1994 false KKO:1994:63 A omisti määräosan tilasta. Testamentissaan hän määräsi tietyn alueen tilasta B:lle. A:n kuoleman jälkeen B haki testamentin nojalla alueen lohkomista. Tilalla ei ollut suoritettu sellaista jakotoimitusta, jossa alue olisi tullut kuulumaan A:lle tai tämän kuolinpesälle. Kun tilan muut yhteisomistajat eivät olleet suostuneet alueen lohkomiseen, toimitukselle ei ollut edellytyksiä. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY B:t olivat Saarijärven maanmittauspiirin maanmittaustoimistoon 21.4.1992 saapuneella hakemuksellaan pyytäneet lohkomistoimituksen suorittamista saadakseen erotetuksi A:n heille 27.9.1990 laaditulla testamentilla luovuttaman määräalan omistamastaan osuudesta Konneveden kunnan Siikakosken kylässä sijaitsevasta Pynnölän tilasta RN:o 4:79. Saamansa määräyksen mukaisesti toimitusinsinööri oli suorittanut toimituksen 2.6.1992, jolloin hän oli todennut, että Pynnölän tilan RN:o 4:79 omistajat D ja E olivat esittäneet perinnönjakokirjan 7.12.1991, jossa on muun muassa mainittu, että B:ille ei anneta eikä luovuteta osaakaan Pynnölän tilasta. Tähän perustuen D ja E olivat vastustaneet lohkomista. Toimitusinsinööri oli jakolain 183 ja 187 §:ien nojalla päättänyt jättää toimituksen sikseen, koska määräala oli testamentattu A:n omistamasta osuudesta, jota ei maastossa voitu osoittaa ja ottaen huomioon emätilan omistajien vastustuksen. Vaatimukset Pohjois-Suomen maaoikeudessa B:t ovat tyytymättöminä toimitusinsinöörin päätökseen pyytäneet maaoikeutta kumoamaan päätöksen ja palauttamaan asian toimitusinsinöörille määräyksin, että valittajilla on oikeus saada määräala erotetuksi. Lisäksi valittajat ovat vaatineet kantatilan omistajien D:n, E:n ja C:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan sikseen jätetyn toimituksen toimituskustannukset ja korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen. Maaoikeus on kuullut D:tä ja E:tä, jotka ovat vastustaneet valitusta. Maaoikeuden päätös 2.9.1993 Maaoikeus on lausunut, että 14.5.1991 kuollut A oli 27.9.1990 allekirjoittamallaan testamentilla luovuttanut omistamastaan osuudesta 89/216 osasta Pynnölän tilaa RN:o 4:79 noin 2 400 neliömetrin suuruisen määräalan B:ille. Määräala oli merkitty testamentin liitekarttaan, jossa oli A:n omakätinen nimikirjoitus. Testamentti oli asianmukaisella tavalla annettu tiedoksi A:n perillisille D:lle, E:lle ja C:lle, jotka eivät ole nostaneet testamenttia vastaan moitekannetta. Maaoikeudessa todistajana kuultu Z oli kertonut, että A oli yhdessä toisen B:istä kanssa tehnyt tien testamentissa tarkoitetulle määräalalle. A:n edellä mainitut perilliset olivat suorittaneet perinnönjaon A:n jälkeen. Perilliset olivat 7.12.1991 ja 15.12.1991 allekirjoitetussa perinnönjakokirjassa sopineet, että B:ille ei luovuteta osaakaan Pynnölän tilasta RN:o 4:79 sillä perusteella, että A:lla ei ollut ollut oikeutta testamentilla määrätä hänen sekä D:n ja E:n yhteisesti omistamasta Pynnölän tilasta osaakaan omistajatahoihin kuulumattomalle henkilölle ilman sisariensa D:n ja E:n suostumusta, jota suostumusta nämä eivät olleet antaneet. Kun A oli omistanut määräosan Pynnölän tilasta, hän oli ollut oikeutettu luovuttamaan testamentilla tästä osuudestaan määräalan kuulematta sisariaan