KKO/1995/165

1995 false KKO:1995:165 Ään. Vastuu, joka työnantajalla oli ollut eläkesäätiönsä eläkesäätiölain 7 §:n mukaisesta vastuuvajauksesta, oli liikkeen luovutuksen yhteydessä annettujen sitoumusten mukaisesti siirtynyt uudelle omistajalle. Vastuu oli työnantajan kannalta velkavastuuta ja eläkesäätiön kannalta työnantajan konkurssissa valvottavissa olevaa saatavaa. Saatavalla oli etuoikeusasetuksen 4 a §:n 2 momentin mukainen etuoikeus. EläkesäätiöL 7 § EtuoikeusA 4 a § 2 mom ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa Suoritustilassa oleva Bensow Oy-Ab:n Eläkesäätiö s.r. kertoi Oy Bensow Ab:n konkurssipesää ja Oy Suomen Pankkiirilaitos - Finska Bankirinstitutet Ab:n konkurssipesää vastaan ajamassaan kanteessa ja sitä kehittäessään, että eläkesäätiö oli valvonut Oy Bensow Ab:n konkurssissa 1) saatavan, joka perustui velallisen Oy Bensow Ab:n eläkesäätiöltä saamasta velasta antamaan 4 896 873,19 markan määräiseen velkakirjaan konkurssin alkamisesta laskettavine 16 prosentin korkoineen ja 2) vakuutusteknisen tutkimuksen osoittaman eläkesäätiölain mukaisen 1 kohdassa vaaditulla velkakirjasaatavalla vähennetyn maksamattoman eläkevastuun 20 237 093,81 markkaa, jonka maksamiseen Oy Bensow Ab oli sitoutunut, eläkevastuulle konkurssin alkamisesta laskettavine 16 prosentin korkoineen. Oy Suomen Pankkiirilaitos - Finska Bankirinstitutet Ab:n konkurssipesä oli riitauttanut mainitut saatavat, minkä vuoksi raastuvanoikeus oli 14.6.1990 antamassaan konkurssituomiossa osoittanut eläkesäätiön eri oikeudenkäynnissä näyttämään toteen valvomansa saatavat ja niille vaaditut etuoikeudet. Uuden Oy Bensow Ab:n (aiemmin Suomen Filtrona Oy) ostettua 30.5.1988 tehdyn kauppasopimuksen mukaisesti vanhan Oy Bensow Ab:n (sittemmin Suomen Filtrona Oy) liiketoiminnan uusi Bensow oli sitoutunut siihen, että vanhan Bensowin henkilökunta siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä ostajan palvelukseen 1.9.1988 alkaen. Eläkesäätiön osalta kauppasopimuksen

1. kohdassa oli sovittu siitä, että työnantajan velvoitteet eläkesäätiötä kohtaan siirtyivät uudelle Bensowille samalla kun siitä tuli vakuutettujen työnantaja. Sopimuskohdan mukaan uudelle Bensowille siirtyivät myös eläkkeellä olevia tai muuten sen palvelukseen siirtymättömiä henkilöitä koskevat eläkevastuut siltä osin kuin ne 31.8.1988 sisältyivät eläkesäätiön sääntöjen mukaiseen eläketurvaan. Kauppasopimuksen kauppahintaa koskevassa
2. kohdassa oli sovittu siitä, että uusi Bensow otti vastattavakseen sen vastuuvajauksen, joka vanhalla Bensowilla oli eläkesäätiölleen. Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarisesta tuolloin saadun tiedon mukaan vastuuvajauksen määrä oli ollut noin 15 000 000 markkaa. Kauppasopimus ja sen ehdot oli saatettu sosiaali- ja terveysministeriön tietoon 17.6.1988 päivätyllä kirjeellä ja eläkesäätiön tietoon ainakin sen hallituksen kokouksessa 6.10.
