KKO/1994/41

1994 false KKO:1994:41 Kysymys henkilötodisteluun ja rikoslaboratorion suorittamaan käsialatutkimukseen perustuvan, ristiriitaisen näytön arvioimisesta asiakirjan allekirjoituksen aitoutta koskevassa jutussa. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Kajaanin kihlakunnanoikeudessa Suomen Yhdyspankki Oy on nostanut kanteen muiden ohella A:ta vastaan ja jättänyt oikeudelle sitoumuksen yleistakauksesta ja ilmoittanut, että yleistakaussitoumuksesta ilmenevin tavoin A oli 13.1.1984 yhdessä eräiden muiden henkilöiden kanssa sitoutunut omavelkaiseen takaukseen kaikkien niiden sitoumusten täyttämisestä sekä muiden Suomen Yhdyspankki Oy:n saatavien suorittamisesta, joista X Ky on tai vastedes tulee olemaan pankille vastuussa. Takausvastuun ylärajaksi oli sovittu 200 000 markkaa. Vastaus A on kiistänyt häneen kohdistetut vaatimukset ja ilmoittanut, ettei hän ollut allekirjoittanut kyseistä yleistakaussitoumusta, eikä hän siten ollut vastuussa sitoumuksen perusteella. A on lisäksi katsonut, että puheena olevassa takaussitoumuksessa oli ollut alunperin kysymys ainoastaan X Ky:n eräältä vakuutusyhtiöltä olleesta 200 000 markan vekselin vastatakauksesta. Sanottu vekselivelka oli maksettu pois. Koska tarkoitus oli ollut toinen kuin mitä puheena oleva sitoumus osoitti, A on kiistänyt häneen kohdistetut vaatimukset myös tällä perusteella. Kihlakunnanoikeuden päätös 19.11.1991 Todistajien pankin kyseessä olevan konttorin johtajan ja pankkitoimihenkilön kertomusten perusteella kihlakunnanoikeus on katsonut näytetyksi, että A oli 13.1.1984 allekirjoittanut yleistakaussitoumuksen ja näin, kun hän ei ollut esittänyt muutakaan perustetta, että hän ei olisi vastuussa yleistakaussitoumuksen nojalla, sitoutunut omavelkaiseen takaukseen Suomen Yhdyspankki Oy:n X Ky:ltä olevien saatavien suorittamisesta 200 000 markkaan saakka. Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on velvoittanut A:n yhteisvastuullisesti eräiden muiden henkilöiden kanssa suorittamaan Suomen Yhdyspankki Oy:lle yleistakaussitoumuksen nojalla 200 000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 7.8.1991 lukien sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 14 000 markalla korkoineen. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 15.6.1993 A on hakenut muutosta hovioikeudessa, jonne hän oli toimittanut muun kirjallisen aineiston ohella Ruotsin valtion kriminaaliteknisen laboratorion lausunnon ja keskusrikospoliisin rikoslaboratorion lausunnon kiistanalaisesta allekirjoituksesta takaussitoumuksessa. Hovioikeus on tuomiossaan perusteluina lausunut seuraavaa: "Ruotsin valtion kriminaaliteknisen laboratorion lausunnon johtopäätöksessä lausutaan, että on kohtuullista olettaa, että A:n nimikirjoitus 13.1.1984 päivätyssä takaussitoumuksessa on syntynyt jäljentämällä eli sen on kirjoittanut joku muu kuin A. Keskusrikospoliisin laboratorion lausunnossa lausutaan, että kiistanalaisessa allekirjoituksessa ja A:n käsialanäytteessä todetut erot viittaavat vahvasti siihen, että A ei olisi itse kirjoittanut nimikirjoitustaan 13.1.1984 päivättyyn takaussitoumukseen. Käytetyllä arvosteluasteikolla loppupäätelmä sijoittuu kohtaan E, jonka mukaan tutkimuksessa todetun perusteella ei voida tehdä ratkaisevia päätelmiä, mutta tietyt eroavuudet viittaavat kuitenkin siihen, että kysymyksessä oleva henkilö ei ole kirjoittaja. Kihlakunnanoikeudessa on kuultu todistajina pankin lainan myöntäneen konttorin pankinjohtajaa ja lainaosaston pankkitoimihenkilöä. Molemmat ovat kertoneet, että A oli itse kirjoittanut nimensä takaussitoumukseen. Käsialalausuntojen perusteella ei ole poissuljettu, etteikö A:n allekirjoitus ole aito. Suoritetussa esitutkinnassa tai muutoinkaan todistajien kertomuksia ei ole osoitettu vääriksi. Sen vuoksi pankin esittämää näyttöä A:n nimikirjoituksen oikeaperäisyydestä on hovioikeudessa esitetystä vastanäytöstä huolimatta pidettävä riittävänä. Sen vuoksi A:n valitus on hylättävä." Kihlakunnanoikeuden päätöstä ei ole muutettu ja A on velvoitettu suorittamaan Suomen Yhdyspankki Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1 300 markkaa. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 14.10.1993. Muutoksenhakemuksessaan A on vedonnut siihen, ettei hän ollut allekirjoittanut takaussitoumusta, ja vaatinut kanteen hylkäämistä ja vapauttamistaan kaikesta maksuvelvollisuudesta. Suomen Yhdyspankki Oy on antanut vastauksen vaatien siinä valituksen hylkäämistä sekä A:n velvoittamista korvaamaan pankin oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa korkoineen. Korkein oikeus on 24.1.1994 toimittanut suullisen käsittelyn jutussa. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.5.1994 Perustelut Suomen Yhdyspankki Oy:n yleistakaussitoumuksessa nro 217811-3359 olevan A:n allekirjoituksen aitoudesta esitetty selvitys on ristiriitainen. Pankin kysymyksessä olevan konttorin johtaja ja entinen pankkitoimihenkilö ovat allekirjoittaneet yleistakaussitoumukselle merkityn lausuman, jossa he todistivat, että takaaja oli omakätisesti allekirjoittanut asiakirjalla olevan takaussitoumuksen. Todistajina kihlakunnanoikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa he ovat kertoneet A:n allekirjoittaneen takaussitoumuksen pankissa heidän läsnäollessaan. Ruotsin valtion kriminaaliteknisen laboratorion 22.11.1991 päivätyn asiantuntijalausunnon mukaan on kohtuullista olettaa, että A:n nimikirjoitus takaussitoumuksessa on syntynyt jäljentämällä eli toisin sanoen että sen on kirjoittanut joku muu kuin A. ("Beträffande namnteckningen 'A' däremot är det rimligt att anta att den tillkommit genom försök till efterbildning, dvs att den utförts av annan person än A.") Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion 25.3.1992 päivätyn lausunnon mukaan verrattaessa kiistanalaista allekirjoitusta A:n käsialanäytteeseen oli todettu eroavuuksina muun muassa kiistanalaisen kirjoituksen kirjoitusviivan raskas paino, kirjainten korkeussuhteet, J- ja S- kirjainten muodot, m- ja i- kirjainten muodot sekä ta- sidonnan puuttuminen. Kiistanalaisessa kirjoituksessa oli todettu myös joitakin yhtäläisyyksiä aitojen A:n allekirjoitusten kanssa, minkä "voitaneen katsoa johtuvan siitä, että kyseessä on mallin mukainen allekirjoituksen jäljentäminen". Todetut erot olivat viitanneet vahvasti siihen, että A ei ollut itse kirjoittanut nimikirjoitustaan takaussitoumukseen. Rikoslaboratorio on käyttänyt käsialalausuntojen loppupäätelmissä arvosteluasteikkoa A - F. Lausunnossa oli päädytty loppupäätelmään E ("Tutkimuksessa todetun perusteella ei voida tehdä ratkaisevia päätelmiä. Tietyt eroavuudet viittaavat kuitenkin siihen, että NN ei olisi kirjoittaja."). Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion rikoskemisti, joka oli valmistellut ja allekirjoittanut rikoslaboratorion antaman lausunnon, on todistajana Korkeimmassa oikeudessa kertonut rikoslaboratorion suorittamien käsialatutkimusten tutkimusmenetelmistä sekä päätelmien tekemisestä niiden perusteella. Hän on myös selostanut arvosteluasteikon kohdat A - F, joista kohta E on "suuntaa-antava viitteellinen kielteinen päätelmä". Rikoskemistin kertoman mukaan rikoslaboratorion käytössä oli ollut käsialatutkimuksen kannalta riittävä vertailuaineisto. Kiistanalaisessa kirjoituksessa keskialueen