KKO/1994/59

1994 false KKO:1994:59 Ään. Työntekijä oli loukkaantunut matkalla työpaikalta asunnolleen. Työntekijän yksityistapaturmavakuutuksena ottaman vapaa-ajan vakuutuksen ehtoja tulkittiin siten, että tuota tapaturmavakuutuslain mukaan työtapaturmana jo korvattua vahinkoa ei korvattu mainitusta vapaa-ajan vakuutuksesta. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Turun raastuvanoikeuden päätös 27.3.1990 A:n Vakuutusosakeyhtiö Sampoa vastaan ajamasta kanteesta raastuvanoikeus on lausunut selvitetyksi, että A oli 5.9.1988 ollessaan matkalla työpaikalta asunnolleen saanut liikenneonnettomuudessa ruumiinvammoja. Liikenneonnettomuuden tapahtuessa A oli ollut vakuutusyhtiön antamalla yksityistapaturmavakuutuksella vakuutettuna vapaa-aikanaan sattuvan tapaturman varalta. Vakuutusyhtiö oli vastustanut A:n kanteessaan sanotun vakuutuksen perusteella vaatiman yhteensä 14 078,05 markan päivärahojen maksettavaksi tuomitsemista sillä perusteella, että vakuutus oli ehtojensa mukaan ollut voimassa vapaa-aikana ja vakuutusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvattu tapaturmavakuutuslain tarkoittamia työtapaturmia, jotka sattuivat vakuutetun tehdessä työtä ansiotarkoituksessa toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. A:n päivärahoina vaatimaa summaa vakuutusyhtiö ei ollut kiistänyt määrältään, vaan myöntänyt päivärahojen yhteissumman oikein lasketuksi. Tapaukseen sovellettavien 1.11.1986 alkaen voimassa olleiden yksityistapaturmavakuutuksen ehtojen 5.2.1 kohdan mukaan työkyvyttömyydestä maksettiin sovittu päiväkorvaus tai työkyvyn menetystä vastaava osa siitä. A:n tapaturma oli sattunut hänen päivittäisen työaikansa päätyttyä työpaikan ulkopuolella. Koska kysymyksessä olevan vakuutuksen ehdoissa ei ollut tavanomaisesta kielenkäytöstä poikkeavasti määritelty vapaa-aikaa, raastuvanoikeus on katsonut tapaturman sattuneen A:n vapaa-aikana. Vakuutusehtojen 7.2.3 kohdan mukaan vakuutusyhtiö oli vapautunut suorittamasta korvausta työtapaturmasta, joka oli sattunut vakuutetun tehdessä työtä toisen palveluksessa. Vakuutusehtoihin ei sisältynyt erityistä ehtoa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuudesta tapauksessa, jossa tapaturma oli sattunut työmatkalla. Raastuvanoikeus on katsonut, että vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta rajoittava 7.2.3 kohta ei ilman nimenomaista määräystä vapauttanut yhtiötä suorittamasta A:lle korvausta työmatkalla tapahtuneesta tapaturmasta johtuneesta työkyvyttömyydestä. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on velvoittanut vakuutusyhtiön suorittamaan A:lle vaaditut päivärahat yhteensä 14 078,05 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 25.1.1990 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 8 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 27.3.1990 lukien. Turun hovioikeuden tuomio 22.10.1991 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi vakuutusyhtiö oli saattanut jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Vakuutusyhtiö on velvoitettu suorittamaan A:lle korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa 1 500 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Vakuutusyhtiölle on myönnetty valituslupa 1.4.1992. Vakuutusyhtiö on vaatinut A:n kanteen hylkäämistä ja tämän velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa. A on antanut pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan korkoineen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 29.6.1994 Perustelut Yhtiön vakuutusehtojen mukaan sen yksityistapaturmavakuutuksena tarjoamat vakuutusmuodot ovat olleet muun muassa täysajan, työajan ja vapaa-ajan vakuutus. Näistä täysajan vakuutus on ehtojen 7.1 kohdan mukaan ollut voimassa työssä ja vapaa-aikana, työajan vakuutus 7.3 kohdan mukaan työssä ja välittömillä työmatkoilla sekä vapaa-ajan vakuutus 7.2.1 kohdan mukaan vapaa-aikana. Viimeksi mainittua ehtoa on täydentänyt 7.2.3 kohdan lisäehto siitä, että vapaa-ajan vakuutuksesta ei korvata tapaturmavakuutuslain tarkoittamia työtapaturmia, jotka sattuvat vakuutetun tehdessä työtä ansiotarkoituksessa toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Viittaus tarkoittaa tapaturmavakuutuslain 4 §:ään sisältyvää työtapaturman määritelmää. Sen mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää muun muassa työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa, kuten matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin. Tästä tekstiyhteydestä ilmenee, että sanalla vapaa-aika on vakuutusehdoissa alalla käytetyn ilmaisutavan mukaisesti tarkoitettu työhön ja työmatkoihin kuluvan ajan vastakohtana sitä aikaa, jota tapaturmavakuutuslain korvausjärjestelmä ei koske. Tätä tulkintaa tukee myös se, että tämän vakuutusmuodon tarkoitus on laajentaa vakuutussuojaa alalle, jota lakisääteinen vakuutus ei kata, eikä parantaa jo ennestään olevaa lakisääteistä suojaa. Tällaista kohennettua suojaa on laajennetun suojan ohella tarjonnut vakuutusehtojen 7.1 kohdan mukainen täysajan vakuutus. Lisäehto on tosin ollut tulkinnanvarainen sikäli, että siitä ei selvästi käy ilmi, onko vapaa-ajan vakuutuksen sovellutusalan ulkopuolelle tarkoitettu jättää ei ainoastaan työssä vaan myös työmatkoilla sattuneet työtapaturmat. Luettaessa yllä selostettuja vakuutusehtoja yhtenäisenä kokonaisuutena tämä epäselvyys ei kuitenkaan ole voinut yhdessä senkään seikan kanssa, että sanaa vapaa-aika on sanotulla tavalla käytetty yleiskielestä poikkeavassa merkityksessä, antaa perusteltua aihetta käsittää vapaa-ajan vakuutuksen sovellutusalaa edellä mainitusta poiketen työmatkojakin koskevaksi. Edellä olevan mukaan A:lla ei ole oikeutta korvaukseen vapaa-ajan vakuutuksestaan hänelle kysymyksessä olevassa tapaturmassa syntyneistä vahingoista, joita vakuutusyhtiö jo on A:n työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella korvannut hänelle. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan. Vakuutusosakeyhtiö Sampo vapautetaan velvollisuudesta suorittaa A:lle tuomittuja päivärahoja ja korvausta oikeudenkäyntikuluista alemmissa oikeuksissa. Asian laadun vuoksi yhtiö saa itse vastata sille jutusta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Esittelijäneuvos Laakso: Korkein oikeus katsonee, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Vakuutusosakeyhtiö Sampo velvoitettaneen maksamaan A:lle korvaukseksi vastauskuluista täällä 1 800 markkaa 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. Ylimääräinen oikeusneuvos Hidén: Yhtiön yksityistapaturmavakuutuksena tarjoamista vakuutusmuodoista vapaaajan vakuutus on vakuutusehtojen 7.2.1 kohdan mukaan ollut voimassa vapaa-aikana. Ehtoa on täydentänyt 7.2.3 kohdan lisäehto siitä, että vapaa-ajan vakuutuksesta ei korvata tapaturmavakuutuslain tarkoittamia työtapaturmia, jotka sattuvat vakuutetun tehdessä työtä ansiotarkoituksessa toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmia, jotka ovat kohdanneet työntekijää 1) työssä; 2) työstä johtuvissa olosuhteissa: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin; tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla; tahi 3) hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tahi, työtoimintansa yhteydessä, ihmishenkeä. Näistä eri tilanteissa tapahtuvista, tapaturmavakuutuslain mukaan työtapaturmiksi katsottavista tapaturmista on vakuutusehtojen 7.2.3 kohdassa vapaa-ajan vakuutuksen ulkopuolelle suljettu selkeästi vain säännöksen 1) kohdassa määritelty työssä sattunut tapaturma. Sen sijaan tässä ehdossa tai ehdoissa muutoinkaan ei ole nimenomaisesti rajoitettu vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta tapauksessa, jossa tapaturma on sattunut työajan päättymisen jälkeen jo alkaneena työntekijän vapaa-aikana, vaikkakin tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetulla työmatkalla. Kun lisäksi urheiluvakuutuksen kohdalla on vakuutusehtojen 7.4.2 kohdassa käytetty erilaista ilmaisua todeten ilman täydentäviä määräyksiä yksiselitteisesti, että tuosta vakuutuksesta ei suoriteta korvausta tapaturmavakuutuslain mukaisesta työtapaturmasta, katson, että vapaa-ajan vakuutuksen osalta vakuutetun oikeutta korvaukseen rajoittava ehto on siihen sisältyvän sivulauseen johdosta sisällöltään tulkinnanvarainen. Ehto on vakuutusyhtiön laatima eikä ole perustetta tulkita rajoitusehtoa vakuutusyhtiön eduksi. Näillä ja muutoin alempien oikeuksien lausumilla perusteilla jätän hovioikeuden tuomion lopputuloksen pysyväksi. A:lla täällä olleiden vastauskulujen osalta hyväksyn mietinnön. Oikeusneuvos Suhonen: Olen samaa mieltä kuin ylimääräinen oikeusneuvos Hidén. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tulenheimo, Palaja ja Olli. Esittelijä Matti Jalava. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ketola, Krook, Suhonen (eri mieltä), Raulos ja Hidén (eri mieltä). Esittelijä Kristiina Laakso.