KKO/1995/115

1995 false KKO:1995:115 Alioikeus oli kuultuaan todistajia sekä asianosaisia henkilökohtaisesti tuominnut syytetyn pahoinpitelystä sakkorangaistukseen ja suorittamaan asianomistajalle korvauksia. Hovioikeus hylkäsi syytteen näyttämättömänä. Väitetyssä pahoinpitelyssä vahingoittuneen asianomistajan oikeusturvan varmistamiseksi katsottiin tarpeelliseksi suullisen käsittelyn toimittaminen hovioikeudessa ennen asian ratkaisemista. OK 26 luku 7 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Luopioisten kihlakunnanoikeuden päätös 20.10.1993 Kihlakunnanoikeus katsoi virallisen syyttäjän ja A:n asianomistajana B:tä vastaan ajamasta syytteestä selvitetyksi, että B oli Sahalahdella 5.3.1993 erään ravintolan edustalla tahallaan aiheuttanut A:lle oikean silmän ylä- ja alaluomen voimakkaan turpoamisen lyömällä tätä nyrkillä kasvoihin. Kihlakunnanoikeus perusti ratkaisunsa muun muassa seuraaviin seikkoihin: Ravintolan portieri oli todistajana kertonut, että A ja B olivat sisällä ravintolassa joutuneet keskenään riitaan ja että A oli ollut lyömässä B:tä käsi nyrkissä lopulta kuitenkaan lyömättä. Todistaja oli joutunut poistamaan A:n ravintolasta hänen humalatilansa ja käyttäytymisensä vuoksi. Ulosvietäessä A:lle ei ollut aiheutunut minkäänlaista vammaa vaan A oli ollut jäädessään yksin ulos täysin kunnossa. Heti A:n ravintolasta poistamisen jälkeen B oli mennyt hänen perässään ulos ja miehet olivat jääneet juttelemaan keskenään "nenät vastakkain". Oltuaan jonkin aikaa hoitamassa muita tehtäviä ja palattuaan tarkkailemaan tilannetta todistaja oli todennut A:n silmästä tulevan vähän verta miesten ollessa edelleen "nenäkkäin" eli noin metrin etäisyydellä toisistaan ravintolan edustalla sisäänkäynnin ulkopuolella. Pihalla ei ollut ollut sellaisia esineitä, joista ainoastaan silmä voisi tulla sellaiseen kuntoon, miltä sittemmin A:sta otetusta kuvassa oli näyttänyt. A:n vaimo, joka oli ollut miehensä kanssa ravintolassa, oli todistajana kertonut B:n tulleen useaan otteeseen hakemaan todistajaa tanssimaan, mihin hän ei ensimmäisen tanssin jälkeen ollut suostunut. Vahtimestari oli poistanut humalassa olleen A:n ravintolasta, ja tässä yhteydessä myös B oli mennyt ulos. Jonkin ajan kuluttua B oli tullut takaisin ravintolasaliin ja sanonut että "tuli lyötyä isoa miestä". Mentyään ulos ravintolasta miehensä luo todistaja ei ollut havainnut tämän vaatteissa tai kasvoissa mitään merkkiä kaatumisesta pihalla. Kihlakunnanoikeus tuomitsi rikoslain 21 luvun 5 §:n nojalla B:n pahoinpitelystä sakkorangaistukseen sekä velvoitti B:n suorittamaan A:lle korvauksia. Turun hovioikeuden tuomio 28.9.1994 Hovioikeus, jonne B valitti, totesi, että väitetyn pahoinpitelyn oli ilmoitettu tapahtuneen ravintolan ulkopuolella. Asianomistaja A:lla ei ollut tapahtumasta juopumuksen takia mitään muistikuvaa. Esitutkintakertomuksen mukaan hän oli mennyt portierin käskystä ulos ravintolasta, mutta ei muistanut kuinka hän oli mennyt ulos ja keitä oli mahdollisesti ollut hänen seurassaan. Esitutkintatietojen mukaan hän oli ilmoittanut jonkun lyöneen häntä ulkona. Kihlakunnanoikeudessa hän oli lisäksi ilmoittanut käsityksenään, ettei hänen silmävammansa ollut johtunut mistään kaatumisesta. Syytetty B oli kiistänyt syytteen. Hänelläkään ei runsaan alkoholin nauttimisen vuoksi ollut muistikuvaa koko ravintolassa käynnistä eikä mahdollisista tapahtumista siellä tai sen ulkopuolella. Lääkärintodistuksen mukaan A:n vamma oli mahdollisesti aiheutunut nyrkin tai pullon iskusta. Väitetyllä pahoinpitelyllä ei ollut silminnäkijöitä eivätkä jutussa kuullut todistajat olleet voineet kertoa mitään tapahtumista ravintolan ulkopuolella. He olivat kertoneet asianosaisten keskinäisestä nahistelusta ravintolassa, A:n poistamisesta sieltä ynnä muista tapahtumista ja lausumista ravintolan sisällä. Jutussa esitetty selvitys ei osoittanut, että B olisi ravintolan ulkopuolella lyönyt A:ta nyrkillä kasvoihin. Näillä perusteilla hovioikeus hylkäsi B:tä vastaan pahoinpitelystä ajetun syytteen ja vapautti hänet sakkorangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta. Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto Vt. viskaali Heiskanen: A on kihlakunnanoikeuden päätöksessä kerrotuin tavoin uhannut lyödä B:ta ravintolasalissa. B on välittömästi sen jälkeen, kun A on poistettu ravintolasalista, mennyt tämän perässä ulos. Todistaja on nähnyt miesten jäävän juttelemaan keskenään. A:n vammat ovat aiheutuneet tätä seuraavan 10 minuutin aikana. Asianosaiset eivät ole muistaneet väitettyä pahoinpitelyä eikä sillä ole ollut silminnäkijöitä. Todistajan mukaan pihalla ei ole ollut sellaisia esineitä, jotka A:n kaatumisen seurauksena olisivat voineet aiheuttaa tälle lääkärintodistuksessa ilmenevät vammat. A:n vaimon kertomuksen mukaan hänen miehensä vaatteissa tai kasvoissa ei ollut ollut merkkejä kaatumisesta. Lääkärintodistuksen mukaan A:n vamma on mahdollisesti aiheutunut nyrkin tai pullon iskusta. Oikeudella on ollut käytettävissään A:n vammasta 7.3.1993 otettu valokuva. Edellä kerrotuilla ja kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus ei muuttane kihlakunnanoikeuden päätöstä. Hovioikeudenneuvos Mikkola lausui: Kihlakunnanoikeuden ratkaisu B:n syyllisyydestä on pääosin perustunut todistajien kertomuksiin. Nämä henkilöt ovat olleet henkilökohtaisesti kuultavina ja oikeus on siten voinut välittömästi arvioida kertomusten todistusarvoa. Pöytäkirjaan sisällytettyjen kertomusten nojalla päädyn kuitenkin hylkäämään syytteen ja korvausvaatimukset. Kihlakunnanoikeuden päätökseen tekemäni muutokset eivät kuitenkaan ole A:n kannalta vähäisiä ja hänen oikeusturvansa varmistaminen edellyttää suullisen käsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Näillä perusteilla Mikkola päätyi esittämään suullisen käsittelyn toimittamista hovioikeudessa. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. Hän vaati valituksessaan hovioikeuden tuomion kumoamista ja kihlakunnanoikeuden ratkaisun saattamista voimaan. Virallinen syyttäjä ja B vastasivat valituksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 22.6.1995 Perustelu Kihlakunnanoikeus on tuominnut B:n A:han kohdistuneesta pahoinpitelystä sakkorangaistukseen sekä velvoittanut tämän suorittamaan A:lle korvauksia. Hovioikeus on puolestaan suullista käsittelyä toimittamatta esitetyn selvityksen uudelleen arvioimisen perusteella hylännyt syytteen ja muut vaatimukset. Kihlakunnanoikeuden ratkaisu B:n syyllisyydestä pahoinpitelyyn on perustunut asianosaisten ja todistajien henkilökohtaiseen kuulemiseen. Hovioikeus ei ole tässä tapauksessa pelkästään pöytäkirjaan kirjattujen kertomusten nojalla voinut luotettavasti arvioida esitettyä selvitystä ja sen puutteellisuutta. Tämän vuoksi hovioikeudessa olisi ollut väitetyssä pahoinpitelyssä vahingoittuneen A:n oikeusturvan varmistamiseksi tarpeen toimittaa suullinen käsittely ennen asian ratkaisemista. Lainkohta Oikeudenkäymiskaari 26 luku 7 § Päätöslauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy ottaa se ilmoituksetta uudelleen käsiteltäväkseen. Asian ovat ratkaiseet hovioikeuden jäsenet Lahtinen, Larkiomaa ja Mikkola (eri mieltä). Esittelijä Katriina Heiskanen (mietintö). Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Taipale, Shonen ja Möller sekä ylimääräinen oikeusneuvos Vuori. Esittelijä Markku Vuorela.