KKO/1994/75

1994 false KKO:1994:75 Kysymys työpalkkasaataville maksettavan koron etuoikeudesta työnantajan konkurssissa. Ään. L_velkojien_maksunsaantijärjestyksestä_9_§_1_mom_1_kohta L_velkojien_maksunsaantijärjestyksestä_4_§ ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Valvonta Turun raastuvanoikeudessa 2.6.1993 Turun työvoimapiirin toimisto valvoi JS Toimi Oy:n konkurssissa, joka alkoi raastuvanoikeudessa 15.3.1993, yhtiön palveluksessa olleelle työntekijälle työsuhteesta ajalta 8.7.1992 - 7.1.1993 johtuneiden saatavien suorituksena valtion varoista maksetut 10 966,50 markkaa 16 prosentin korkoineen päätöksen antopäivästä 2.4.1993 lukien jakopäivään asti ja vaati saataville velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n mukaista työsuhteesta johtuneille palkka- ja muille saataville säädettyä etuoikeutta. Turun raastuvanoikeuden konkurssituomio 1.9.1993 Raastuvanoikeus, joka tuomitsi konkurssipesän varoista maksettavaksi Turun työvoimapiirin toimistolle sen valvomat saatavat korkoineen ja vahvisti, että saatava korkoa lukuunottamatta oli maksettava velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n nojalla saman lain 4 §:n mukaisin etuoikeuksin, määräsi kysymyksessä olevan koron maksettavaksi yhtenä viimeksi suoritettavista saatavista. Turun hovioikeuden tuomio 22.11.1993 Työministeriö, joka palkkaturva-asetuksen 8 §:n nojalla oli ottanut asian hoitoonsa, valitti hovioikeuteen. Valituksessaan työministeriö vaati velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla määräytyvää, saman lain 4 §:ää vastaavaa etuoikeutta myös saatavien koroille. Hovioikeus totesi, että velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työntekijöiden työsuhteesta johtuneella palkka- ja muulla saatavalla viimeiseltä ja kuluvalta vuodelta oli lain 4 §:ää vastaava etuoikeus, kun konkurssi oli alkanut ennen 1.1.

1. Puheena olevaan 4 §:ään ei sen sanamuodon mukaan sisältynyt lainkohdassa mainittujen saatavien pääoman ohella etuoikeutta saataville laskettavalle korolle. Näin ollen Turun työvoimapiirin toimiston palkkaturvasaataville maksettavaksi tuomitulle korolle ei voitu määrätä vaadittua etuoikeutta. Sen vuoksi hovioikeus ei muuttanut raastuvanoikeuden konkurssituomion lopputulosta. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Työministeriölle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan työministeriö toisti aikaisemmin esittämänsä vaatimukset. JS Toimi Oy:n konkurssipesä ei käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 5.9.1994 Perustelut JS Toimi Oy:n konkurssi on alkanut 15.3.
2. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun 1.1.1993 voimaan tulleen lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, jos konkurssi alkaa ennen 1.1.1995, työntekijän työsuhteesta johtuneella palkka- ja muulla saatavalla on viimeiseltä ja kuluvalta vuodelta lain 4 §:ää vastaava etuoikeus. Työsuhteesta johtuneen saamisen koron etuoikeudesta laissa ei ole nimenomaista säännöstä. Hovioikeus on katsonut, ettei tuomitulle korolle voida määrätä vaadittua etuoikeutta, koska edellä viimeksi mainittuun säännökseen ei sen sanamuodon mukaan sisälly lainkohdassa mainittujen saatavien pääoman ohella etuoikeutta saataville laskettavalle korolle. Lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan viittaus 4 §:ään tarkoittaa kuitenkin vain sitä etuoikeustasoa, mikä työntekijöiden työsuhteesta johtuneelle palkka- tai muulle saatavalle on tahdottu antaa. Näin ollen 4 §:n sisällöstä ei voida tehdä suoranaisia, viimeksi mainittujen saatavien korkojen etuoikeutta koskevia johtopäätöksiä. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetulla lailla kumotun etuoikeusasetuksen (9.11.1868/32) 14 §:ssä oli omaksuttu yleinen periaate, jonka mukaan kaikkien saamisten koroilla oli eräin rajoituksin sama etuoikeus kuin pääomalla. Työsuhteesta johtuneilla saamisilla oli etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukainen etuoikeus. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa on omaksuttu sama periaate, joskin se on oikeusteknisesti toteutettu eri tavalla kuin etuoikeusasetuksessa. Lain 2 §:stä ilmenevän periaatteen mukaan velkojilla on yhtäläinen, saatavien suuruuden mukaisen suhteen perusteella määräytyvä oikeus saada pakkotäytäntöönpanossa suoritus saamisistaan. Lain esitöissä (HE nro 181 1992 vp s. 24) todetaan, että saatavaan luetaan paitsi pääoma myös korko. Lain 3 §:n mukaan pantti- ja pidätysoikeuden tuottama etuoikeus koskee myös saatavan korkoa. Samoin lain 5 §:n mukaan yrityskiinnityksen tuottama etuoikeus koskee myös korkoja. Lain 4 §:n mukaan eräillä elatusavuilla on etuoikeus, mutta lainkohdassa ei ole koron etuoikeutta koskevaa mainintaa. Hallituksen esityksen mukaan (s. 30) tämä johtuu siitä, ettei laissa ole tällaisen saamisen osalta koron maksamiseen velvoittavaa perustetta. Mainittujen seikkojen perusteella Korkein oikeus katsoo, ettei velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan säännöstä, jonka mukaan työsuhteesta johtuneilla saamisilla on lain 4 §:ää vastaava etuoikeus, ole perusteltua tehdä sellaista päätelmää, että työsuhteesta johtuneiden saamisten korko olisi etuoikeudeton. Kysymys tällaisten saamisten koron etuoikeudesta on ratkaistava lainmuutoksen kaikki tarkoitusperät huomioon ottaen. Hallituksen esityksestä (s. 2, 19 ja 32) ilmenee pyrkimys säilyttää työpalkkasaamisten etuoikeus ennallaan tietyn siirtymävaiheen aikana. Saamiseen luetaan myös kertyneet korot. Laissa omaksutun periaatteen mukaan siinä etuoikeutetuiksi säädettyjen saamisten korolla on konkurssissa sama etuoikeus kuin pääomalla laskettuna määräajalta ennen konkurssin alkamista varojen tilittämiseen saakka. Laista tai sen esitöistä ei ilmene, että työsuhteesta johtuvien saamisten korko olisi oikeudellisesti eri asemassa kuin pääoma tai että juuri työsuhdesaamisten korkoa tulisi käsitellä eri tavalla kuin muiden etuoikeutettujen saamisten korkoa. Koron asettamiselle saamisen pääomaan nähden huonompaan etuoikeusasemaan ei ole myöskään yleisiä velvoiteoikeudellisia perusteita. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että työvoimapiirin toimiston valvomille työsuhdesaataville tuomitulle korolle kuuluu velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 4 §:n mukainen etuoikeus. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että Turun työvoimapiirin toimistolle konkurssipesän varoista maksettavaksi tuomitulle 16 prosentin korolle 2.4.1993 lukien, joka on määrätty suoritettavaksi 10 966,50 markan saatavasta, vahvistetaan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla saman lain 4 §:ää vastaava etuoikeus. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Tulokas: Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 1 momentissa, jota asiaan on sovellettava, on säädetty työntekijän työsuhteesta johtuneen palkka- ja muun saatavan etuoikeudesta lainkohdassa mainittuna siirtymäkautena. Tällaiselle saatavalle laskettavan koron etuoikeudesta ei ole nimenomaista säännöstä eikä lakiin ole sisällytetty myöskään sellaista korkoa koskevaa yleissäännöstä, jollainen sisältyy etuoikeusasetuksen 14 §:ään. Ratkaisu vaaditun etuoikeuden osalta on siten tehtävä yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti. Uutta lakia koskevassa hallituksen esityksessä (1992 vp - HE 181) ei ole seikkaperäisesti käsitelty työsuhteesta johtuvien saatavien koron etuoikeutta siirtymäkauden aikana. Lainsäätäjän tarkoitus jää siten epäselväksi. Saatavien etuoikeus muodostaa konkurssissa poikkeuksen velkojien yhdenvertaisuuden periaatteesta. Etuoikeussäännöksiä on sen vuoksi tulkittava suppeasti. Kun uudessa laissa on ollut yleisperiaatteena etuoikeuksien vähentäminen ja etuoikeudettomien velkojien aseman parantaminen, korostuu lain sananmuodon mukaisen suppean tulkinnan vaatimus entisestään. Koron etuoikeudesta on aikaisemmassa laissa erikseen säädetty eikä etuoikeus ole ollut koron liitännäisluonteesta johdettavan tulkinnan varassa. Uuden lain 3 ja 5 §:n korkoa koskevista maininnoista ilmenee, ettei lainsäädäntötekniikkaa ole tarkoitettu tässä suhteessa muuttaa. Näillä perusteilla hyväksyn hovioikeuden tuomion lopputuloksen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Selander, Larkiomaa ja Ikola. Esittelijä Kaarlo Mikkola. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Paasikoski, Raulos, Tulokas (eri mieltä) ja Hidén. Esittelijä Eva-Maria Anderzén.