← Suomi

KKO/1994/70

1994 false KKO:1994:70 Henkivakuutussopimuksen ehdon mukaan vakuutuskorvausta ei suoritettu, jos vakuutettu oli tehnyt itsemurhan ennen kuin kolme vuotta oli kulunut siitä, kun vakuutus myönnettiin. Ehtoa, joka oli asiallisesti saman sisältöinen kuin vakuutussopimuslain 100 §, ei pidetty tyypiltään kohtuuttomana. Ei ollut myöskään esitetty sellaisia poikkeuksellisia seikkoja, joiden johdosta ehdon soveltamisen olisi katsottava johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen. OikeustoimiL 36 § VakuutussopimusL 100 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Helsingin raastuvanoikeuden päätös 16.3.1992 Raastuvanoikeus lausui A:n vakuutussopimusehdon kohtuullistamista koskevasta kanteesta selvitetyksi, että hänen isänsä B oli 11.11.1987 tehnyt henkivakuutussopimuksen Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan kanssa. B oli 26.9.1990 tehnyt itsemurhan. Vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt suorittamasta kuolemantapaussummaa, koska henkija sairausvakuutuksen 1.1.1986 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdan 8.

  1. mukaan korvausta ei suoritettu, jos vakuutettu oli tehnyt itsemurhan ennen kuin kolme vuotta oli kulunut siitä, kun vakuutus oli myönnetty. Ehdon tarkoituksena oli estää itsemurhaa suunnittelevia käyttämästä vakuutusta väärin. Kun B oli tehnyt itsemurhan, kolmen vuoden määräajasta oli jäljellä enää 47 päivää eli neljä prosenttia. Uudemmassa sopimuskäytännössä noudatettiin yhden vuoden määräaikaa. A oli täysorpo, jonka taloudellista asemaa voitiin pitää keskinkertaisena. Näillä perusteilla raastuvanoikeus piti ehtoa tässä tapauksessa kohtuuttomana ja jätti sen huomioon ottamatta sekä velvoitti vakuutusyhtiön suorittamaan A:lle kuolemantapaussumman 23 880 markkaa 16 prosentin korkoineen 26.10.1990 lukien. Helsingin hovioikeuden tuomio 10.11.1993 Vakuutusyhtiö valitti hovioikeuteen. Hovioikeus lausui, että vakuutussopimuksen ehtojen kohtaa 8.
  2. ei itsessään ollut pidettävä kohtuuttomana. Sen soveltaminen johti kuitenkin tässä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen ottaen huomioon sen, että A oli ollut vakuutustapahtuman sattuessa 12-vuotias. Näillä ja muutoin raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus jätti raastuvanoikeuden päätöksen pysyväksi. Esittelijän mietintö ja eri mieltä olleen jäsenen lausunto Vt. viskaali Honkonen: Hovioikeus lausunee ratkaisunaan seuraavaa. Hovioikeus katsoo selvitetyksi, että vakuutusyhtiön ja B:n välinen vakuutussopimus on ollut nyt kyseessä olevan ehdon (erityiset sopimusehdot, kohta 8.11) osalta vakuutussopimuslain 100 §:n mukainen. Koska A:ta ei esitetyn selvityksen perusteella myöskään ole pidettävä vähävaraisena, hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella vakuutussopimuksen ehtojen kohtaa 8.
  3. olisi pidettävä tässä tapauksessa kohtuuttomana tai joiden perusteella sen soveltamisen olisi katsottava johtavan kohtuuttomuuteen. Näillä perusteilla hovioikeus hylkää kanteen ja vapauttaa vakuutusyhtiön kaikesta korvausvelvollisuudesta. Hovioikeudenneuvos Lehtinen: Hyväksyn mietinnön. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Vakuutusyhtiölle on myönnetty valituslupa 17.2.
  4. Valituksessaan vakuutusyhtiö on ensijaisesti vaatinut, että A:n kanne hylätään. Toissijaisesti vakuutusyhtiö on vaatinut, että se vapautetaan velvollisuudesta suorittaa vakuutussummaa kohtuulliseksi katsottavalla määrällä ottaen huomioon, ettei vakuutussopimuksen määräaikaa koskeva ehto ollut vakuutustapahtuman sattuessa vielä täyttynyt. A on vastauksessaan vaatinut valituksen hylkäämistä. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 26.8.1994 Perustelut Henkivakuutussopimuksen yleisten ehtojen kohdan 8.
  5. mukaan kuolemantapaussummaa ei suoriteta, jos vakuutettu on tehnyt itsemurhan ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun vakuutus myönnettiin. Ehto on asiallisesti samansisältöinen kuin vakuutussopimuslain 100 § eikä ehtoa siten voida pitää tyypiltään kohtuuttomana. Sovitteluvaatimuksensa tueksi A on vedonnut siihen, että hänen isänsä tehdessä itsemurhan oli kolmen vuoden määräajasta jäljellä enää 47 päivää, että hän oli jäänyt täysorvoksi ja että uudemmassa henkivakuutussopimuskäytännössä noudatetaan yhden vuoden määräaikaa. Kun otetaan huomioon A:n taloudelliset olot ja vakuutuskorvauksen suhteellisen vähäinen merkitys niihin, mainittuja seikkoja ei voida pitää sellaisina poikkeuksellisina syinä, joiden vuoksi ehtoa olisi pidettävä tässä tapauksessa kohtuuttomana tai joiden perusteella ehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Ehtoa ei sen vuoksi ole syytä sovitella. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan. A:n kanne hylätään ja Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. A velvoitetaan suorittamaan Henkivakuutusosakeyhtiö Kansalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 8 000 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lehtinen (eri mieltä), Koski ja Nikolainen. Esittelijä Marja Honkonen. Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Haarmann, Paasikoski, Tulokas ja Hidén. Esittelijä Lea Turtiainen.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.