← Suomi

KKO/1993/6

1993 false KKO:1993:6 Ään. A:lle tilan omistajana oli tiealueen haltuunoton tapahtuessa syntynyt oikeus saada korvausta tien tekemisestä ja käyttämisestä tilalle aiheutuneista vahingoista ja haitoista. A oli haltuunoton jälkeen tilasta myynyt tietä ympäröivät tilukset käsittävän määräalan. Kun A myynnin yhteydessä oli pidättänyt itselleen kaikki tiekorvaukset, maaoikeuden ei olisi pitänyt evätä A:lta korvauksia määräalan omistusoikeuden siirtymisen johdosta. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Toimituksesta Turun ja Porin lääninhallituksen hyväksyttyä yksityisten teiden järjestelysuunnitelman valtatielle nro 8 välillä Humikkala - Takapaltta Maskun kunnassa oli suunnitelmasta johtuvien asioiden käsittelemistä varten määrätty pidettäväksi yleisistä teistä annetun lain mukainen tietoimitus nro 113096-6 sanotun kunnan Humikkalan ja Kurittulan kylissä. Näin vireille tulleessa, 10.9.1986 aloitetussa toimituksessa toimitusmiehet olivat todenneet, että Maskun kunta, joka vastasi hankkeen kohteena olevan Seppälän paikallistien rakentamisesta ja kunnossapidosta, oli sitoutunut maksamaan toimituksessa määrättävät tiekorvaukset. Tiealueen haltuunoton ajankohdaksi oli toimituksessa määrätty 10.9.

  1. Maskun kunnasta oleva maanviljelijä A Humikkalan kylässä olevan Krouvilan tilan, silloin RN:o 23:8, omistajana oli toimituksessa vaatinut korvausta tie- ja laskuoja-alueiksi otetuista tiluksista ja erinäisistä vahingoista, joista nyt ei ole kysymys, ja näiden lisäksi vaatinut tien tekemisestä ja käyttämisestä korvausta toimituskartalle merkityn tiluskuvion nro 49 kohdalla olevan pellon pirstoutumisesta, tiejärjestelyjen muuttumisesta johtuneesta matkan pitenemisestä aiheutuneesta kulkuhaitasta, veto-ojien putkiviemäreiden osalta, paitsi viemäreiden rakentamiskustannuksista, niiden vesimäärän lisääntymisestä aiheutuneesta tulvimis- ja kosteushaitasta sekä viemäreiden lisääntyneen puhdistustarpeen aiheuttamasta haitasta, toimituskartalle merkityn tiluskuvion nro 29 ja Piiksmaan väliin jääneen kiilamaisen alueen arvon alenemisesta, tiluskuvion nro 49 pohjoispuolen peltokappaleen vettymisestä aiheutuneesta viljelyn estymisestä, mainitun tiluskuvion etelänpuoleisen pellon kosteushaitasta vuodesta 1987 alkaen vuoden 1989 kesään saakka, lasku- ja salaojien tekemisestä aiheutuneesta ja laskuojasta tulleen mullan ja saven aiheuttamasta kasvuhaitasta sekä kahden lietekaivon kunnossapidon kustannuksista. A oli 15.9.1988 allekirjoitetulla kauppakirjalla myynyt Maskun kunnalle Seppälän paikallistietä ympäröivät tilukset käsittävän määräalan Krouvilan tilasta pidättäen itselleen sanotun tien alueen ja kaikki tiekorvaukset. Määräala oli siirtynyt kunnan omistukseen 15.12.
