KKO/1995/178

1995 false KKO:1995:178 Hovioikeus oli tuominnut vastaajan asianomistajan valituksen johdosta olennaisesti ankarampaan rangaistukseen varmistumatta siitä, että vastaaja oli saanut hänelle postitse lähetetystä vastauspyynnöstä tiedon. Vastaaja ei ollut vastannut valitukseen. Vastaajan kuulemisen ei katsottu tapahtuneen laillisesti ja asia palautettiin hovioikeuteen. OK 26 luku 11 § OK 26 luku 12 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Helsingin käräjäoikeuden tuomio 2.12.1993 Virallisen syyttäjän ja C:n asianomistajana ajamasta syytteestä käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A oli 6.11.1993 Helsingissä yhdessä B:n kanssa yrittänyt anastaa C:n omakotitalosta omaisuutta 3 612 000 markan arvosta. Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsi A:n ilmoittamiensa lainkohtien nojalla törkeän varkauden yrityksestä yhdeksi vuodeksi vankeuteen. Myöhemmin, mutta laillisen ajan kuluessa C ilmoitti tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. A ei valvonut vastaajan puhevaltaa. Helsingin hovioikeuden tuomio 20.12.1994 C vaati valituksessaan, että A tuomitaan yrityksen sijasta täytetystä törkeästä varkaudesta tai että rangaistusta joka tapauksessa korotetaan. Hovioikeus varasi A:lle tilaisuuden vastata valitukseen lähettämällä siitä hänelle kirjeellä jäljennöksen. A ei ollut vastannut valitukseen. Ratkaistessaan muutoksenhakemuksen hovioikeus lausui, että A:n syyksi luetun rikoksen vaarallisuus ja vahingollisuus sekä siitä ilmenevä A:n syyllisyys huomioon ottaen A oli tuomittava käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta ankarampaan rangaistukseen. Sen vuoksi hovioikeus korotti A:n rangaistuksen kahdeksi vuodeksi vankeutta. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A lausui, että hovioikeus oli menetellyt virheellisesti korottaessaan olennaisesti hänelle tuomittua rangaistusta, vaikkei hänellä ollut tilaisuutta vastata C:n muutoksenhakemukseen, ja pyysi, että hovioikeuden tuomio kumotaan tai poistetaan ja juttu jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan. Muussa tapauksessa olisi järjestettävä suullinen käsittely joko hovioikeudessa tai Korkeimmassa oikeudessa. C vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Välitoimi Helsingin hovioikeuden ratkaisuun osallistuneet jäsenet ja asian esittelijä ovat hovioikeudelta pyydetyssä selityksessä lausuneet, että A:lle oli oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 12 §:ssä säädettyä menettelytapaa noudattaen lähetetty vastauspyyntö asiakirjoista ilmenevään, tarkistettuun osoitteeseen. Kun A ei ollut määräpäivään mennessä vastannut, asia ratkaistiin ja A:n rangaistusta päätettiin korottaa. A on antanut vastineen hovioikeuden selityksen johdosta. C ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta antaa vastaus. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 17.10.1995 Perustelut Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 11 §:n 3 kohdan mukaan rikosasiassa, jossa vastaaja ei ole vastannut valitukseen tai häntä ei ole sen johdosta muuten kuultu, hovioikeus ei saa vastausta pyytämättä muuttaa alioikeuden ratkaisua siten, että vastaaja tuomitaan olennaisesti ankarampaan rangaistukseen. Saman luvun 12 §:n (1052/91) mukaan hovioikeus saa lähettää vastauspyynnön, jollei muuta tiedoksiantotapaa pidetä tarpeellisena, postitse asianosaisen viimeksi ilmoittamalla osoitteella. Lain esitöissä (HE 184/1977 vp. s. 30) todetaan, että ilmoitukset saataisiin yleensä lähettää joustavimmalla mahdollisella tavalla eli virkakirjeenä asianosaisen viimeksi ilmoittamalla osoitteella. Hovioikeuden tulisi kuitenkin käyttää myös todisteellista tiedoksiantotapaa silloin, kun on tarpeen varmistua siitä, että asianosainen tulee saamaan tiedon asiasta. Asiassa on kysymys siitä, miten hovioikeuden tuli menetellä, kun A:lta pyydetty vastaus ei ollut saapunut ja hovioikeus päätyi siihen, että rangaistusta oli olennaisesti korotettava. Tällaisessa tilanteessa A:n oikeusturva olisi edellyttänyt, että hän olisi saanut tiedon valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteista, jotta hänellä olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus vastata valitukseen. Hovioikeuden olisi siten tullut varmistua siitä, oliko A saanut tiedon hänelle lähetetystä vastauspyynnöstä ja tarvittaessa pyytää vastaus uudelleen. Kun näin ei ole menetelty eikä ole selvitystä siitä, että A olisi saanut tiedon vastauspyynnöstä ja vastapuolen muutoksenhakemuksesta, A:n kuulemisen ei ole katsottava tapahtuneen laillisesti. Siitä huolimatta hänelle tuomittua rangaistusta on olennaisesti korotettu. Asiassa on siten tapahtunut menettelyvirhe. Asia on A:n kuulemiseksi palautettava hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Päätöslauselma Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden tuomion ja palauttaa asian hovioikeuteen, jonka tulee ilmoituksetta ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen ja huomioon ottaen palauttamisen syy siinä laillisesti menetellä. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tornivuori, Paimela ja Viitanen. Esittelijä Petri Honka. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Suhonen, Ralos, Tulokas ja Hidén. Esittelijä Liisa Mansikkamäki.