KKO/1995/187

1995 false KKO:1995:187 Urakointisopimuksen lausekkeen mukaan lopulliset vaatimukset oli esitettävä sopimuspuolelle kolmen kuukauden kuluessa sopimuskauden päättymisestä. Urakoitsija oli urakanantajan sopimuksesta ilmenevään osoitteeseen määräajassa lähettämässään kirjatussa kirjeessä ilmoittanut vaatimuksensa. Kirje oli palautettu, koska sitä ei ollut noudettu postista. Korkein oikeus katsoi, että urakoitsija oli menetellyt sopimuksessa tarkoitetulla tavalla eikä siten ollut menettänyt oikeuttaan esittää sopimukseen perustuvia vaatimuksia. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Mikkelin käräjäoikeudessa A kertoi B & C Ltd nimisen toiminimen omistajia B:tä ja C:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli 21.1.1992 solminut metsäalan urakointisopimuksen toiminimen kanssa. Toiminimeä ei ollut merkitty kaupparekisteriin missään yhtiömuodossa eikä siitä ollut jätetty elinkeinoilmoitusta. Sopimus oli koskenut puutavaran kuljetusta työalueena Plesesk/Arhangelskin alue ja siinä B & C Ltd oli urakanantajana ja A yrittäjänä. Sopimuksen oli ollut määrä astua voimaan 27.1.1992 ja päättyä ilman irtisanomista 28.1.

1. B & C Ltd oli kirjeellään 11.5.1992 töiden vähyyden perusteella purkanut urakointisopimuksen, jota menettelyä A ei ollut hyväksynyt. Urakanantaja ei ollut maksanut sopimukseen perustuvia A:n saatavia ja se oli velvollinen suorittamaan A:lle vahingonkorvausta. Lopulliset vaatimuksensa A oli esittänyt kirjallisesti yhtiölle urakointisopimuksen mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa sopimuskauden päättymisestä lähettämällä 14.7.1992 sopimuksessa mainittuun osoitteeseen kirjatun kirjeen. Urakanantaja ei kuitenkaan ollut ottanut vastaan kirjettä. Tämän vuoksi A vaati, että B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan hänelle maksamatta jäänyt urakointimaksu puutavaran metsäkuljetuksesta, vahingonkorvausta metsäkuljetustavoitteen vajaaksi jäämisestä ja korvausta koneiden kuljettamisesta Suomeen aiheutuneista kustannuksista. Vastaajien väite B ja C ilmoittivat ennen pääasiaan vastaamistaan, että urakointisopimuksen mukaan urakointimaksuja ja muita korvauksia koskevat lopulliset vaatimukset oli määrältään esitettävä vastapuolelle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa vaatimusten kohteena olevan sopimuskauden/-vuoden päättymisestä. Sopimuksen voimassaoloaika oli määrätty päättymään 21.1.1993, joten vaatimukset olisi pitänyt esittää viimeistään 21.4.
2. Haaste oli annettu tiedoksi C:lle 22.10.1993 ja B:lle 11.11.1993 eli yli kolmen kuukauden kuluttua sopimuksen päättymisestä. Tämän vuoksi kanne oli nostettu liian myöhään ja se tulisi sen vuoksi jättää tutkimatta. Käräjäoikeuden päätös 1.2.1994 Käräjäoikeus totesi, että 21.1.1992 solmitussa metsäalan urakointisopimuksessa, jossa yrittäjänä oli ollut A ja urakanantajana B & C Ltd -niminen yhtiö, oli sovittu kyseisen sopimuksen olevan voimassa ajalla 21.1.1992 - 22.1.