  2. Tämän perusteella toimitusmiehet olivat edellä mainituista korvausvaatimuksista päättäessään katsoneet, että tiehankkeesta aiheutuneet haitat kunnalle myydyn määräalan osalta tulivat korvattaviksi A:lle ainoastaan omistusoikeuden siirtymiseen 15.12.1988 saakka ja siten haltuunoton ajankohdasta 10.9.1986 lukien kahden satokauden ajalta. Toimitusmiehet olivat velvoittaneet Maskun kunnan suorittamaan A:lle paitsi maapohja- ja vahingonkorvauksia, joista nyt ei ole kysymys, korvaukseksi tiluskuvion nro 49 pohjoispuolen pellon tuottojen menetyksestä kahden satokauden ajalta 4 000 markkaa sekä lasku- ja salaojista aiheutuneesta kasvuhaitasta 1 500 markkaa. Lisäksi toimitusmiehet olivat määränneet A:lle maksettaviksi muina haitankorvauksina 2 000 markkaa. Muutoin A:n haitankorvausvaatimukset oli hylätty. Vaatimukset Etelä-Suomen maaoikeudessa Tyytymättömänä toimitukseen A oli maaoikeudessa muun ohella uudistanut edellä mainitut vahingon- ja haitankorvausvaatimuksensa. Lisäksi A oli vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen. A oli lausunut, että määräalan kauppakirjaan merkityllä tiekorvausten pidättämistä koskevalla ehdolla oli tarkoitettu, ettei määräalan myyminen kunnalle vaikuttanut A:n oikeuteen tiekorvauksiin. A oli todennut, että kauppaneuvottelut kunnan kanssa oli käyty tien valmistumisen jälkeen ja että kaupantekotilaisuudessa oli lisäksi tehty määräaikainen vuokrasopimus, jolla kunta oli vuokrannut saman määräalan A:lle kuudeksi vuodeksi. Kauppahinnasta ja kaupan ehdoista muutoin sovittaessa oli otettu huomioon, että kaikki tien tekemisestä ja käyttämisestä aiheutuvat haitat edelleenkin tulivat kohdistumaan A:han ja näin ollen kaikki haitankorvaukset kuuluivat hänelle. Kun toimituksessa oli haitankorvausten arvioinnissa sovellettu odotusarvoisen maan maataloudellisena käyttöaikana kymmentä vuotta, oli A vaatinut esittämistään vahingoista ja haitoista korvaukset määrättäviksi hänelle saman pääomitusperusteen mukaisesti. Maaoikeuden päätös 6.3.1991 Maaoikeus on päätöksessään siltä osalta kuin nyt on kysymys lausunut seuraavaa: "
  3. Pellon pirstoutumishaitta kuvion 49 kohdalla Tiealueen haltuunotto on tapahtunut 10.9.
  4. Maanomistaja on myynyt alueen edelleen 15.9.1988 omistus- ja hallintaoikeuden siirtyessä ensimmäisen maksuerän myötä ostajalle 15.12.
  5. Valittajan kohdalla haitta on siten kohdistunut kahteen satokauteen. Maaoikeus katsoo, että tällä kohden tien eteläpuolella ei ole aiheutunut pirstoutumishaittaa siinä määrin, että sitä olisi korvattava kahdelta satokaudelta ottaen huomioon tien eteläpuolella olevan peltokuvion ala ja muoto. Lausunto tien koillispuolella olevan 0,5 ha:n alan osalta kohdassa
  6. Kulkuhaitta Tiejärjestelyn muuttuminen on kuvion 49 osalta aiheuttanut kulkuhaittaa matkan pidettyä noin 2 km. Haitta on kohdistunut kahteen satokauteen. Kysymys on vahingon määrästä eikä siitä ole saatavissa näyttöä. Maaoikeus arvioi haitankorvauksen määräksi kohtuuden mukaan 1.500 mk.
  7. Maantieojien vesien johtaminen putkiviemäriin; korvaus rakennuskuluista; putkiviemäreiden tulviminen ja kosteushaitta Korvausvaatimuksessa on selvitetty, että maantieojien vedet on johdettu putkiviemäriin paalujen 523 ja 532 kohdalla, joten kunnan olisi suoritettava osa rakennuskuluista. Maaoikeudessa on selvitetty, että putkiviemärit on rakennettu valuma-alueen veto-ojiin tavoitteena parempien peltokuvioiden aikaansaaminen ja että niitä ei siten ole rakennettu tiehankkeen johdosta, joten korvausvaatimus on perusteeton putkiviemärin rakennuskulujen osalta. Putkiviemärin lisääntyneen tulvimis- ja kosteushaitan osalta on maaoikeudessa selvitetty, että normaalin laskuojan kautta tiestä tuleva vesimäärä ei poistu alueelta aiheuttamatta väitettyjä haittoja. Kysymys on vahingon määrästä eikä siitä ole saatavissa näyttöä. Maaoikeus arvioi em. kosteushaitan määräksi kohtuuden mukaan 500 mk.
