KKO/1994/93

1994 false KKO:1994:93 Kauppias oli ollut pitkäaikaisessa ns. juoksevassa tavaraluottosuhteessa tukkuliikkeeseen. Takaaja oli sitoutunut omavelkaiseen takaukseen kauppiaan kaikkien tavara- ja rahaluottojen maksamisesta. Takausasetuksen 4 §:n ei katsottu soveltuvan, kun tukkuliikkeen lähettämissä laskuissa olleita eräpäiviä ei voitu pitää säännöksen tarkoittamina erääntymismääräyksinä. Takaus vanhentui siten yleisessä 10 vuoden vanhentumisajassa. TakausA 4 § VanhentumisA 1 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Isonkyrön kihlakunnanoikeudessa Pohjanmaa Oy:n B:tä ja C:tä vastaan ajaman kanteen mukaan T-Market S -nimisen toiminimen haltija A oli harjoittaessaan kauppaliikettä velkaantunut ostoistaan yhtiölle yhteensä 469 732,50 markkaa. Toukokuun 23 päivänä 1988 päivätyllä takaussitoumuksella B ja C olivat sitoutuneet yhteisvastuulliseen omavelkaiseen takaukseen kaikkien niiden tavara- ja rahaluottojen maksamisesta, jotka yhtiö oli myöntänyt tai vastaisuudessa tuli myöntämään T-Market S:lle samoin kuin kaikista muistakin maksuvelvollisuuksista, joihin T-Market S joutui yhtiölle antamiensa sitoumusten vuoksi tai joihin yhtiö joutui T-Market S:n puolesta antamiensa sitoumusten vuoksi. Tämän vuoksi yhtiö vaati, että B ja C velvoitetaan takaajina yhteisvastuullisesti suorittamaan yhtiölle yhteensä 469 732,50 markkaa 18 prosentin korkoineen laskettuna 365 892,20 markalle 21.8.1992 lukien. Lisäksi yhtiö vaati oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen. Vastaus B ja C kiistivät kanteen ja vaativat sen hylkäämistä sillä perusteella, että takaussaatava oli vanhentunut. He katsoivat sitoutuneensa ainoastaan 150 000 markan määräiseen takaukseen ja huomauttivat, että määrän ja ajan suhteen rajoittamatonta takausta oli pidettävä takaajien kannalta kohtuuttomana. Kihlakunnanoikeuden päätös 2.2.1993 Kihlakunnanoikeus lausui, että B ja C olivat 23.5.1988 antaneet yhtiölle kanteessa selostetun sisältöisen takaussitoumuksen. T-Market S:n oli tullut maksaa yhtiön sille toimittamat tavarat viimeistään laskujen eräpäivänä. Yhtiön Seinäjoen konttorin T-Market S:ä koskevasta reskontrakyselystä ilmeni, että viimeinen yhtiön tavaralasku oli erääntynyt 27.9.

1. Omavelkaiseen takaukseen perustunutta saatavaa koskeva haaste oli kuitenkin annettu tiedoksi B:lle vasta 20.10.1992 ja C:lle 27.10.1992 eli yli vuoden kuluttua viimeisen laskun erääntymispäivästä. Takausmiehet olivat näin ollen takausmiehen edesvastausvelvollisuuden tarkemmasta määräämisestä annetun asetuksen 4 §:n nojalla vapaat takauksesta. Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus hylkäsi kanteen. Vaasan hovioikeuden tuomio 8.9.1993 Yhtiö valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi C:n ja B:n antaneen yhtiölle kihlakunnanoikeuden päätöksestä ilmenevän takaussitoumuksen 23.5.
2. Tätä ennen he olivat antaneet yhtiölle samansisältöisen takaussitoumuksen 21.6.
3. Yhtiö oli toimittanut A:lle tavaraa siten, että lasku oli ollut tavaratoimituksen mukana tai lähetetty jälkeenpäin. Laskuihin oli ollut koko liikesuhteen ajan merkittynä päivä, jolloin kukin tavaralaksu oli erääntynyt maksettavaksi. Esitetyn selvityksen mukaan viimeinen tavaralasku oli erääntynyt maksettavaksi 27.9.