3. Siirto oli myös sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä. Uuden Bensowin hallitus oli 16.8.1988 pidetyssä kokouksessaan hyväksynyt kauppasopimuksen. Uusi Bensow oli myös 1.9.1988 alkaen kuukausittain suorittanut eläkesäätiölle eläkkeiden maksuun tarvittavan summan, ns. kannatusmaksun. Tämän lisäksi uusi Bensow oli 31.12.1988 päivätyn velkakirjan perusteella sitoutunut suorittamaan eläkesäätiölle 4 896 873,19 markan määräisen lainan. Tältä osin eläkesäätiön etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukainen etuoikeus oli selvä jo suoraan asianomaisen lainkohdan nojalla. Tällä velkakirjalla oli korvattu 3.3.1988 päivätty 8 896 153,89 markan määräinen velkakirja ja lisätty näin eläkesäätiön vastuuvajausta. Eläkesäätiön eläkevastuu 25 133 967 markkaa oli laskettu eläkesäätiön sääntöjä noudattaen niiden perusteiden mukaan, jotka sosiaali- ja terveysministeriö oli päätöksissään 25.6.1986 (nro 557/458/86), 10.9.1986 (nro 946/458/86) ja 28.9.1987 (nro 944/458/87) vahvistanut noudatettavaksi laskettaessa eläkesäätiön eläkevastuun määrää ja suoritettaessa vakuutustekninen tutkimus. Uusi Bensow oli edellä esitetyn perusteella joutunut yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden mukaisesti velkavastuuseen eläkesäätiötä kohtaan. Eläkesäätiön saatavat nauttivat etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukaista etuoikeutta. Tämän vuoksi eläkesäätiö vaati, että Oy Bensow Ab:n konkurssipesän varoista vahvistetaan eläkesäätiölle maksettavaksi etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukaisella etuoikeudella edellä 1 ja 2 kohdassa selostetut eläkesäätiön valvomat saatavat. Vastaukset Oy Bensow Ab:n konkurssipesä kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Eläkesäätiön vastuuvajauksen vakuutustekninen laskenta oli suoritettu oikein, joten valvottua saatavaa 20 237 093,81 markkaa oli sinänsä määrältään pidettävä oikeana. Kauppasopimuksessa 30.5.1988 ei kuitenkaan ollut sovittu eikä sosiaali- ja terveysministeriöön lähetetyllä 17.6.1988 päivätyllä kirjeellä tai Oy Bensow Ab:n hallituksen 16.8.1988 pidetyssä kokouksessa tarkoitettu muuta kuin että uusi Bensow huolehtisi yhtälailla eläkkeiden maksamisesta eläkesäätiönsä kautta kuin vanha Bensow. Näin olikin menetelty ja yhtiö oli rahoittanut kassastaan eläkkeiden maksamisen. Eläkesäätiön sijoittaessa varojaan lainaamalla niitä Oy Bensow Ab:lle sijoituksesta oli laadittu asianmukainen velkakirja, jota oli lyhennetty sitä mukaa kuin eläkkeitä maksettiin. Vastuuvajauksen osalta ei ollut laadittu mitään velkasitoumusta eikä vajausta ollut yhtiön tilinpäätöksessä kirjattu Oy Bensow Ab:n velaksi sittemmin suljetulle eläkesäätiölle. Oy Suomen Pankkiirilaitos - Finska Bankirinstitutet Ab:n konkurssipesä kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä, koska uusi Bensow ei ollut ottanut valvotuista sitoumuksista tehokkaasti vastatakseen. Eläkesäätiön kanne perustui virheelliseen käsitykseen eläkesäätiön vastuuvajauksen luonteesta. Voimassa olleen eläkesäätiölain mukaan eläkesäätiöllä saattoi olla vastuuvajausta. Se oli se puuttuva osa varoista, joka tarvittaisiin, jotta eläkevastuu olisi kokonaan katettu. Vastuuvajaus vapaaehtoisessa eläkesäätiössä ei ollut "kenenkään velkaa". Eläkesäätiö kattoi vastuutaan eli maksoi eläkkeitä vain niin pitkälle kuin sen varat riittivät. Voimassa olleessa laissa ei ollut eläkesäätiön myöntämistä vapaaehtoisista lisäeläkkeistä aiheutuvan eläkevastuun kattamista koskevia säännöksiä. Vanhan tai uuden Bensowin ei ollut myöskään näytetty liiketoiminnan kaupassa sitoutuneen eläkesäätiön vastuuvajauksen maksamiseen. Eläkesäätiön hallituksen kokouksen pöytäkirja 6.10.1988 kuvasi lähinnä eläkesäätiön tarkoitusperiä asiassa. Uusi Bensow ei ollut asiassa sitoutunut eikä tarkoittanut sitoutua pidemmälle kuin eläkesäätiölaki vaati. Eläkesäätiön vastuuvajauksen kattamista koskenut vaatimus ei perustunut lakiin, eläkesäätiön