  8. Tien alle jääneiden saostusaltaiden poistumisesta aiheutunut lisääntynyt puhdistustarve Putkiviemäreiden suulta ovat poistuneet tien alle jääneet saostusaltaat. Ne eivät ole olleet erityisen suuria ja kun tiealueelta lietettä tulee huomattavasti vähemmän kuin peltoalueelta, on katsottava, että puhdistustarve 2 vuoden aikana putkiviemäreiden suulla ei ole lisääntynyt, joten korvausvaatimus on perusteeton.
  9. Arvonalennuskorvaus kuvion 29 ja Piiksmaan väliin jääneestä kiilasta Ko. alue on myös myyty kauppakirjalla 15.9.
  10. Toimitus on julistettu lopetetuksi 22.5.1990 ja toimituksessa on sovittu kirjalliset korvausvaatimukset esitettäviksi viimeistään 30.3.
  11. Kauppakirjan
  12. kohtaa on edellä selostettu. Arvonalennuskorvausta on otsikkoasiassa pyydetty 2.000 mk. Maaoikeus katsoo, että tämä arvonalennuskorvausvaatimus ei ole kohdistettavissa niihin kahteen edellä mainittuun satokauteen, joilta valittaja aikaisempana maanomistajana kärsii haittoja, joten tämä korvausvaatimus on valittajan tekemänä hylättävä.
  13. Kuvion 49 pohjoispuolen noin 0,5 ha alan osalta vaadittu haittakorvaus Haittakorvausta on otsikkoasiassa vaadittu 10 vuodelta yhteensä 15.000 mk. Maaoikeus katsoo, että tämä korvausvaatimus voidaan kohdistaa vain niihin kahteen satokauteen, joilta valittaja aikaisempana maanomistajana kärsii haittoja, joten korvausvaatimus on nuo kaksi satokautta ylittävältä osalta valittajan tekemänä hylättävä perusteettomana. Kysymykseen tulevien kahden satokauden osalta kyse on vahingon määrästä eikä siitä ole saatavissa näyttöä. Maaoikeus arvioi haitan, oikeastaan sadon menetyksestä aiheutuvan vahingon, määrän kohtuuden mukaan toimitusmiesten arvioimaksi 4.000 mk:ksi.
  14. Kuvion 49 eteläpuolella oleva pelto; kosteushaitta 8.000 mk Kosteushaittaa on korvausvaatimuksen mukaan esiintynyt vuodesta 1987 vuoden 1989 kesään. Kyse on vahingon määrästä eikä siitä ole saatavissa näyttöä. Maaoikeus arvioi haitan määrän kohtuuden mukaan 1.500 mk:ksi.
  15. Salaojien korjauksesta johtuva sadon pieneneminen; laskuojatyömaan alueelta aiheutunut kasvuhaitta; laskuojasta tulleen mullan ja saven aiheuttama kasvuhaitta Korvausvaatimukset ovat em. järjestyksessä olleet 1.000 mk, 2.500 mk ja 4.000 mk. Toimitusmiehet ovat laskuojasta sekä salaojista aiheutuneesta kasvuhaitasta määränneet 1.500 mk:n korvauksen. Kirjallinen korvausvaatimus kuuluu näiltä osin seuraavasti: "Laskuoja työmaa alueelta kasvuhaittaa 2.500 mk. Laskuojasta tulleen mullan ja saven aiheuttama kasvuhaitta 4.000 mk"... "Salaojien korjauksesta sadon pienennys 1.000 mk". Maaoikeus toteaa, että tämä korvausvaatimus olisi voitu esittää yhtenäkin vaatimuskohtana. Ajallisesti on selvitetty, että kyseessä on 1.3.1988 - 15.12.1988 välinen aika. Kysymys on vahingon määrästä eikä siitä ole saatavissa näyttöä. Maaoikeus arvioi korvauksen määrän kohtuuden mukaan toimitusmiesten vahvistamaksi 1.500 mk:ksi.
