KKO/1994/4

1994 false KKO:1994:4 Kysymys liikunnanohjaajalla todetun akillesjänteen ympärystulehduksen korvaamisesta ammattitautina. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY A oli toiminut Suomen Kuntourheiluliitto ry:n palveluksessa liikunnanohjaajana. Hänen työhönsä oli sisältynyt viikottain noin 6-8 45 minuutin mittaista aerobic-tuntia ja 12-13 tuntia kuntosaliohjausta. Työssään A oli joutunut suorittamaan hyppimistä ja juoksemista kovalla parkettilattialla. Vasemman akillesjänteensä alettua oireilla syksyllä 1987 A oli hakeutunut lääkärin hoitoon ja elokuussa 1987 hänellä oli todettu vasemman akillesjänteen krooninen ympärystulehdus. A oli ollut lääkärin hoidossa edelleen vuonna 1988 ja maaliskuussa

1. Hänelle oli suoritettu leikkaus 22.5.1990, minkä johdosta hän oli ollut työkyvytön 22.
2. - 17.6.
3. Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan päätös 20.7.1990 Vakuutusyhtiö on evännyt A:lta korvauksen, koska kysymyksessä ei ollut tapaturman aiheuttama oireisto eikä sellainen vamma tai sairaus, mikä on erikseen säädetty työtapaturmana tai ammattitautina korvattavaksi. Tapaturmalautakunnan päätös 15.1.1991 Tapaturmalautakunta, jossa A haki muutosta, on kumonnut vakuutusyhtiön päätöksen ja määrännyt sen suorittamaan A:lle elokuussa 1987 ilmenneen vasemman akillesjänteen ympärystulehduksen johdosta lainmukaisen korvauksen. Asia on palautettu vakuutusyhtiölle tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten. Perustelut: Ammattitautiasetuksen (67/87) 1 §:n mukaan ammattitaudilla, josta on suoritettava korvausta ammattitautilain (638/67) nojalla, tarkoitetaan sairautta, joka sanotussa laissa tarkoitetussa työssä todennäköisesti on aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina korvataan myös jännetupen tulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus, jos se on aiheutunut tavan takaa toistuvan ja yksipuolisen taikka työntekijälle oudon liikkeen suorittamisesta. Asiassa esitetyn selvityksen ja vasemman akillesjänteen ympärystulehduksen syntymekanismista vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen perusteella tapaturmalautakunta on katsonut, että A:n työssään suorittamat tavan takaa toistuvat ja yksipuoliset vasenta akillesjännettä rasittavat liikkeet olivat olleet ergonomisesti sellaisia, että ne olivat omiaan aiheuttamaan mainitun sairauden. Kysymyksessä oli näin ollen A:n työstä aiheutunut ammattitauti. Päätöksessä on sovellettu 1.1.1968 voimaan tullutta ammattitautilakia (638/67) ja 1.3.1987 voimaan tullutta ammattitautiasetusta (67/87). Asian käsittely vakuutusoikeudessa Vakuutusosakeyhtiö Pohjola on vaatinut valituksessaan tapaturmalautakunnan päätöksen kumoamista todeten että A:lla oli ollut akillesjännevaivaa usean vuoden ajan ja se oli alkanut kolmen vuoden kuluttua siitä kun hän oli aloittanut työnsä liikunnanohjaajana. Akillesjänteen rasituksesta syntynyttä kroonista ympärystulehdusta ei ollut pidettävä ammattitautiasetuksen 1 §:ssä tarkoitettuna ammattitautina. Tähän tapaukseen ei myöskään voitu soveltaa mainitun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja korvausperusteita, koska A:n sairaus ei ollut syntynyt sanotussa lainkohdassa tarkoitetun tavan takaa toistuvan ja yksipuolisen taikka työntekijälle oudon liikkeen suorittamisesta. Vakuutusoikeuden päätös 17.9.1991 Vakuutusoikeus on kumonnut tapaturmalautakunnan päätöksen ja jättänyt asian vakuutusyhtiön antaman päätöksen varaan, koska A:lla todettu vasemman akillesjänteen pitkällinen ympärystulehdus ei todennäköisesti ollut aiheutunut hänen työstään eikä sitä siten ollut korvattava ammattitautina. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 3.3.
4. A on vaatinut vakuutusoikeuden päätöksen kumoamista ja korvausta ammattitaudiksi katsomastaan vasemman akillesjänteen pitkällisestä ympärystulehduksesta. Sosiaali- ja terveyshallitus on antanut siltä pyydetyn lausunnon ja Vakuutusosakeyhtiö Pohjola vastauksen. A on antanut sosiaali- ja terveyshallituksen lausunnon johdosta selityksensä. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.1.1994 Perustelut A, joka on syntynyt vuonna 1962, on toiminut liikunnanohjaajana vuodesta
5. Hän on 1.9.1986 lukien työskennellyt aerobic-ohjaajana, jolloin hänen viikottaiseen työhönsä on kuulunut 6-8 45 minuutin mittaista jaksoa aerobic-ohjausta ja lisäksi 12-13 tuntia muuta kuntosaliohjausta. Varsinkin aerobic-ohjauksen aikana A on joutunut hyppimään ja juoksemaan kovalla parkettilattialla, josta rasituksesta A:n vasen akillesjänne on kipeytynyt. Elokuussa 1987 A on kääntynyt vaivansa vuoksi lääkärin puoleen. Hänellä oli todettu vasemman akillesjänteen pitkällinen ympärystulehdus jonka johdosta hänet oli 22.5.1990 leikattu. Tarkkaa syytä mainitunlaiseen tulehdukseen ei aina voida osoittaa, mutta lääketieteellisesti todettavina syinä tulehduksen syntymiseen on esitetty muun ohessa liikakuormitus, epäedulliset lattia- tai pinta-alustat ja anatomiset rakennepoikkeavuudet. A:n akillesjänteen leikannut lääkäri on ilmoittanut, ettei hän ole todennut A:n vasemman nilkan seudussa minkäänlaista virheasentoa ja pitänyt A:n akillesjännevaivaa työssä ylikuormituksesta aiheutuneena. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, että A:n sairaus on todennäköisesti aiheutunut hänen työhönsä kuuluvasta fysikaalisesta tekijästä. Vasemman akillesjänteen pitkällinen ympärystulehdus on näin ollen korvattava hänelle 29.12.1967 annetun ammattitautilain 1 §:ssä ja 30.1.1987 annetun ammattitautiasetuksen 1 §:ssä tarkoitettuna ammattitautina. Tuomiolauselma Vakuutusoikeuden päätös kumotaan. Asia jätetään tapaturmalautakunnan päätöksen lopputuloksen varaan. Vakuutusosakeyhtiö Pohjola velvoitetaan suorittamaan A:lle lainmukainen korvaus vasemman akillesjänteen pitkällisestä ympärystulehduksesta. Asia palautetaan vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Roos, Krook, Suhonen ja Tulokas. Esittelijä Kalle Malmivirta