§:ssä, verrattuna saman luvun 1 §:ään, tarkoitettiin säädellä niitä toimeksiannon aiheuttamia toimenpiteitä, jotka edellyttivät laskennallista tilitystä, kuten esimerkiksi toimeksisaajan hallussa olleen päämiehen omaisuuden hoitoa ja muuta vastaavaa, eikä sanottua säännöstä sen vuoksi ollut sovellettava nyt kysymyksessä olevaan kanteeseen. Näin ollen kanteen nostaminen ei ollut ollut sidottu sanotussa lainkohdassa säädettyyn asiamiehen tilityksen moittimista koskevaan vuoden määräaikaan. Kanne oli voitu panna vireille saatavan vanhentumiselle säädetyssä yleisessä 10 vuoden määräajassa, jonka kuluessa kanteen vireillepano oli tapahtunut. A ei ollut näyttänyt, että B olisi muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainitusta valtuutuksen lähetekirjelmästä ilmenevää toimeksiantoaan. Edellä mainituilla ja muutoin kihlakunnanoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeus pysytti kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen. Eri mieltä ollut jäsen, hovioikeudenneuvos Kurri hyväksyi esittelijän mietinnön näin kuuluvat perustelut ja tuomiolauselman. Perustelut: A on B:n asiamiehenä myynyt B:n omistaman kiinteistön. B on antanut A:lle toimiohjeen pidättää hänen omistamalleen toiselle tilalle oikeus veneen pitoon myydyn tilan alueelle. A, joka ei ole näyttänyt B:n suostuneen toimiohjeen muutokseen, on kaupassa pidättänyt tuon oikeuden henkilökohtaisesti B:lle. A on tehnyt toimeksiannon hoitamisesta tilin B:lle 18.11.1987 lähettämällä B:lle kirjeen ja kauppakirjan sekä suorittamalla kauppahinnan B:n pankkitilille. B:lle ei ole aiheutunut kaupasta kuluja. A:n tilistä ilmenevät hänen suorittamansa toimet ja veneenpito-oikeutta koskevan asian lopputulos. B on kauppakirjasta voinut havaita, että hänen antamastaan toimiohjeesta oli poikettu. A:n tili täyttää kauppakaaren 18 luvun 9 §:n vaatimukset. B:n on tullut moittia tiliä vuoden kuluessa sen antamisesta uhalla, että tili katsotaan muuten hyväksytyksi. Moite tarkoittaa myös vahingonkorvausvaatimusta. B ei ole moittinut tiliä mainitussa määräajassa. Tämän vuoksi B:n A:ta vastaan ajama kanne on hylättävä myöhään nostettuna. Tuomiolauselma: Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus muuttanee kihlakunnanoikeuden päätöstä siten, että hylkää A:ta vastaan ajetun kanteen ja vapauttaa A:n kaikesta korvausvelvollisuudesta B:tä kohtaan. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan A on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä. B on vastannut valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.9.1995 Perustelut B:n asianajotoimeksiannon ja valtuutuksen perusteella A on 18.11.1987 myynyt B:n kiinteistön muun muassa sellaisin kauppakirjaan merkityin ehdoin, että B:lle henkilökohtaisesti perustettiin venevalkamaoikeus myydyn tilan alueelle. Kanteellaan, joka on tullut vireille 23.3.1992, B on vaatinut A:lta vahingonkorvausta toimeksiantoon liittyneen toimiohjeen rikkomisesta, koska venevalkamaoikeuden piti tulla B:n toisen tilan hyväksi pysyvänä rasitteena eikä vain myyjälle kuuluvana henkilökohtaisena oikeutena. Korkein oikeus toteaa, että kysymys on kauppakaaren 18 luvun 9 §:n mukaisesta toimeksiantosuhteesta. A on kaupantekopäivänä lähettänyt B:lle kirjeen, josta ilmeni, että toimeksianto oli hoidettu ja että ostaja oli luvannut suorittaa A:lle tulevan palkkion