sääntöihin eikä Oy Bensow Ab:n eläkesäätiölle antamaan maksusitoumukseen. Eläkesäätiön vastuuvajaukseen perustuva saatava ei missään tapauksessa voinut olla etuoikeusasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettu etuoikeutettu saatava. Raastuvanoikeuden päätös 20.10.1992 Raastuvanoikeus lausui selvitetyksi, että Aktiebolaget Wilh. Bensow Osakeyhtiö's Pensionsstiftelse r.s., jonka nimi oli edelleen muutettu Bensow Oy-Ab:n Eläkesäätiö s.r:ksi, oli perustettu alunperin Aktiebolaget Wilh. Bensow Osakeyhtiön yhteyteen. Yhtiön toiminimi oli sittemmin muutettu Oy Bensow Ab:ksi. Oy Bensow Ab:n osakekanta oli 16.10.1985 tehdyllä kauppakirjalla myyty Mancon Oy:lle, joka oli kauppakirjassa sitoutunut Oy Bensow Ab:n omistajana "fylla, eller ställa garanti för fyllandet av, det ansvarsunderskott som finns i Bolagets pensionsstiftelse". Vastuuvajauksen määrää ei ollut kauppakirjassa lähemmin täsmennetty. Eläkesäätiön hallituksen kokouksessa 30.6.1986 Oy Bensow Ab:n toimitusjohtaja A oli ilmoittanut yhtiön hallituksen päättäneen kokouksessaan, että eläkesäätiön vastuuvajaus hoidetaan. Mancon Invest Oy ja Mancon Oy, jotka olivat yhdessä omistaneet Oy Bensow Ab:n koko osakekannan, olivat 30.5.1988 tehdyllä sopimuksella myyneet koko Oy Bensow Ab:n silloisen liiketoiminnan siihen kuuluvine omaisuuserineen ja liikearvoineen erikseen lueteltuja omaisuuseriä ja velkoja lukuunottamatta sekä kaikki Bensowkonsernin toiminimet Oy Privatier Ab:n edustamalle osakeyhtiölle, jonka äänienemmistön haltijoina olivat yhteisesti olleet B, A, C ja Oy Bensow Ab:n avainhenkilöt. Myyjä oli sopimuksessa lisäksi sitoutunut kaikin käytettävissä olevin resurssein myötävaikuttamaan siihen, että ostaja voi tulla osapuoleksi Oy Bensow Ab:n nykyisiin sopimuksiin vähintään tuolloin vallinnein ehdoin. Ostaja oli sitoutunut toimimaan niin, että koko Oy Bensow Ab:n henkilökunta voi siirtyä ns. vanhoina työntekijöinä ostajan palvelukseen 1.9.1988 lukien. Eläkesäätiön osalta sopimukseen oli otettu seuraava ehto: "
4. Kaupan toteuttamistapa - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -Ostaja ja Myyjät sitoutuvat yhteisesti ryhtymään toimenpiteisiin eläkesäätiön sääntöjen muuttamiseksi siten, että kaupan yhteydessä Ostajan palvelukseen siirtyvien henkilöiden eläkesäätiön sääntöjen mukainen eläketurva voidaan hoitaa keskeytyksettä säätiössä ja työnantajaa koskevat velvoitteet eläkesäätiötä kohtaan siirtyvät Ostajalle samalla, kun Ostajasta tulee vakuutettujen työnantaja. Ostajalle siirtyvät myös eläkkeellä olevia tai muuten Ostajan palvelukseen siirtymättömiä henkilöitä koskevat eläkevastuut siltä osin kuin ne 31.8.1988 sisältyvät eläkesäätiön sääntöjen mukaiseen eläketurvaan." Kauppahintaa koskeviin sopimuskohtiin oli puolestaan otettu mm. seuraavat ehdot: "
5. Kauppahinta - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -Ostaja ottaa lisäksi vastattavakseen sen vastuuvajauksen joka Oy Bensow Ab:lla on eläkesäätiölleen (Ilmarisen puhelimitse antaman laskelman perusteella per 30.4.1988 noin 15.000.000 markkaa). - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6. Kauppahinnan suorittaminen ja omistusoikeuden siirtyminen - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -Koska Ostaja ottaa vastattavakseen eläkesäätiölle olevan vastuuvajauksen tapahtuu liikearvon kauppahinnan maksu siten, että Myyjät myöntävät, erillistä velkakirjaa vastaan, 10.000.000 markan osalta maksuaikaa Ostajalle, 1.9.1988 alkaen, ehdoin että maksu tapahtuu 5 vuodessa, lyhennykset suoritetaan tasaerin maksuaikana ja korko on 3 kk Helibor + 0,5 % p.a. Ostajalla on kuitenkin oikeus ennenaikaistaa maksusuoritus." Kaupparekisteriin oli ollut viimeksi mainittua sopimusta tehtäessä merkittynä Suomen Filtrona Oy (rek.no 147.582), jonka hallitukseen olivat kuuluneet A, B ja C. Yhtiön yhtiöjärjestystä oli muutettu yhtiökokouksen 11.6.1988 tekemällä päätöksellä ja muutos oli merkitty kaupparekisteriin 3.8.