4. Yhtiö oli vaatiessaan korkoa kyseisille laskuille katsonut velallisen viivästyneen laskujen mukaisissa suorituksissa laskuihin merkittyjen eräpäivien jälkeen. Yhtiön ja A:n välinen liikesuhde oli ollut pitkäaikainen. Näin ollen pitkään jatkuneen käytännön perusteella yhtiön laskuihin yksipuolisesti merkitsemiä eräpäiviä oli pidettävä A:ta sitovina. Siten myös takaajilla oli ollut oikeus luottaa siihen, että päävelka tuli selvitetyksi tiettyinä määräaikoina. Hovioikeus katsoi, että kysymyksessä olevissa laskuissa käytettyjä eräpäiviä oli näillä perusteilla pidettävä takausmiehen edesvastausvelvollisuuden tarkemmasta määräämisestä ennetun asetuksen 4 §:n mukaisina erääntymismääräyksinä. Mainitussa lainkohdassa säädettyä vuoden vanhentumisaikaa oli siten sovellettava kysymyksessä olevaan C:n ja B:n takaukseen. Hovioikeus ei muuttanut kihlakunnnaoikeuden päätöstä. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Yhtiölle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan yhtiö on toistanut aikaisemmin tekemänsä vaatimukset. C ja B ovat vastanneet valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 5.10.1994 Perustelut Yhtiö ja T-Market S -nimisen toiminimen haltija A ovat vuonna 1978 solmineet sopimuksen, jonka perusteella yhtiö on ryhtynyt velaksi toimittamaan tavaraa A:lle. C ja B ovat 21.6.1978 sitoutuneet omavelkaiseen takaukseen kaikkien yhtiön A:lle myöntämien tavara- ja rahaluottojen maksamisesta. Takaus on sittemmin uusittu 23.5.
5. Takaus koskee pitkäaikaista juoksevaa tavaraluottosuhdetta tukkukaupan ja vähittäisliikkeen välillä. Tavaraluottoa koskevassa sopimuksessa ei ole sovittu määrätystä velan maksuajasta eikä sellaista ehtoa ilmene takaussitoumuksestakaan. Kysymyksessä on tilivelasta annettu takaus eikä yhtiön lähettämiin, eri tavaraeriä koskeviin laskuihin merkittyjä eräpäiviä voida pitää takausmiehen edesvastausvelvollisuuden tarkemmasta määräämisestä annetun asetuksen 4 §:ssä tarkoitettuina velan erääntymismääräyksinä. Takaajien vastuuseen ei siten voida soveltaa sanotussa lainkohdassa säädettyä lyhyttä vanhentumisaikaa. Haasteet on annettu tiedoksi B:lle 20.10.1992 ja C:lle 27.10.1992 eli vanhentumisasetuksen 1 §:n mukaisessa 10 vuoden määräajassa takauksen uudistamisesta. He eivät siten ole vapautuneet takausvastuustaan. Takaussitoumuksissa ei ole ollut merkintää vastuun mahdollisesta rajoittamisesta. C ja B eivät muutoinkaan ole kyenneet näyttämään toteen väitettään siitä, että he olisivat yhtiön kanssa sopineet yleisestä takaussitoumuksesta poikkeavasta rajoitetusta takausvastuusta. Takauksen tarkoituksena on varmistaa päävelan maksaminen. C ja B eivät ole esittäneet mitään selvitystä varallisuusoloistaan. Takaussitoumuksen soveltamisen täysimääräisenä ei ole näytetty johtavan kohtuuttomuuteen. Takaussitoumuksen sovittelulle ei ole siten edellytyksiä. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. C ja B velvoitetaan omavelkaisina takaajina yhteisvastuullisesti suorittamaan Pohjanmaa Oy:lle 469 732,50 markkaa ja 18 prosenttia korkoa 365 892,20 markalle 21.8.1992 lukien. C ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 10 000 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pöytäniemi, Palmu ja Heimola. Esittelijä Esa Mäntynen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Krook, Tulokas ja Hidén. Esittelijä Sari Ruokojärvi.