  16. Lietekaivot Salaojien korjauksissa on jouduttu tekemään kaksi lietekaivoa. Niitten hoitamisessa 2 vuoden aikana ei voida katsoa aiheutuneen hoitokuluja. Maaoikeus katsoo, että tältä osin ei siis ole aiheutunut haittaa." Maaoikeus on edelleen päätöksessään lausunut seuraavaa: "Kauppakirjan 15.9.1988 kohta 6 on huomioitu edellä lausuttaessa asianomaisista korvausvaatimuksista. Maatalousyhtymä A:n Maskun kunnan kanssa tekemä kaupan 15.9.1988 kohdetta koskeva 6 vuoden vuokrasopimus ei vaikuta yllä määrättyihin korvauksiin, koska ajalta 15.12.1988 eteenpäin näiden korvausvaatimusten esittäjänä ei omistajan asianosaisasemassa ole enää valittaja." Edellä esitetyillä perusteilla maaoikeus todettuaan, ettei maaoikeudessa ollut kysymys niistä haitoista, joista toimituksessa oli A:lle määrätty maksettavaksi muina haitankorvauksina 2 000 markkaa, on toimitusmiesten määräämien kohdassa 11 tarkoitetun 4 000 markan sadon menetyskorvauksen ja kohdassa 13 tarkoitetun 1 500 markan kasvuhaittakorvauksen lisäksi velvoittanut Maskun kunnan suorittamaan A:lle kohdassa 7 tarkoitetusta tiejärjestelyjen muuttumisesta aiheutuneesta kulkuhaitasta 1 500 markkaa, kohdassa 8 tarkoitetusta putkiviemäreiden lisääntyneestä tulvimis- ja kosteushaitasta 500 markkaa ja kohdassa 12 tarkoitetusta tiluskuvion nro 49 etelänpuoleisen pellon kosteushaitasta 1 500 markkaa, kaikki 6 prosentin korkoineen 1.6.1990 lukien. Jutun lopputulokseen nähden ja asian laadun vuoksi A on saanut itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan maaoikeudessa. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 8.8.
  17. A on vaatinut maaoikeuden ja toimitusmiesten päätösten muuttamista vahingon- ja haitankorvausvaatimuksia koskevilta osilta ja uudistaen korvausvaatimuksensa asian palauttamista maaoikeudelle tai toimitusmiehille sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen. Maskun kunta on antanut vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 22.1.1993 Perustelut A:lle on Seppälän paikallistien alueen haltuunoton tapahtuessa 10.9.1986 syntynyt oikeus saada korvaus vahingosta ja haitasta, joka aiheutuu Krouvilan tilalle tien tekemisestä ja käyttämisestä. Tämän oikeutensa korvaukseen A on pidättänyt itselleen myydessään 15.9.1988 Maskun kunnalle määräalan Krouvilan tilasta. Sen vuoksi maaoikeuden ja toimitusmiesten ei olisi pitänyt maaoikeuden päätöksen kohdissa 6 - 11 ja 13 - 14 tarkoitetuista vahingoista ja haitoista evätä A:lta korvauksia sillä perusteella, että määräala oli edellä mainitun kaupan johdosta siirtynyt 15.12.1988 kunnalle. Tuomiolauselma Maaoikeuden päätös ja toimitusmiesten ratkaisu kumotaan maaoikeuden päätöksen kohdissa 6 - 11 ja 13 - 14 mainittuja vahingon- ja haitankorvauksia koskevilta osilta ja asia palautetaan näiltä osilta toimitusmiehille uudelleen käsiteltäväksi. Muilta osilta maaoikeuden päätöstä ei muuteta. Asian laadun vuoksi A saa pitää vahinkonaan oikeudenkäyntikulunsa Korkeimmassa oikeudessa. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Tulokas: Ei ole esitetty syytä muuttaa maaoikeuden päätöstä. Hylkään A:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Nikkarinen, Taipale, Sevon ja Tulokas (eri mieltä)

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.