7. Yhtiön toiminimi oli tällöin muutettu Oy Bensow Ab:ksi ja samana päivänä kaupparekisteriin oli merkitty vanhaa Bensowia (rek.no 35.295) koskeva muutos, johon oli kuulunut muun muassa yhtiön toiminimen muuttaminen Suomen Filtrona Oy:ksi. Uuden Bensowin (rek.no 147.582) hallitukseen kuuluviksi oli merkitty mm. B, A, C ja eräät muut Suomen kansalaiset. Yhtiön toimitusjohtajaksi oli merkitty A. Mancon Juridia Oy ja Oy Bensow Ab:n liiketoiminnan ostajatahoa valtuutettuna edustanut asianajaja olivat lähettäneet sosiaali- ja terveysministeriölle 17.6.1988 kirjeen Oy Bensow Ab:n eläkesäätiön siirrosta pyytäen ministeriöltä neuvotteluja siirron vaatimista toimenpiteistä. Kirjeessä oli lausuttu muun muassa: "------ Eläketurvan osalta kaupan osapuolet ovat sopineet, että ostajayhtiön palvelukseen siirtyvien henkilöiden Oy Bensow Ab:n eläkesäätiön sääntöjen mukainen eläketurva hoidetaan keskeytyksittä säätiössä ja ostaja ottaa vastattavakseen kaikki eläkevastuut. Ostajalle siirtyvät myös eläkkeellä olevien tai muuten ostajayritykseen siirtymättömien henkilöiden eläkevastuut siltä osin kuin ne sisältyvät eläkesäätiön sääntöjen mukaiseen eläketurvaan (liite, sivu 3). Vastuiden siirto tapahtuu luonnollisesti vain, mikäli viranomaiset sen hyväksyvät. Edellä olevan mukaisesti kaupan osapuolten tarkoitus on, että eläkesäätiön toiminta jatkuu ostajayrityksessä muuttumattomana. Koska lisäksi ostajayritys tulee suoraan Oy Bensow Ab:n liiketoiminnan jatkajaksi ja ottaa mm. sen toiminimen, ei tosiasiallista muutosta eläkevastuun hoitamisessa aiheudu." Uuden Bensowin (rek.no 147.582)
8. - 7.10.1988 järjestetyssä henkilöstöannissa yhtiö oli tarjonnut omalle sekä tytär- ja osakkuusyhtiöidensä henkilökunnalle ja Bensowin eläkesäätiölle osakkeita merkittäväksi nimellisarvoon. Osakeantia koskevassa painetussa esitteessä (sijoitusmuistio) oli todettu mm., että "Yhtiö otti vastattavakseen Bensowin Eläkesäätiö r.s:lle olevan vastuun, jonka siirto on sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä" ja että "Koko henkilökunta siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä 1.9.1988 yhtiön palvelukseen". Bensowin eläkesäätiön hallituksen kokouksessa 6.10.1988 säätiön hallitus oli tehnyt päätöksen osakemerkinnästä. Saman kokouksen pöytäkirjassa oli todettu muun muassa: "Todettiin, että tänä vuonna tapahtuneen omistajanvaihdoksen yhteydessä syntynyt uusi Bensow on ottanut vastattavakseen vanhan Bensowin eläkesäätiön vastuuvajaukset, arviolta n. 12 milj. mk. Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt siirron." Sosiaali- ja terveysministeriö oli päätöksellään 18.4.1990 eläkesäätiölain 2 §:n nojalla päättänyt suostua Bensow Oy-Ab:n Eläkesäätiö s.r:n, suoritustilassa, hakemukseen, että ministeriö suostuisi siihen, että eläkesäätiön toimintapiiriin työnantajaksi Oy Bensow Ab:n (rek.no 35.295) tilalle hyväksyttäisiin 1.9.1988 lukien Suomen Filtrona Oy (rek.no 147.582), joka oli muuttanut nimensä 3.8.1988 lukien Oy Bensow Ab:ksi. Bensowin konkurssipesä oli valittanut edellä mainitusta sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Korkein hallinto-oikeus oli 19.3.1991 antamansa päätöksen päätöslauselma-osassa muun muassa lausunut: "Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan yhtiö on sitoutunut ostaessaan niin sanotun vanhan Oy Bensow Ab:n liiketoiminnan sekä oikeuden yhtiön toiminimeen ottamaan vastattavakseen myyjäyhtiöllä eläkesäätiölle olleen vastuuvajauksen sekä huolehtimaan yhdessä myyjän kanssa siitä, että kaupan yhteydessä ostajan palvelukseen siirtyvien henkilöiden eläkesäätiön sääntöjen mukainen eläketurva voidaan hoitaa keskeytyksettä eläkesäätiössä ja että työnantajaa koskevat velvoitteet eläkesäätiötä kohtaan siirtyvät ostajalle samalla, kun ostajasta tulee eläkesäätiössä vakuutettujen työnantaja. Sopimuksen mukaan ostajalle ovat siirtyneet myös eläkkeellä olevien tai muuten ostajan palvelukseen siirtymättömien henkilöiden eläkevastuut siltä osin kuin ne ovat 31.8.1988 sisältyneet eläkesäätiön sääntöjen mukaiseen eläketurvaan. Kauppa on toteutettu 16.8.1988 ja uusi Oy Bensow Ab on aloittanut toimintansa 1.9.
