikeudetta ajosta, kolmesta liikennerikkomuksesta, varkauden yrityksestä ja kolmesta liikennerikkomuksesta sekä kohdassa 8 poissaolosta oikeudesta vastaajana yhteiseen 10 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla on vähennetty vapaudenmenetysaikoja 1.

1. - 2.6., 3.
2. ja
3. - 17.8.1992 vastaavat 5 päivää, vaikka B:lle oli 25.8.1992 asetettu esteettömän poissaolon varalta 1 000 markan uhkasakko. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Raastuvanoikeuden puheenjohtaja on pyytänyt päätöksen purkamista, koskei raastuvanoikeuden olisi tullut tuomita A:ta ja B:tä heidän syykseen luetuista rikoksista ja poissaolosta oikeudesta vastaajana yhteiseen rangaistukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.3.1993 Perustelu Rikoslain 2 luvun 4 b §:n 2 momentissa tarkoitettu markkamääräisenä tuomittava uhkasakko pakkokeinona ei ole rangaistus. Rikoslain 7 luvun säännökset yhteisestä rangaistuksesta eivät näin ollen koske tuollaista uhkasakkoa. Raastuvanoikeuden ei siis olisi tullut tuomita A:ta ja B:tä yhteisiin rangaistuksiin, A:ta tämän syyksi luetuista kohdassa 1 tarkoitetusta varkaudesta ja kohdassa 8 tarkoitetusta poissaolosta oikeudesta vastaajana ja B:tä tämän syyksi kohdissa 1 - 7 luetuista rikoksista ja kohdassa 8 luetusta poissaolosta oikeudesta vastaajana. Raastuvanoikeuden päätös perustuu näiltä osilta ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Lainkohdat Oikeudenkäymiskaari 31 luku 8 § 4 kohta, 14 § 1 mom. Päätöslauselma Raastuvanoikeuden 3.11.1992 julistamaa päätöstä oikaistaan siten, että A tuomitaan varkaudesta 2 kuukaudeksi 15 päiväksi vankeuteen ja poissaolosta oikeudesta vastaajana 15.9.1992 asetettuun 1 000 markan uhkasakkoon. B tuomitaan raastuvanoikeuden hänen syykseen lukemista rikoksista 9 kuukauden 15 päivän yhteiseen vankeusrangaistukseen, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetään vapaudenmenetysaikoja
4. - 2.6., 3.
5. ja
6. - 17.8.1992 vastaavat 5 päivää. Lisäksi B tuomitaan esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana 25.8.1992 asetettuun 1 000 markan uhkasakkoon. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Riihelä, Tulenheimo-Takki, Wirilander, Sevon ja Möller