ja ilman heidän suostumustaan. A:n testamentti oli laillisella tavalla annettu tiedoksi hänen perillisilleen eivätkä he olleet määräajassa nostaneet moitekannetta, joten testamentti oli saanut lainvoiman. A:n perillisiä sitoi siten hänen testamenttimääräyksensä eikä perinnönjakokirjalla ollut voitu vähentää sitä oikeutta, mikä B:illä olisi ollut määräalan lohkomalla erottamiseen Pynnölän tilasta RN:o 4:79, mikäli A:n osuus tilasta olisi halottu erilleen jakolain 129 §:ssä edellytetyllä tavalla. Kun D ja E olivat tulleet perinnönjakokirjalla omistamaan yhdessä C:n kanssa Pynnölän tilan RN:o 4:79 kokonaan, halkomisen toimittaminen A:lle kuuluneen osuuden määräämiseksi, jotta määräala voitaisiin lohkoa sanotusta tilasta, ei enää tullut kysymykseen. Sen vuoksi ja koska D:n ja E:n oli edellä kerrotuin tavoin katsottava olleen tietoisia määräalan luovutuksesta, he olivat velvolliset sallimaan määräalan lohkomisen B:ille. Maaoikeus on kumonnut toimitusinsinöörin päätöksen, jolla hän on jättänyt lohkomisen sikseen, ja palauttanut toimituksen toimitusinsinöörille uudelleen käsiteltäväksi lohkomista varten. Maaoikeus on muuttanut toimitusinsinöörin päätöstä maanmittausmaksun osittelusta siten, että toimituksen sikseen jättämisestä aiheutuneista kustannuksista vastasivat yhteisvastuullisesti D ja E. D ja E on velvoitettu korvaamaan B:iden oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla 16 prosentin korkoineen 2.9.1993 lukien. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA D ja E sekä C ovat yhteisesti hakeneet muutosta maaoikeuden päätökseen ja vaatineet sen kumoamista. Valituksen johdosta B:t ovat yhteisesti antaneet selityksen, jossa he ovat vaatineet valituksen hylkäämistä sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan Korkeimmassa oikeudessa korkoineen. Toimitusinsinööri on antanut lausunnon. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 6.7.1994 Käsittelyratkaisu C ei ole määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä maaoikeuden päätökseen. Sen vuoksi hänen valituksensa jätetään tutkimatta. Pääasiaratkaisun perustelut A on testamentissaan määrännyt, että B:ille muodostetaan Pynnölän tilaan RN:o 4:70 kuuluvasta Ruotoniemen alueesta noin 2 400 neliömetrin suuruinen loma-asuntotila, joka otetaan A:n omistamasta 89/216 osasta Pynnölän tilaa. Pynnölän tilalla ei ole kuitenkaan suoritettu halkomis- tai muuta toimitusta, jossa testamentissa tarkoitettu määräala olisi tullut kuulumaan yksin A:lle tai hänen kuolinpesälleen. Tämän vuoksi ja kun Pynnölän tilan muut yhteisomistajat eivät ole suostuneet pyydettyyn lohkomiseen, ei ole edellytyksiä sen suorittamiselle. Tuomiolauselma Maaoikeuden päätös kumotaan. Toimitusmiesten päätöksen lopputulos jää pysyväksi ja toimitus jätetään siten sikseen. D ja E vapautetaan näin ollen velvollisuudesta korvata B:iden oikeudenkäyntikulut maaoikeudessa. Kun maaoikeuden päätöstä on muutettu, hylätään myös B:iden vaatimus vastauskulujensa korvaamisesta. Asian ovat ratkaisseet maaoikeustuomari Leino, maaoikeusinsinööri Markkula sekä lautamiehet Y ja X. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm, Suhonen, Wirlander, Möller ja Pellinen. Esittelijä Gert Johansson.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.