jäykkyys verrattuna A:n käsialanäytteisiin oli herättänyt kummeksuntaa. Nimikirjoituksen keskialueen jäykkyys viittasi hitaaseen jäljitelmään. Kiistanalainen kirjoitus oli syntynyt hitaammin kuin vertailuaineistona olleet A:n luontevat allekirjoitukset. Sillä, kirjoitettiinko nimikirjoitus nopeasti vai erittäin hitaasti, ei yleensä ollut käsialan kannalta suurta eroa, mutta jos henkilö hitaasti kirjoittaessaan tahallisesti vältteli omia käsialapiirteitään, tuloksena oli hänelle vieras nimikirjoitus. Rikoslaboratorion lausunnon loppupäätelmän epävarmuus oli johtunut osaksi siitä mahdollisuudesta, että kiistanalaisen kirjoituksen kirjoittaja A oli tahallisesti yrittänyt muunnella luonnollista nimikirjoitustaan. Kiistanalaisen kirjoituksen aitouden arvioinnissa oli otettu huomioon sekin mahdollisuus, että nimikirjoitus olisi syntynyt epämukavassa kirjoitusasennossa. Rikoslaboratorion vertailuaineistona käyttämissä A:n 29:ssä käsialanäytteessä ei kuitenkaan ollut yhtään kiistanalaista allekirjoitusta vastaavaa kirjoitusta. Harkitessaan pankinjohtajan ja pankkitoimihenkilön todistajankertomusten todistusarvoa Korkein oikeus toteaa, että A:n allekirjoituksen aitouden selvittäminen oli tullut ajankohtaiseksi vasta yli kahdeksan vuotta takaussitoumuksen antamisen jälkeen. Takaussitoumusten laatiminen ja niiden allekirjoitusten oikeaksi todistaminen on pankkitoimintaan liittyvää päivittäistä rutiinia. Jutussa ei ole ilmennyt mitään sellaista, josta voitaisiin päätellä juuri tämän takaussitoumuksen allekirjoittamiseen liittyneen joitakin poikkeuksellisen mieleenpainuvia seikkoja. Pankkitoimihenkilön muistikuvat allekirjoitustilaisuudesta ovat epävarmoja, mikä sinänsä on luonnollista ajan kulumisen vuoksi. Hänen ja pankinjohtajan kertomuksissa on myös ristiriitaa esimerkiksi siinä, olivatko takaussitoumuksen kaikki kolme allekirjoittajaa samanaikaisesti läsnä vai kävivätkö he kukin erikseen allekirjoittamassa asiakirjan. Suoritettujen käsialatutkimusten osalta Korkein oikeus toteaa, että niissä vertailuaineistona käytetyt A:n käsialanäytteet ovat peräisin samalta ajalta kuin kiistanalainen nimikirjoitus. Näin ollen käsialatutkimusten todistusarvoa ei heikennä se, että ne on suoritettu vasta vuosia takaussitoumuksen antamisen jälkeen. Asiassa esitetty selvitys ei viittaa siihen, että A olisi takaussitoumuksen allekirjoittaessaan yrittänyt tahallaan muunnella omaa käsialaansa tai vältellä oman käsialansa piirteitä. Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion ja Ruotsin valtion kriminaaliteknisen laboratorion käsialatutkimuksista antamien samansuuntaisten lausuntojen sekä keskusrikospoliisin rikoskemistin käsialatutkimuksen suorittamisesta esittämän selvityksen perusteella Korkein oikeus katsoo, ettei muun esitetyn todistelun nojalla voida pitää selvitettynä, että A olisi allekirjoittanut takaussitoumuksen. Suomen Yhdyspankki Oy ei ole väittänyt, että A olisi antanut suostumuksen sille, että joku muu hänen puolestaan olisi allekirjoittanut takaussitoumuksen tai että hän muulla tavoin olisi sitoutunut kanteessa tarkoitettuun takausvastuuseen. Tuomiolauselma Kihlakunnanoikeuden päätös ja hovioikeuden tuomio kumotaan. Suomen Yhdyspankki Oy:n A:ta vastaan ajama kanne hylätään ja A vapautetaan velvollisuudesta suorittaa pankin takaussitoumuksen nojalla vaatima saatava sekä korvata pankin oikeudenkäyntikuluja kihlakunnanoikeudessa ja hovioikeudessa. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Snellman, Laakso ja Soininen. Esittelijä Päivi Toikkanen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Paasikoski, Tapale, Möller ja Lehtimaja. Esittelijä Gert Johansson.