9. Kun edellä mainittujen seikkojen lisäksi otetaan huomioon, että yhtiö on tuon jälkeen huolehtinut kannatusmaksujen maksamisesta eläkesäätiölle, nimennyt edustajansa eläkesäätiön hallintoon sekä ottanut lainaksi eläkesäätiön varoja, ministeriö on voinut päätöksellään takautuvasti vahvistaa, että eläkesäätiössä on tapahtunut työnantajan vaihdos 1.9.1988 alkaen. Edellä mainittujen seikkojen johdosta sekä ottaen huomioon, että yhtiö on jo kesällä 1988 ennen konkurssiin asettamistaan pyrkinyt saattamaan työnantajan vaihdoksen ministeriössä hyväksytyksi, ministeriö on voinut tehdä päätöksensä varaamatta konkurssipesälle tilaisuutta tulla hakemuksen johdosta kuulluksi. Ministeriö on voinut tehdä päätöksensä samoin sen jälkeen, kun yhtiön konkurssi on alkanut." Eläkesäätiön kanteen 1 kohdan osalta raastuvanoikeus katsoi, että uusi Bensow oli 31.12.1988 allekirjoitetulla velkakirjalla tunnustanut olevansa Bensowin eläkesäätiölle velkaa 4 896 873,19 markkaa, joka saatava riidattomasti oli suoritettava Bensowin konkurssipesän varoista. Jutussa ei ollut näytetty uuden Bensowin maksaneen sellaisia suorituksia, jotka olisi ollut luettava tuon velkakirjavelan lyhennykseksi. Eläkesäätiön kanteen 2 kohdassa esitetyn vastuuvajauksen osalta raastuvanoikeus totesi, että uusi Bensow oli ottanut 30.5.1988 allekirjoittamallaan, sittemmin 16.8.1988 hyväksymällään kauppasopimuksella vastattavakseen vanhalla Bensowilla eläkesäätiölleen olleen tuolloin noin 15 miljoonan markan määräisen vastuuvajauksen, mikä vastattavaksi ottaminen oli otettu huomioon kauppahinnan suoritusvelvollisuudesta sovittaessa, ilmoitettu myyjän ja ostajan toimesta 17.6.1988 asianmukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ja ostajan toimesta saatettu 6.10.1988 Bensowin eläkesäätiön hallituksen kokouksessa säätiön tietoon. Paitsi sitä, että uuden Bensowin hallitus oli kokouksessaan 16.8.1988 päättänyt ottaa yhtiön vastattavaksi Bensow Oy-Ab:n Eläkesäätiö s.r:n kaikki vastuut, oli tilinpäätöksessään 31.12.1988 eläkesäätiön vastuuvajaukseksi 15 482 250,41 markkaa kirjannut yhtiö tehokkaasti toimeenpannut tuon vastattavaksiottamisen maksamalla eläkkeensaajille eläkkeitä eläkesäätiön kautta uuden Bensowin kassasta vuosina 1988 ja
10. Vanhan Bensowin mentyä konkurssiin uusi Bensow ei ollut näyttänyt kehottaneensa eläkesäätiötä tai eläkkeensaajia valvomaan saataviaan vanhan Bensowin konkurssissa. Vanhan Bensowin luovuttaessa liiketoimintansa 1.9.1988 uudelle Bensowille kysymyksessä oli ollut työsopimuslain 7 §:ssä tarkoitettu liikkeen luovutus, jossa työsuhteita koskevat sopimusperusteiset oikeudet ja velvollisuudet olivat siirtyneet uudeksi työnantajaksi tulleelle ostajalle, jonka tarkoituksena oli ollut jatkaa ostamaansa liiketoimintaa keskeytyksettä muun muassa siten, ettei esimerkiksi eläkevastuiden hoitamisessa tapahtuisi muutoksia ja että tuosta liiketoiminnasta kertyneitä varoja käytettäisiin eläkevastuiden toteuttamiseksi. Edellä kerrotun perusteella raastuvanoikeus katsoi uuden Bensowin sitoutuneen eläkesäätiön kanteen 2 kohdassa mainitusta vastuuvajauksesta eläkesäätiöön nähden sellaiseen vastuuseen, jota oli pidettävä uuden Bensowin kannalta velkavastuuna ja eläkesäätiön kannalta saatavana, joka oli valvottavissa velallisen konkurssissa. Mitä tuli vastuuvajauksen määrään, raastuvanoikeus katsoi todistajana kuullun vakuutusmatemaatikon lausunnon ja esitetyn vakuutusteknisen laskelman perusteella vastuuvajauksen määräksi 13.11.1989 25 133 967 