3. Sopimuksessa oli myös sovittu, että urakointimaksuja ja muita korvauksia koskevat lopulliset vaatimukset oli määrältään esitettävä vastapuolelle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa vaatimusten kohteena olleen sopimuskauden/-vuoden päättymisestä. A oli 14.7.1992 lähettänyt vaatimuksensa kirjatussa kirjeessä, johon oli vastaanottajaksi merkitty B & C, B ja C ja joka oli lähetetty B & C Ltd:n sopimuksessa käyttämään osoitteeseen Kapteeninkatu 4 - 6 A, 00140 Helsinki. Kirje oli palautettu lähettäjälle 5.8.1992, koska sitä ei ollut noudettu. Käräjäoikeus katsoi, että kirjatulla kirjeellä, jota ei ollut noudettu postista, ei ollut esitetty B & C Ltd:lle sopimuksessa mainituin tavoin vaatimuksia kolmen kuukauden kuluessa vaatimusten kohteena olleen sopimuskauden/-vuoden päättymisestä. Näin ollen kanne oli nostettu liian myöhään. Tämän vuoksi käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 18.8.1994 A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että A oli lähettänyt käräjäoikeuden toteamin tavoin 14.7.1992 vaatimuksensa kirjatussa kirjeessä tiedossaan olleeseen vastaajan osoitteeseen. Kirjeen lähettäessään A oli toiminut urakointisopimuksessa tarkoitetuin tavoin eli esittänyt vaatimuksensa kolmen kuukauden kuluessa sopimuskauden/-vuoden päättymisestä. Mainittu kirje oli palautettu lähettäjälle 5.8.1992 ilmoituksin, ettei kirjettä ollut noudettu. Tuolloin A oli saanut tietää, etteivät vastaajat olleet tulleet tietämään hänen vaatimuksistaan. Osapuolten välinen sopimus oli ollut voimassa 21.1.1993 saakka, joten A:lla olisi ollut aikaa 21.4.1993 asti lähettää vastapuolelle uusi tiedonanto vaatimuksistaan. A ei ollut esittänyt vaatimuksiaan uudelleen ennen kuin haastehakemuksessaan syksyllä
4. Hovioikeus katsoi, että A laiminlyödessään esittää vastapuolelle vaatimuksensa 5.8.1992 jälkeen viimeistään 21.4.1993 mennessä oli menettänyt oikeutensa esittää sopimuksen perusteella vaatimuksia. A:n kannetta ei olisi pitänyt jättää esitetyllä perusteella tutkimatta. Viivytyksen välttämiseksi hovioikeus tutki kanteen ja hylkäsi sen sanotuilla perusteilla. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. B ja C vastasivat yhteisesti valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 7.11.1995 Perustelut A yrittäjänä ja B & C Ltd urakanantajana ovat 21.1.1992 solmineet metsäalan urakointisopimuksen, joka on sovittu olemaan voimassa aikana 21.1.1992 - 22.1.
5. Sopimuksen 5 kohdan mukaan urakointimaksuja ja muita korvauksia koskevat lopulliset vaatimukset oli esitettävä vastapuolelle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluttua vaatimusten kohteena olevan sopimuskauden/-vuoden päättymisestä. Urakanantajan irtisanottua 11.5.1992 asianosaisten välisen urakointisopimuksen A on 14.7.1992 urakanantajan sopimuksesta ilmenevään osoitteeseen lähettämässään kirjatussa kirjeessä ilmoittanut vaatimuksensa. A:n lähettämä kirje on 5.8.1992 palautettu, koska sitä ei ollut noudettu postista. Urakointisopimuksen 5 kohta ei sisällä määräystä siitä, missä ajassa mahdollinen haaste olisi annettava tiedoksi vastapuolelle. Kyseisessä kohdassa edellytetään ainoastaan, että vaatimukset esitetään vastapuolelle kirjallisesti sopimuksen mukaisessa määräajassa. Lähettämällä vaatimuksensa kirjatussa kirjeessä urakanantajan sopimuksessa ilmoittamaan osoitteeseen sopimuksessa edellytetyssä määräajassa A on toiminut urakointisopimuksessa tarkoitetuin tavoin, eikä hän siten ole menettänyt oikeuttaan esittää sopimukseen perustuvia vaatimuksia. Näillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan Mikkelin käräjäoikeuteen, jonka tulee ilmoituksesta ottaa se uudelleen lain mukaan käsiteltäväkseen ja menetellä siinä lain mukaan. Asian on ratkaissut käräjäoikeuden jäsen Raunetsalo. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Ukkola, Eestilä ja Heino. Esittelijä Ismo Kovanen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Paasikoski, Letimaja ja Palaja sekä ylimääräinen oikeusneuvos Vuori. Esittelijä Sari Ruokojärvi.