KKO/1995/153

1995 false KKO:1995:153 Kysymys maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämisen edellytyksistä tapon yritystä ynnä muuta koskevassa jutussa. MOL 1 § MOL 10 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Hakemus Itä-Suomen hovioikeudessa Virallisen syyttäjän ja A:n haettua hovioikeudessa muutosta Kajaanin käräjäoikeuden 14.2.1994 julistamaan tuomioon tapon yritystä ynnä muuta koskevassa asiassa, jossa B oli asianomistajana, B pyysi hovioikeudessa asiassa toimitetussa suullisessa käsittelyssä, liittäen mukaan asianmukaisen vakuutuksen varallisuusoloistaan, että hänelle myönnettäisiin asiassa maksuton oikeudenkäynti taannehtivasti 8.12.1993 lukien koskemaan hovioikeudelle esitetystä laskusta ilmeneviä toimenpiteitä ja että hänen oikeudenkäyntiavustajakseen määrättäisiin C. Hovioikeuden ratkaisu 24.8.1994 Hovioikeus lausui, että B huomioon ottaen hänen tulonsa ja varansa sekä muut taloudelliseen asemaansa vaikuttavat seikat kykeni kokonaisuudessaan suorittamaan asian käsittelyn vaatimat menot ja hylkäsi pyynnön. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA B:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan B toisti pyyntönsä maksuttoman oikeudenkäynnin saamisesta ja avustajan määräämisestä. Virallinen syyttäjä ei käyttänyt hyväkseen hänelle varattua tilaisuutta vastata valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.9.1995 Perustelut B on hovioikeudessa hakenut maksutonta oikeudenkäyntiä taannehtivasti 8.12.1993 lukien. Hakemukseen liitetystä sosiaaliviranomaisen oikeaksi todistamasta vakuutuksesta ilmenee, että hänen kuukausitulonsa 1.7.1994 alkaen ovat 5 600 markkaa, josta nettotulo verojen vähentämisen jälkeen 4 592 markkaa. Välttämättömät menot kuukaudessa ovat 1 898 markkaa. Vakuutuksen mukaan B asuu vanhempiensa luona, hänellä ei ole varallisuutta tai elatusvelvollisuutta. B:n velkojen määrä on 19 000 markkaa, josta aiheutuvat velanhoitokulut ovat 1 000 markkaa kuukaudessa. Vakuutuksesta ilmenevien tietojen mukaan B on ollut työttömänä työnhakijana vuoden 1991 lokakuusta lähtien ja hänen vakuutuksessa tarkoitettu työsuhteensa kestää 1.7.1994 lukien vain kaksi kuukautta. B on liittänyt Korkeimmalle oikeudelle tekemänsä valituksen yhteyteen Puolangan työvoimatoimiston todistuksen siitä, että hän on ollut työttömänä työnhakijana 6.10.1994 lukien. Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 §:n mukaan maksuton oikeudenkäynti myönnetään asiaan osalliselle, joka, huomioon ottaen hänen tulonsa ja varansa sekä elatusvelvollisuutensa ja muut taloudelliseen asemaansa vaikuttavat seikat, ei vaikeuksitta kykene kokonaisuudessaan suorittamaan asian käsittelyn vaatimia menoja. Asian tultua vireille maksuton oikeudenkäynti voidaan myöntää sen käsittelyn jokaisessa vaiheessa siihen asti, kun ratkaisu siinä on saanut lainvoiman. Milloin maksutonta oikeudenkäyntiä haetaan taannehtivasti, myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on otettava huomioon edellytykset koko siltä ajalta, jota hakemus koskee. B, joka on ollut työttömänä työnhakijana lokakuusta 1991 lähtien, ei vaikeuksitta kykene osaksikaan suorittamaan asian käsittelyn vaatimia menoja. Hänen 1.7.1994 alkanut lyhytaikainen työsuhteensa ei estä maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämistä asiassa. Koska B ei kykene ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan ja oikeuttaan asiassa, hänelle on määrättävä avustaja. B on hovioikeudessa toissijaisesti vaatinut A:lta korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa siltä varalta, ettei hänelle myönnetä asiassa maksutonta oikeudenkäyntiä. Itä-Suomen hovioikeus on 29.9.1994 antamallaan tuomiolla nro 1838 ratkaistessaan pääasian velvoittanut A:n suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 4 900 markkaa 16 prosentin korkoineen siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antopäivästä. Korkein oikeus, jolta A on eräiltä muilta osin hakenut valituslupaa, on 22.3.1995 antamallaan päätöksellä hylännyt hakemuksen. Koska B:lle Korkeimmassa oikeudessa myönnetään maksuton oikeudenkäynti koskemaan asian käsittelyä myös hovioikeudessa, raukeaa hovioikeuden tuomio A:n B:lle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen osalta. Koska C ei ole toiminut B:n asiamiehenä tai avustajana käräjäoikeudessa 14.2.1994, hänelle ei tule valtion varoista korvausta avustajantehtävästään tältä osin. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöstä muutetaan siltä osin kuin siinä on hylätty B:n pyyntö maksuttoman oikeudenkäynnin saamiseksi ja B:lle myönnetään asiassa maksuton oikeudenkäynti ilman korvausvelvollisuutta valtiolle taannehtivasti 8.12.1993 lukien ja hänen oikeudenkäyntiavustajakseen määrätään asianajaja C. Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla maksetaan valtion varoista asianajaja C:lle korvaukseksi tarpeellisista kuluista 1 262 markkaa 50 penniä sekä kohtuulliseksi arvioituna palkkiona B:n avustamisesta asiassa, ottaen huomioon, että B:tä on käräjäoikeudessa 14.2.1994 avustanut toinen henkilö, 10 000 markkaa, mitkä määrät A:n taloudellisiin oloihin nähden määrätään jäämään valtion vahingoksi. Itä-Suomen hovioikeuden 29.9.1994 antama tuomio numero 1838 raukeaa siltä osin kuin A on siinä velvoitettu suorittamaan B:lle korvausta oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa. Asian ratkaisivat hovioikeuden jäsenet Ikonen, Snellman ja Jauhiainen. Esittelijä Liisa Laatikainen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riihelä, Paasikoski, Krook, Wirilander ja Palaja. Esittelijä Kari Vesanen.