markkaa, jonka osalta oli jäänyt näyttämättä, että sen vähennykseksi olisi ollut luettava muuta kuin edellä kerrotun velkakirjan osoittama määrä. Eläkesäätiön saataville oli maksettava korkolain mukainen viivästyskorko Bensowin konkurssin alkamispäivästä eli 13.11.1989 lukien. Vaaditun etuoikeuden osalta raastuvanoikeus katsoi, että velkakirjaan ja vastuuvajaukseen perustuvia velkoja oli pidettävä työnantajan konkurssissa valvottavina sellaisina saatavina, joilla oli etuoikeusasetuksen 4 a §:n 2 momentin mukainen etuoikeus. Tämän vuoksi raastuvanoikeus vahvisti Oy Bensow Ab:n konkurssipesän varoista etuoikeusasetuksen 4 a §:n 2 momentin mukaisin etuoikeuksin maksettavaksi Bensow OyAb:n Eläkesäätiö s.r:n saatavat, velkakirjaan perustuvan 4 896 873,19 markkaa ja vastuuvajauksen 20 237 093,81 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 13.11.1989 lukien. Helsingin hovioikeuden tuomio 29.12.1993 Oy Bensow Ab:n konkurssipesä ja Oy Suomen Pankkiirilaitos - Finska Bankirinstitutet Ab:n konkurssipesä valittivat hovioikeuteen. Eläkesäätiö vastasi valituksiin. Hovioikeus lausui perusteluina, että eläkesäätiön vastuuvajauksessa oli kysymys säätiön eläkevastuun katteeksi saamatta jääneen omaisuuden laskennallisesta määrästä, jota vajausta työnantajalla ei ollut suhteessa säätiöön velvollisuutta täyttää rahanarvoisin suorituksin, ellei se ollut siihen sitoutunut. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että raastuvanoikeuden päätöksessä mainitulla 30.5.1988 allekirjoitetulla ja 16.8.1988 lopullisesti hyväksytyllä kauppasopimuksella olisi tarkoitettu parantaa säätiön etuja ja että Oy Bensow Ab (entinen Suomen Filtrona Oy) siten olisi siinä sitoutunut laajempaan vastuuseen Bensow OyAb:n Eläkesäätiö s.r:n vastuuvajauksesta kuin mikä vanhalla Oy Bensow Ab:llä (myöhemmällä Suomen Filtrona Oy:llä) työnantajana oli ollut sanotusta vastuuvajauksesta. Sopimuksessa oli katsottava tältä osin tarkoitetun liikkeen luovutuksen yhteydessä tapahtuneessa työnantajan vaihdoksessa sovittua toisaalta kanteissa tarkoitettuihin eläke-etuuksiin oikeutettujen työntekijöiden tai entisten työntekijöiden oikeuksien ja toisaalta työnantajan niistä johtuvien velvoitteiden säilyttämistä entisellään. Näin ollen yhtiön eläkesäätiön vastuuvajauksen kattamisvelvollisuus oli säilynyt luontoisvelvoitteen laatuisena. Tätä tuki myös se, että yhtiön ja eläkesäätiön kesken oli jatkunut yhtiön tunnustamien velkakirjojen vakuudeksiluovutuskäytäntö, samoin kuin se, että vastuuvajausta ei toisin kuin velkakirjalainoja ollut käsitelty tilinpäätöksissä yhtiön velkana säätiölle vaan se oli mainittu niissä vain taseen ulkopuolisena eränä. Sillä että Oy Bensow Ab oli työnantajana maksanut eläkkeitä vastaavalla tavalla kuin aikanaan vanha Oy Bensow Ab ei ollut ollut laajentavaa merkitystä ensin mainitun yhtiön puheena olevaan vastuuseen nähden. Tämän vuoksi ja kun muutoinkaan ei ollut näytetty perustetta uuden Oy Bensow Ab:n laajemmalle vastuulle, eläkesäätiön vastuuvajausta ei voitu vahvistaa katettavaksi sen konkurssipesän varoista. Näillä ja muilta osin raastuvanoikeuden päätöksessä lausutuilla perusteilla hovioikeus muutti raastuvanoikeuden päätöstä siten, että Oy Bensow Ab:n konkurssipesän varoista maksettavaksi vahvistettavia saatavia koskeva eläkesäätiön 20 237 093,81 markan suuruiseen vastuuvajaukseen perustunut vaatimus hylättiin. Muilta osin raastuvanoikeuden päätöstä ei muutettu. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 5.5.
