KKO/1995/138

1995 false KKO:1995:138 Ään. Työntekijä oli vahingoittunut tapaturmaisesti työpaikkaansa kuuluvalla pysäköinti- ja lastausalueella ollessaan työaikana matkalla työpaikkalääkärin vastaanotolle lääkereseptin uusimista varten. Kun työntekijä ei ollut kyseisellä työpaikka-alueella työnsä vuoksi ja koska lääkärissäkäynnin syynä ei ollut työssä saadun vamman tai työperäisen sairauden hoito, tapaturman ei katsottu kohdanneen häntä tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä tarkoitetussa työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. TAUSTATIEDOT A oli 2.11.1992 työaikana kello 9.00 matkalla työterveysasemalle työpaikkalääkärin vastaanotolle liukastunut työpaikka-alueeseen kuuluvalla jäisellä lastaus- ja pysäköintialueella vahingoittuen oikean akillesjänteen seutuun. A:n lääkärissäkäynti oli tapahtunut työnjohdon luvalla ja sen syynä oli ollut hänen potemansa käsiihottuman lääkereseptin uusiminen. Ihottumaa ei ollut todettu ammattitaudiksi. Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan päätös 21.1.1993 Vakuutusosakeyhtiö Pohjola ei maksanut A:lle tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska tapaturma ei ollut sattunut sanotun lain 4 §:ssä tarkoitetussa työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Tapaturmalautakunnan päätös 18.5.1993 Tapaturmalautakunta hylkäsi A:n valituksen seuraavin perusteluin. Tapaturmavakuutuslain 4 §:n mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää 1. työssä, 2. työstä johtuvissa olosuhteissa

1. a)työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella,
2. b)matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin tai
3. c)hänen ollessaan työnantajan asioilla. Tapaturma ei ollut kohdannut A:ta hänen työssään eikä työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella. Kysymyksessä ei myöskään ollut työstä johtuvan vamman tai sairauden vuoksi suoritettu lääkärissäkäynti. Näin ollen kyseessä ei ollut tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä tarkoitettu työtapaturma. Vakuutusoikeuden päätös 22.2.1994 Vakuutusoikeus, jolta A haki muutosta, ei muuttanut tapaturmalautakunnan päätöstä. Eri mieltä ollut jäsen Metsämäki lausui: Katson, että tapaturma on kohdannut A:ta sellaisissa työstä johtuvissa olosuhteissa, että sitä on pidettävä työtapaturmana. Tämän vuoksi määrään Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan suorittamaan lainmukaisen korvauksen. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 20.9.1994. Valituksessaan A on vaatinut tapaturman korvaamista työtapaturmana. Vakuutusosakeyhtiö Pohjola on antanut A:n valituksen johdosta vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.8.1995 Perustelut A on vahingoittunut tapaturmaisesti työpaikkaansa kuuluvalla pysäköinti- ja lastausalueella. Hän on mennyt alueelle käydäkseen autollaan työterveysasemalla työaikanaan ja siten aikomuksin palata takaisin töihin. Aiheena käyntiin työpaikkalääkärin vastaanotolla on ollut A:n käsi-ihottumansa hoitoon tarvitseman lääkereseptin uusiminen. Ihottumaa ei ole katsottu ammattitaudiksi. A ei ole ollut tuolla työpaikkaan liittyvällä alueella työnsä vuoksi tai työnantajan asioilla eikä myöskään matkalla työpaikalta kotiin. Lääkärissäkäynnin syynä ei ole ollut työssä saadun vamman tai työperäisen sairauden hoito eikä myöskään äkillinen sairaus. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei kyseessä oleva, työpaikkaan liittyvällä alueella tosin tapahtunut tapaturma ole kohdannut A:ta työssä eikä työstä johtuvissa olosuhteissa. Tätä arviointia eivät muuta ne seikat, että tapaturma on sattunut työaikana ja että A:lla on ollut työnantajan lupa työterveysasemalla käyntiin. Kysymyksessä ei siten ole ollut tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä tarkoitettu työtapaturma. Tuomiolauselma Vakuutusoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Lehtimaja: Tapaturma ei ole kohdannut A:ta työssä, siitä huolimatta että se on sattunut työaikana ja työpaikkaan kuuluvalla alueella. Sitä vastoin on tulkinnanvaraista, onko tapaturma sattunut tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla työstä johtuvissa olosuhteissa. Oikeuskäytännössä on tulkittu tätä vaatimusta väljästi, erityisesti kun on ollut kysymys työntekijän käynneistä työaikana työterveysasemalla. Ennakkoratkaisussa KKO 1983 II 90 katsottiin tapaturman sattuneen työstä johtuvissa olosuhteissa, kun työntekijä oli vahingoittunut matkalla työpaikalta työterveyshoitajan vastaanotolle näyttämään kipeää kurkkuaan, siitä huolimatta, ettei kysymyksessä ollut työssä saadun vamman tai työperäisen sairauden hoito. Mainitussa tapauksessa työntekijä oli poistunut työpaikaltaan ennen varsinaisen työajan päättymistä eikä hän ollut aikonut enää samana päivänä palata työpaikalleen, vaan hänen tarkoituksenaan oli ollut jatkaa suoraan asunnolleen. Tapaturman katsottiin kohdanneen työntekijää matkalla työpaikalta asunnolle. A:n tapauksessa ei ole ollut kysymys matkasta työpaikalta asunnolle, vaan A on saanut työnantajaltaan luvan käydä työterveysasemalla lääkärin vastaanotolla työaikanaan kesken työpäivää. Kun työnantaja on kuitenkin harkintansa mukaan sallinut työntekijän käyttävän työaikaa tällaiseen käyntiin, on mielestäni perusteltua katsoa, kuten edellä mainitussa vuoden 1983 ennakkoratkaisussa, että tapaturma on kohdannut työntekijää työstä johtuvissa olosuhteissa. Tapaturma on kohdannut A:ta ennen kuin hän oli ehtinyt poistua työpaikkaansa kuuluvalta alueelta, jollaiseksi puheena oleva pysäköinti- ja lastausalue oli katsottava. Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan riittää, että tapaturma on kohdannut työntekijää työpaikkaan kuuluvalla alueella, kun itse tapaturma on sattunut työstä johtuvissa olosuhteissa. Näin ollen en enemmistön tavoin pidä merkityksellisenä sitä seikkaa, ettei A ole tapaturman sattuessa ollut pysäköinti- ja lastausalueella työnsä vuoksi vaan siitä syystä, että hänen tarkoituksenaan on ollut käyttää työnantajansa luvalla työaikaa lääkärissä käyntiin ja siinä tarkoituksessa lähteä työpaikalta työterveysasemalle. Kun 11.2.1992 sattunut tapaturma on kohdannut A:ta työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikkaan kuuluvalla alueella, katson, että kysymys on ollut työtapaturmasta. Sen vuoksi kumoan vakuutusoikeuden päätöksen ja määrään Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan tapaturmavakuutuslain nojalla suorittamaan A:lle tapaturman johdosta lainmukaisen korvauksen. Tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten palautan asian vakuutusoikeudelle. Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Heiskanen, Palmén, Peltokangas, Pirkanniemi ja Metsämäki (eri mieltä). Esittelijä Liisa Peltokangas. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Krook, Wirilader, Lehtimaja (eri mieltä) ja Hidén. Esittelijä Juha Pystynen.