kauppakirjan laatimisesta. Kirjeeseen oli liitetty kauppakirja. Kauppahinnan A on maksanut B:n pankkitilille seuraavana päivänä. Näillä toimenpiteillä A:n on katsottava tehneen edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetun tilin. Kuten esimerkiksi Korkeimman oikeuden ratkaisuista 1987:63 ja 1991:62 ilmenee, kauppakaaren 18 luvun 9 §:n mukaista vanhentumisaikaa on sovellettava myös toimeksiannon suorittamiseen liittyvään korvauskanteeseen sikäli kuin kanteen perusteena oleva virhe tai laiminlyönti on ilmennyt asiamiehen tilityksestä. B on A:n valituksen johdosta Korkeimpaan oikeuteen antamassaan vastauksessa kertonut, että hän oli kauppakirjan saatuaan heti ottanut yhteyden A:han, koska venevalkamaoikeutta ei ollut kauppakirjaan kirjattu sillä tavoin kuin B:n toimiohjeissa oli edellytetty. Siten B on tunnustanut kauppakirjasta heti havainneensa, mitä venevalkamaoikeudesta oli sovittu. B ei ole näyttänyt, että A olisi B:n reklamoinnin johdosta antanut hänelle väärän tiedon kauppakirjan kyseisen kohdan merkityksestä. A:n tekemästä tilityksestä on siten ilmennyt B:n vahingonkorvausvaatimuksen peruste niin,
§:ssä säädetty asiamiehen tilityksen moittimista koskeva yön ja vuoden määräaika on alkanut kulua tästä tilityksestä. B ei ole moittinut tiliä mainitussa määräajassa. Tämän vuoksi B:n kanne on hylättävä myöhään nostettuna. Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto Nuorempi oikeussihteeri Mikkola: Korkein oikeus lausunee: Perustelut B:n kanne perustuu siihen, että A toimiessaan B:n asiamiehenä kiinteistön kaupassa ei ollut noudattanut saamiaan toimintaohjeita. A oli B:n puolesta allekirjoittanut kauppakirjan, jossa venevalkamaoikeus oli myönnetty henkilökohtaisesti B:lle, vaikka B:n nimenomaisen ohjeen mukaan venevalkamaoikeus olisi tullut myöntää Pyymäen tilan hyväksi. A on heti kaupanteon jälkeen tehnyt B:lle tilityksen toimistaan lähettämällä tälle kirjeen ja kauppakirjan sekä maksamalla kauppasumman B:n tilille. Kirjeessä ei ole mainittu mitään siitä, että venevalkamaoikeus oli kauppakirjassa myönnetty toisin kuin B:n ohjeessa oli esitetty. Venevalkamaoikeuden sisältö on ilmennyt B:n saamasta kauppakirjasta, mutta koska B ei ole kiinteistön kaupan asiantuntija, ei voida vaatia, että hän pelkästään kauppakirjasta olisi ymmärtänyt kauppakirjassa käytetyn sanonnan merkityksen eron hänen ohjeessa määräämäänsä. A:n tekemästä tilityksestä ei siten ole ilmennyt B:n vahingonkorvausvaatimuksen peruste siten,
§:ssä säädetty asiamiehen tilityksen moittimista koskeva vuoden määräaika olisi alkanut kulua tästä tilityksestä. Kanne on voitu panna vireille saatavan vanhentumiselle säädetyssä yleisessä kymmenen vuoden määräajassa, jonka kuluessa kanteen vireillepano on tapahtunut. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Oikeusneuvos Lindholm: Hyväksyn mietinnön. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan A:ta koskevilta osiltaan. B:n A:ta vastaan ajama kanne hylätään ja A vapautetaan korvausvelvollisuudesta. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pitkänen, Kurri (eri mieltä) ja Esko Mikkola. Esittelijä Silja Palmgren (mietintö). Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm (eri mieltä), Haarmann, Möller, Tulokas ja Kivinen. Esittelijä Kimmo Mikkola (mietintö).
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.