11. Valituksessaan eläkesäätiö on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista siltä osalta kuin raastuvanoikeuden päätöstä oli eläkesäätiön kanteen osalta muutettu ja asian jättämistä raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Oy Bensow Ab:n ja Oy Suomen Pankkiirilaitos - Finska Bankirinstitutet Ab:n konkurssipesät ovat antaneet pyydetyt vastaukset muutoksenhakemukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 3.10.1995 Perustelut Aktiebolaget Wilh. Bensow Osakeyhtiö, sittemmin Oy Bensow Ab, on vuonna 1957 perustanut Aktiebolaget Wilh. Bensow Osakeyhtiö's Pensionsstiftelse r.s., sittemmin Bensow Oy-Ab:n Eläkesäätiö s.r:n. Eläkesäätiön tarkoituksena on sääntöjensä 2 ja 3 §:n mukaan ollut suorittaa toimintapiiriinsä kuuluneille yhtiön työntekijöille ja heidän omaisilleen työsuhteen perusteella vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkettä. Eläkkeen suuruus on määräytynyt työntekijän palkan ja eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella. Eläkkeet on suoritettu siten, että Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on kuukausittain maksanut eläkkeet eläkkeensaajille, minkä jälkeen vakuutusyhtiö on perinyt suoritetut erät Oy Bensow Ab:ltä. Oy Bensow Ab on uusia työntekijöitä palkatessaan ilmoittanut eläkesäätiön toimintapiiriin kuulumisesta johtuvasta palkkaedusta. Samoin yhtiö on jo työsuhteessa olleiden työntekijöiden palkkoja koskevissa neuvotteluissa vedonnut siihen, että työntekijöillä oli työsuhteeseen liittyvä eläke-etuus. Yhtiö on siten luvannut työntekijöille eläke-edun työsuhteen ehtona, osana palkkaa. Yhtiö on luomansa eläkejärjestelmän puitteissa antanut työntekijöille ja eläkeläisille aiheen luottaa siihen, että yhtiöön työsuhteessa olevat työntekijät tulivat saamaan säätiön sääntöjen mukaiset eläkkeet. Menettelemällä tällä tavoin yhtiö on ennakkoratkaisusta KKO:1991:186 ilmenevän periaatteen mukaisesti tullut velvolliseksi huolehtimaan eläkejärjestelmän toimivuudesta. Oy Bensow Ab:n osakekanta on raastuvanoikeuden päätöksessä mainitulla 16.10.1985 tehdyllä kauppakirjalla myyty Mancon Oy:lle. Kauppakirjan mukaan ostaja on Oy Bensow Ab:n uutena omistajana sitoutunut kattamaan eläkesäätiön vastuuvajauksen tai asettamaan vakuuden sen kattamiseksi vastuuvajauksen määrää kuitenkaan täsmentämättä. Oy Bensow Ab:n toimitusjohtaja A, joka on sittemmin toiminut myös uuden Oy Bensow Ab:n toimitusjohtajana, on eläkesäätiön hallituksen kokouksessa 30.6.1986 ilmoittanut yhtiön hallituksen päättäneen, että säätiön vastuuvajaus hoidetaan. Eläkesäätiön sääntöjen 3 §:ää on 31.1.1987 lähtien muutettu siten, että säätiön toimintapiiriin ei enää ole otettu tuon päivämäärän jälkeen yhtiön palvelukseen tulleita henkilöitä. Hovioikeuden tuomiossa mainitun 30.5.1988 allekirjoitetun ja 16.8.1988 lopullisesti hyväksytyn Oy Bensow Ab:n liiketoiminnan ja toiminimen myymistä koskevan kauppasopimuksen
12. kohdan mukaan ostaja on nimenomaisesti ottanut vastattavakseen sen vastuuvajauksen, joka Oy Bensow Ab:llä on ollut eläkesäätiölleen. Vastuuvajauksen määrä on 30.4.1988 ollut noin 15 000 000 markkaa. Kauppasopimuksessa on ollut kysymys työsopimuslain 7 §:n mukaisesta liikkeen luovutuksesta, jossa myyjän velvollisuudet ja oikeudet ovat välittömästi siirtyneet ostajalle. Kauppasopimuksen
13. kohdan mukaan myyjät ovat myöntäneet ostajalle maksuaikaa sen vuoksi, että ostaja on ottanut vastattavakseen eläkesäätiölle olleen vastuuvajauksen. Ostajatahon valtuuttama edustaja on 17.6.1988 päivätyllä kirjeellään sosiaali- ja terveysministeriölle ilmoittanut ostajan ottaneen vastattavakseen kaikki eläkevastuut. Eläkesäätiön hallituksen kokouksen 6.10.1988 pöytäkirjassa on todettu, että "tapahtuneen omistajanvaihdoksen yhteydessä syntynyt uusi Bensow on ottanut vastattavakseen vanhan Bensowin eläkesäätiön vastuuvajaukset, arviolta n. 12 milj. mk." Hallituksen kokouksessa on ollut läsnä eläkesäätiön hallituksen jäsen ja yhtiön toimitusjohtaja A. Oy Bensow Ab on
14. - 7.10.1988 järjestämäänsä henkilöstöantia koskevassa sijoitusmuistiossa ilmoittanut ottaneensa vastattavakseen Bensowin eläkesäätiölle olevan vastuun. Edellä olevien seikkojen nojalla on pääteltävissä yhtäältä, että 30.5.1988 tehdyn kaupan osapuolten lähtökohtana on ollut, että "vanha Bensow" on vastannut eläkesäätiön vastuuvajauksesta, ja toisaalta, että heidän tarkoituksenaan on kauppaehtojen sanamuodon mukaisesti ollut nimenomaisesti sopia tämän vastuun siirtymisestä "uudelle Bensowille" kaupan yhteydessä. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että Oy Bensow Ab on työnantajana eläkesäätiöön nähden rahanarvoisin suorituksin täytettävässä vastuussa kanteessa tarkoitetusta vastuuvajauksesta. Vastuu on Oy Bensow Ab:n kannalta velkavastuuta ja eläkesäätiön kannalta konkurssissa valvottavissa olevaa saatavaa. Vastuuvajauksen määrä on esitetyn vakuutusteknisen laskelman perusteella 13.11.1989 ollut 25 133 967 markkaa. Saatavalle on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko Oy Bensow Ab:n konkurssin alkamispäivästä 13.11.1989 lukien. Eläkesäätiön saatavalla on etuoikeusasetuksen (32/1868) 4 a §:n 2 momentin mukainen etuoikeus yhtiön konkurssissa. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Lehtimaja: Oy Bensow Ab:n liiketoiminnan ja toiminimen myymistä koskevan 30.5.1988 allekirjoitetun kauppasopimuksen mukaan ostaja on nimenomaisesti ottanut vastattavakseen sen vastuuvajauksen, joka Oy Bensow Ab:llä on ollut eläkesäätiölleen. Tämän sopimusehdon tulkinnasta on kuitenkin ollut erimielisyyttä. Hovioikeus on katsonut, että eläkesäätiön vastuuvajauksesta johtuvien velvoitteiden oli tarkoitettu säilyvän entisellään liikkeen luovutuksen yhteydessä. Koska vanhan Oy Bensow Ab:n (myöhemmän Suomen Filtrona Oy:n) vastuu oli hovioikeuden mukaan ollut ainoastaan "luontoisvelvoitteen" laatuista, myöskään uudella Oy Bensow Ab:llä (entisellä Suomen Filtrona Oy:llä) ei voinut olla eläkesäätiöön nähden laajempaa vastuuta kuin vanhalla Oy Bensow Ab:llä. Mielestäni vuoden 1988 kauppasopimuksen
15. ja
16. kohdan sanamuoto tukee kuitenkin sellaista tulkintaa, että luovutuksensaaja on sitoutunut vastaamaan eläkesäätiön vastuuvajauksesta kuin todellisesta velasta, siitä riippumatta, minkä luonteista luovuttajan vastuu on mahdollisesti ollut. Luovutuksensaajan tällaiseen sitoutumistarkoitukseen viittaavat myös eläkevastuiden vastattavaksi ottamista koskevat ilmoitukset, jotka ilmenevät sosiaali- ja terveysministeriölle lähetetystä kirjeestä, eläkesäätiön hallituksen kokouksen 6.10.1988 pöytäkirjasta ja henkilöstöantia koskevasta sijoitusmuistiosta. Siinäkin tapauksessa, että vuoden 1988 kauppasopimuksella olisi hovioikeuden katsomin tavoin tarkoitettu säilyttää työnantajan vastuu entisellään, katson näytetyksi, että jo vanha Oy Bensow Ab oli tosiasiallisesti sitoutunut vastaamaan eläkesäätiön vastuuvajauksesta. Tähän viittaa ensinnäkin se, että jo 16.10.1985 tehdyssä kauppakirjassa, jolla yhtiön osakekanta oli myyty Mancon Oy:lle, ostaja oli sitoutunut Oy Bensow Ab:n osakekannan uutena omistajana kattamaan eläkesäätiön vastuuvajauksen tai asettamaan vakuuden sen kattamisesta, ja toiseksi se, että Oy Bensow Ab:n toimitusjohtaja A oli eläkesäätiön hallituksen kokouksessa 30.6.1986 ilmoittanut yhtiön hallituksen päättäneen hoitaa eläkesäätiön vastuuvajauksen. Näillä perusteilla päädyn samaan lopputulokseen kuin Korkeimman oikeuden enemmistö. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Rosokivi, Nouro ja Hokkanen. Esittelijä Timo Pirttijärvi. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Paasikoski, Krook, Lehtimaja (eri mieltä) ja Hidén. Esittelijä Risto Jalanko.